Robotistako työpaikan luottamusmies?

Näiden robottien työtä oli esilläolo mediamuseo Rupriikissa. (Kuva: Cai Melakoski)
Näiden robottien työtä oli esilläolo mediamuseo Rupriikissa. (Kuva: Cai Melakoski)

 

Teksti: MEERIT HEIMLANDER
Robotit ovat tehokkaampia ja tuottavampia kuin ihmiset eivätkä ne tee virheitä. Monet työt voidaan tehdä jo täysin automatisoidusti. Kun robotit korvaavat ihmiset työn tekijöinä, mitä ihmisille silloin tapahtuu? Robotiikka ja automatisaatio ovat jo vahvasti tätä päivää. Vaan miten on meidän suomalaisten laita, olemmeko tippuneet kokonaan kehityksen kelkasta?

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kaksipäiväinen seminaari oli nimetty ajatuksia herättävästi. Robotistako työpaikan luottamusmies– tilaisuus keräsi yhteen noin 60 luottamushenkilöä eri aloilta. Aihe herätti paljon keskustelua ja puheenvuoroja käytettiin ahkerasti. Robotiikkaa sekä kannatettiin että vastustettiin, riippuen suuresti alasta jolla kommentoija työskenteli.

Tietokirjasta vai tieteiskirjasta

Seminaarin alustuksena kuultiin tietokirjailija Cristina Anderssonia, joka kehotti suomalaisia käyttämään koulutustaan sekä osaamistaan hyppäämällä mukaan robotisaation kehittämiseen. Automatisaation jatkuminen on väistämätön kehityssuunta, sillä kone tekee monet tehtävät paremmin kuin ihminen. Myös seminaariyleisön mielestä raskaita ja vaarallisia töitä voi hyvin siirtää robottien tehtäväksi. Huolena kuitenkin on näitä töitä tehneiden ihmisten tulevaisuus.

Kun tuotannosta siirrytään hoiva- tai palvelualoille, herättää robotisaatio enemmän vastustusta. Siinä missä tuotantorobotti tekee enemmän kappaleita paremmalla laadulla, vanhusten hoidossa robotin työtä ei koeta ihmisen veroiseksi. Andersson kuitenkin muistuttaa että yksinäisiä vanhuksia on tälläkin hetkellä yhteiskunnassamme paljon. Jos robottien avulla heille voitaisiin tarjota parempaa elämänlaatua, niin tulisiko tilaisuuteen tarttua?

Robotisaation myötä työnkuvat ja työn tekemisen muodot muuttuvat. Globaalisti jo 10 prosenttia töistä on automatisoitu ja luku kasvaa koko ajan. Tulevaisuuden yhteiskunnassa työtä ei enää riitä kaikille. Tarvitaan siis myös uusia tapoja jakaa rahaa ja varmistaa ihmisten toimeentulo. Robotti ei saa palkkaa, joten sitä ei voi myöskään verottaa.

Joustavuus vastaan työntekijän turva

SAK:n luottamusmiespaneelin  mukaan digitalisaatio näkyy työpaikoilla eniten valvonnan lisääntymisenä. Valvontaa voidaan käyttää esimerkiksi onnettomuustilanteissa varmistamaan, että rakennus on tyhjä tai tuomaan turvallisuutta yksintyöskentelyyn. Pahimmassa tapauksessa valvonta kuitenkin koetaan työnantajan kyttäämisenä, joka saattaa jopa rikkoa työntekijän yksityisyyden suojaa. Työnantajien tuleekin tiedostaa, että kulunvalvonta ja työajan seuranta ovat toisistaan erillisiä asioita.

Muuttuvassa työelämässä vastakkain ovat usein  joustavuus ja työntekijän turva. Seminaarin ryhmätöissä kysyttiin, miten digitalisaatio näkyy osallistujien työpaikoilla. Esille nousivat muun muassa työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, jatkuva koulutuksen tarpeellisuus, muuttuvat työnkuvat sekä irtisanomiset. Kovaa tahtia automatisoituvassa työelämässä palvelu nähtiin yhtenä yrityksen tärkeänä kilpailutekijänä.

Myös jatkossa luottamusmiehet ovat isossa roolissa kehittämässä ja tukemassa muutoksen keskellä olevia työntekijöitä. Robotti ei ainakaan aivan lähiaikoina korvaa työpaikan luottamusmiestä, sillä ihmisen kykyä ymmärtää muita on vaikea automatisoida.

Tekniikan kehittymistä arvioitiin sekä hyvässä että pahassa. Digitalisaation vaikutus on hyvin erilainen alasta riippuen, mutta  liki kaikkien osallistujien keskeisimmät huolenaiheet liittyivät kontrollin lisääntymiseen ja irtisanomisiin. Suurin osa yleisöstä oli kuitenkin sitä mieltä, että tekniikan kehittyminen on pohjimmiltaan hyvä asia työntekijöille ja automatisaatio parantaa usein merkittävästi työturvallisuutta.

Ammattiyhdistysliikkeen on ollut hankala pysyä perässä työn muuttuvissa muodoissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole puolustaa vain niin sanottuja ”perinteisen työn” tekijöitä, vaan etsiä ne keinot, joilla ollaan mukana vaikuttamassa globaalissa silpputyössä. Tämä vaatii myös ammattiliitoilta yhteisiä isoja linjauksia siitä, mihin suuntaan työelämää ollaan viemässä.

*

Leave a Reply