Avainsana:
historia
Kangasalan vasemmiston itsenäisyyspäivän juhlassa muistettiin punakaartien naisia
- 7.12.2022
- TEKSTI: VK
– Sisällissodan puhjettua punaisten joukoissa taisteli enimmäkseen miehiä, mutta haluan tänään nostaa esille naisten roolin sodassa ja yhteiskunnassa 1900-luvun alkupuolella. Sodat ja konfliktit kohtelevat sukupuolia aina eri tavoin. Miehet altistuvat sotatilanteissa suoralle väkivallalle todennäköisemmin kuin naiset. Sota- ja kriisitilanteissa naiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat normaalia haavoittuvammassa asemassa joutua monenlaisen väkivallan ja syrjinnän uhriksi, aloitti […]
Erilaisuutta kasteesta alkaen – Pertti Rapion syntymästä 120 vuotta
- 3.9.2022
- TEKSTI: JUSSI NIINENMAA
Kun Hämeenkyrön seurakunnan torppari Juho Iivari Rapion ja vaimonsa Aleksiina Vilhelmiinan ensimmäistä poikaa kastettiin, teki pastori virheen, joko väärin kuulemisen tai muutoin ymmärtämisen suhteen, sillä hän kastoi pojan nimeksi Arvid Perttu. Vanhemmat olivat ilmoittaneet nimeksi Pertti Arvid. Kyllä hän tuli tutuksi Perttinä ja paljon myöhemmin se nimi virallistettiinkin. Isä-Iivari osalllistui punakaartin toimintaan, Hämeenkyrön torpparivaltaisesta pitäjästä […]
Kolonialismin hammassärky
- 9.8.2022
- TEKSTI: VESA SUOMINEN
Miksi panafrikkalaisuuden ja itsenäisen Kongon demokraattisen tasavallan esitaistelija, maansa ensimmäinen laillisissa vaaleissa valittu pääministeri Patrice Émery Lumumba syöstiin vallasta ja murhattiin vain kuukausia sen jälkeen kun hän oli parlamenttivaalit voitettuaan astunut virkaansa? Lumumba oli syntynyt oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa ja ajoi juuri oikeanlaista politiikkaa tullakseen murhatuksi. Hänen valtaan- ja eloonjäämisensä olisi ollut samanlainen ihme […]
Eurooppa lautasella
- 15.7.2022
- TEKSTI: VESA SUOMINEN
Venäjän fasistisen hallituksen Ukrainassa käymä tuhoamissota synnyttää lukemattomia selityksiä. Syiden ja seurausten tulkitseminen ja seulominen on usein vaikeaa. Olisi mukava saada selitykset valmiina lautasella. Niin keisarillisen Saksan syntymisen kuin Saksojen yhdistymisen jälkeistä Euroopan historiaa voi havainnollistaa liemilautasen avulla. Kun sen asettaa pöydälle oikein päin, se kuvaa heikkoa keskustaa (Saksa) ja reunoilta (Venäjä) työntyvää painetta. Kun […]
Ratajätkiltä lakot eivät onnistuneet mutta vappua osattiin juhlia
- 24.5.2022
- TEKSTI: WILLE LUOSA
Modernin ajan merkki, rautatie, saapui Suomeen Venäjän tsaarin pyrkiessä uudistamaan valtakuntaansa 1800-luvun puolivälissä. Tästä alkoi Suomessa rautateiden rakentamisen kultakausi, joka kesti toisen maailmansodan loppuun asti. Ratajätkät-näyttely Tampereen Työväenmuseo Werstaalla kertoo rautatiet rakentaneiden miesten elämästä. Näyttelyn valokuvista vastaan katselevat auringonpaisteessa siristelevät tuimat työläiset. Ratajätkän työ oli raskasta, vaarallista ja heikosti palkattua, mutta tarjosi monelle maaseudun köyhän […]
Nukkumattiakin käsikirjoittanut Taina Repo kirjoitti DDR-muistelmat
- 18.5.2022
- TEKSTI: CAI MELAKOSKI
Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989 ja jo vuotta myöhemmin 16 miljoonan asukkaan, pinta-alaltaan Lapin maakunnan kokoisesta Saksan demokraattisesta tasavallasta (DDR) tuli osa Saksan liittotasavaltaa ja Euroopan unionia. Lähes 41 vuoden ikään yltäneestä saksalaisvaltiosta muistetaan usein Berliinin muuri, Trabant-auto, taitoluistelija Katarina Witt, mäkihyppääjä Jens Weissflog ja Nukkumatti-animaatiot. Kirjeenvaihtajana Berliinissä 1980-luvun alkupuoliskon toiminut kirjoittaja Taina Repo muistaa […]
Myyttien ja utopioiden maa valmistui dramaattisella hetkellä
- 27.4.2022
- TEKSTI: AIRI KARJALAINEN
Tampereen Eläkeläiset olivat kutsuneet entisen Venäjän kirjeenvaihtajan Pekka Lehtosen kertomaan kirjauutuudestaan ”Myyttien ja utopioiden maa” maanantaina Ylävitoseen Tampereelle. Tilaisuuden aluksi Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Maire Kauhanen kysyi kirjan kirjoittajalta, kuinka hän on onnistunut julkaisemaan niin ajankohtaisen kirjan. Pekka Lehtonen on seurannut paikan päällä Venäjän eri aikakausien kehitystä, Gorbatšovin, Jeltsinin ja Putinin kausia. Vuonna 2004 palattuaan […]
Urho Kekkosen valinta poikkeuslailla – Natoon liittyminen ilman kansanäänestystä
- 5.4.2022
- TEKSTI: HANNU TIAINEN
Urho Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkamaan presidenttinä 1973. Tuota aikaa on jälkeenpäin pilkattu ja ivattu demokratian irvikuvaksi ja suomettumisen huipuksi. Valinnan jälkeen pidettiin Helsingissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, ETYK Urho Kekkosen johdolla. Paikalla oli valtioiden päämiehiä eri puolilta maailmaa. Kokous oli onnistunut. Rauhaa ja demokratiaa tahdottiin yksituumaisesti edistettävän. Suomi sai mainetta, kunniaa ja arvostusta puolueettomana ja […]
Natsin naapurissa
- 3.4.2022
- TEKSTI: VESA SUOMINEN
”Yleisesti ottaen hyökkääjä on aina “toinen”: sillä tavoin sota saa oikeutuksensa, koska oma sota on aina vastauksena käytyä sotaa. Ei ole ainuttakaan sellaista hyökkääjävaltiota, joka ei esittäisi omaa hyökkäystään ennaltaehkäisevänä puolustautumisena: hyökkään, koska muuten joutuisin hyökkäyksen kohteeksi. Ensin aloitettu sota muuttuu välittömästi vastauksena käydyksi sodaksi, ja se oikeutetaan sellaisena”. Norberto Bobbio: Morale e guerra [Moraali […]
Naton itälaajeneminen on Versaillesin uusinta
- 1.4.2022
- TEKSTI: JORMA MÄNTYLÄ
Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger esitti jo Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014, että Ukrainan ei pitäisi liittyä Natoon. Hän toisti näkemyksensä huhtikuussa 2021. Jos Ukrainaa työnnetään ja vedetään väkisin Natoon, vastakkainasettelu jyrkkenee ja eskaloituu sodaksi. Naton itälaajeneminen on Venäjän alistamista samaan tapaan kuin Saksaa nöyryytettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versaillesissa vuonna 1919. Poliittiset ja sotilaalliset seuraukset […]