Teksti: TIINA HEINONEN
–Työmarkkinaosapuolet aloittavat piakkoin neuvottelut vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta. Nämä neuvottelut ovat vaativa urakka. SAK:n hallitus on linjannut kolme tärkeää painopistettä eläkeneuvotteluja varten, totesi SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola.
– Ensinnäkin työeläkkeiden rahoitus on saatava kestäväksi, jotta riittävä eläketurvan taso voidaan turvata. Myös nuorten on voitava luottaa siihen, että he vuorostaan saavat kunnollisen eläketurvan, kuvai Huutola eläkeuudistuksen edellytyksiä.
– Toiseksi eläkeikää koskevissa ratkaisuissa on otettava huomioon työn ruumiillinen ja henkinen kuluttavuus. Työntekijäasemassa olevat aloittavat vakituisen palkkatyön heti aikuisuuden kynnyksellä. Heillä on suurempi työkyvyttömyysriski. Rakennemuutos hävittää eniten työpaikkoja perinteisiltä työntekijäaloilta. Ne, jotka vaativat eläkeiän nopeaa ja suoraviivaista nostamista ja samalla työttömyysputken poistamista, eivät tunne työelämän karua todellisuutta
– Kolmanneksi on toteutettava sellaisia työelämän laadullisia parannuksia, että työntekijät vanhetessaan pystyvät jatkamaan työelämässä edes osa-aikaisesti. Työn ja työajan on joustettava myös työntekijöiden tarpeiden mukaan.
– Näillä reunaehdoilla on mielestäni hyvä lähteä vaativiin ja tärkeisiin neuvotteluihin. Näiden periaatteiden toteutuminen uudistuksen yhteydessä on mielestäni nykyisen eläkejärjestelmän ”tuunaamista” aikaan sopivaksi. Pidän tärkeänä, että neuvottelutulos aikaansaadaan parttien eli työntekijäjärjestöjen (SAK, STTK, AKAVA) ja EK kesken, sanoi Huutola puheessaan SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla.
Kiljavalla kokoontunut SAK:n valtuusto otti päätöslauselmassaan kantaa vahvasti myös työurakysymyksiin. Valtuusto sanoutuu jyrkästi irti työnantajien sopimuskeinottelusta sekä vaatii työnantajia lopettamaan suomalaisen sopimusjärjestelmän polkemisen ja kunnioittamaan työehtosopimuksia, joita nämä ovat itse olleet sopimassa. SAK:n valtuutettujen puheissa nousi esiin myös valtuutettujen huoli kuntien lomautus- ja irtisanomisilmoituksista ja niiden vaikutuksista kuntapalveluihin.
Matti Huutolan puhe löytyy kokonaisuudessaan http://www.sak.fi/ajankohtaista/valtuusto/matti-huutolan-puhe .
Lähes loppuun asti tärvelty työttömyysputki
Paras työelämäsopimus ammattiyhdistysliikkeeltä viime vuosikymmenten ajalta on työttömyysputki, joka saatiin sovittua muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta saavutus on nyttemmin lähes hassattu. Ammattiyhdistysliikkeellä ei ole ollut eläke– ja sosiaalisopimusten teossa minkäänlaista turnauskestävyyttä. Katse on ollut hypnoottisen lukittuna kapitalistin yksin määrittelemien ”taloudellisten realiteettien” keskiössä. Työnantajapuoli on saanut nauraa aina koko matkan Hakaniemestä Etelärantaan. Ammattiyhdistysliikkeessä on hukattu vanha yksinkertainen totuus: ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Työpaikkatasolta ammattiosastojen kautta liittoihin on oltu pelkästään vähiten vaivaa vaativien ”turvallisten” työsuhteiden edunvalvontaan kiinnitettynä. Varsinkin duunariliitoissa joudutaan tästä valinnasta vielä maksamaan kova hinta.
Eihän meistä ehdoin tahdoin kukaan haluaisi työttömyysputkeen. Jos siihen joutuu vajaa kuusikymppisenä eheältä työuralta, tulee varsinainen eläke jäämään noin viidenneksen heikommaksi kuin jos olisi saanut olla loppuun asti työelämässä. Teollisuuden tukipalveluissa tai rakentamisessa tehty prekariaattiduunarin työura ottaa vielä toisenkin viidenneksen pois lopullisesta eläkkeestä. Kyllä näillä realiteeteilla pitäisi jokaisen asian ympärillä toimivan ymmärtää, että työttömyysputkeen meno ei ole kenellekään mieluisa ensisijainen vaihtoehto. Sen sijaan se on kylmässä ja raa’assa todellisuudessa monelle ikääntyneelle ja vajaatyökuntoiselle kuitenkin jonkinmoinen pelastusrengas täydellisen heitteillejätön sijasta. Tämän päivän poliitikot ja ammattiyhdistysliikkeen toimijat ovat lähes tyystin sössineet koko historiansa ajan erittäin hyödylliseksi osoittautuneen työttömyysputken. Putken kustannuksistakin vastaa suurelta osalta juuri tämä työntekijöitään massairtisanova suurteollisuus. Jos työttömyysputkea olisi alusta asti puolustettu arvoisellaan tavalla, niin kuluvan vuodenkin järjestäytyneille reilut viisikymmenvuotiaille irtisanotuille olisi käytännössä ollut edes jonkinlainen pelastusrengas. Jäljellä oleva torsoputki ei tule noukkimaan enää läheskään kaikkia niitä, jotka eivät saa enää kunnolla uusia töitä. Tämä johtaa ison osan kohdalta ansiosidonnaisen viidensadan päivän täyttymisen jälkeen lopulliseen syrjäytymiskierteeseen.
Vähintä mitä enää voi odottaa on, että sekä SAK ja sen jäsenliitot että poliittinen vasemmisto pitävät huolta siitä, että edes tämä jäljellä oleva pahasti torsotettu työttömyysputki säilyy koskemattomana. Toivon erityisesti vasemmiston duunarikansanedustajien profiloituvan asiassa. Teillä ainakin pitäisi olla vielä kosketuspintaa raadolliseen ja kylmään tämän päivän duunariarkeen. Teoriaherroilta ja -rouvilta sitä on täysin turha toivoa, tulivatpa he oikealta tai vasemmalta. Ensisijainen vastuu on kuitenkin ammattiyhdistysliikkeellä, jonka on uudelleen priorisoitava tämän päivän käytännön arvojaan.
Tapio Niemelä
Metallin komennusmies
Jämsä
Hei,
Toimitus pahoittelen, että kommenttisi julkaisu viipyi. Parannamme tapamme.