Teksi: SINIKKA TORKKOLA, kuvat: PERTTI SALO, CAI MELAKOSKI
Vuosikymmenten aikana Marjatta Stenius-Kaukonen on auttanut tuhansia kansalaisia, joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Monet ovat saanet apua hakiessaan muutosta sosiaaliturvapäätöksiin. Joulukuun toisella viikolla Stenius-Kaukosen työ sai tunnustusta myös presidentti Sauli Niinistöltä, joka myönsi ”likalle” maakuntaneuvoksen arvon.
Vuonna 1999 budjettineuvotteluissa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän keskeinen tavoite oli tasokorotus kansaneläkkeisiin, joihin ei oltu saatu korotusta vuosiin. Neuvottelujen päätyttyä, silloinen valtiovarainministeri Niinistö tokaisi Stenius-Kaukoselle: ”likka, sinä sait ne rahat”. Vaikka korotus oli vain 50 markkaa kuukaudessa, se korotti yli 600 000 eläkeläisen kansaneläkettä. Kustannukset olivat oli noin 500 miljoonaa markkaa vuodessa. Syksyllä eduskunnassa korotus saatiin vielä nostettua 73 markkaan ja voimaantuloa aikaistettua vuodella.
– Minut valittiin eduskuntaan ensi kerran 1975. Jo ensimmäisinä kansanedustajavuosina ihmiset alkoivat ottaa yhteyttä. Muistan vieläkin ensimmäisen tapauksen, trikooneulojan, jonka työkyvyttömyyseläkehakemus oli hylätty. Hän oli tehnyt trikooneulojan työtä 15-vuotiaasta, lähes neljäkymmentä vuotta. Kun nainen oli sairauksien vuoksi ollut poissa trikooneulojan työstä pari vuotta, eläkehakemusta ei hyväksytty, koska häntä ryhdyttiin pitämään kotiäitinä. Hylkäyspäätöksissä naisen väitettiin kykenevän hoitamaan kahden hengen talouden kotityöt, vaikka mies teki lähes kaikki. Lopulta työkyvyttömyyseläke myönnettiin, kuvailee Stenius-Kaukonen ensimmäistä tapaustaan. Lain tulkintaan saatiin myös muutos eikä naisia enää voitu määritellä kotiäideiksi vuosien työuran jälkeen.
Avunpyynnöt seurasivat toisiaan. Vuoden 1979 eduskuntavaalien jälkeen Stenius-Kaukonen ryhtyi pitämään säännöllistä vastaanottoa yhdessä toisen pohjoishämäläisen SKDL:n kansanedustajan Mikko Kuopan kanssa. Yhteydenotot jatkuvat edelleen vaikka Stenius-Kaukonen on jäänyt pois politiikasta ja hidastanut vauhtia.
– Muutosten hakeminen on hirveän tarkkaa ja aikaa vievää työtä. Valituksen tueksi pitää osoittaa lisänäyttöä ja uusissa lääkärinlausunnoissa pitää osoittaa tilanteen huonontuneen, vaikka työkyky olisi hoitavien lääkärien mukaan mennyt jo aikaa sitten.
Yhteistyötä yli puoluerajojen
Stenius-Kaukosen taidot on tunnettuja ympäri maata. Eduskunnassa edustajat yli puoluerajojen tulivat pyytämään apua vaalipiirinsä äänestäjien eläkeongelmissa.
– Olen vääntänyt eduskunnassa kerta toisensa jälkeen rautalangasta, miten vaikeita väliinputoamisia aiheuttanut silloisen työeläkelain kuudennen pykälän, lähes yhden sivun pituista kolmatta momenttia tulisi korjata. Siihen saatiin vuosien varrella monia pieniä muutoksia, joiden vaikutuksesta monien eläkkeet nousivat huomattavasti.
Puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä ja asiantuntijan maineesta oli hyötyä edustajan työssä. Lakien muuttaminen oli mahdollista vain jos sai kumppaneita toisista puolueista. Pienetkin muutokset ovat isoja niille ihmisille, joita asia koski. Esimerkiksi takautuvasti maksettujen eläkkeiden verotus johti korkeisiin veroihin, koska yhdellä kerralla maksettu monen vuoden eläke verotettiin yhden vuoden tulona. Lakia muutettiin niin, että takautuvasti maksettu eläketulo jaetaan kolmelle vuodelle ja verotetaan sen mukaisesti. Ihan kaikille muutos ei tuonut riittävää helpotusta, sillä eläkkeitä on maksettu takautuvasti kymmeneltäkin vuodelta.
Politiikasta on kadonnut into
Stenius-Kaukosen kansanedustaja uran alussa edustajilla oli yhteiset työhuoneet. Pieneen huoneeseen mahdutettiin neljä edustajaa, yksi kirjoituskone ja puhelin. Yhteyttä äänestäjiin pidettiin kiertämällä maakuntaa. Lada oli hankittava.
– Vaikka nykykansanedustajilla on paremmat työskentelyolosuhteet, ei heitä käy kateeksi. Euroopan unionin talouskriisin ja sen vaikutukset eivät ole helppoja hoidettavia ja kotimaan asiat jäävät niiden jalkoihin, pohtii Stenius-Kaukonen nykyedustajien työtä.
Stenius-Kaukonen arvioi 1990-luvun laman muuttaneen politiikan tekemistä merkittävästi. Politiikasta on kadonnut innostus. Ennen lamaa oli pyrkimys parantaa ihmisten elämää ja kehittää yhteiskuntaa, vaikka puolueilla oli tietysti hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Parannuksia tehtiin, vaikka pienin askelin. Laman myötä kehittämisestä tuli kirosana eikä 23 vuoteen ei ole puhuttu muusta kuin säästämisestä ja leikkaamisesta, vaikka lihaviakin vuosia on ollut. Säästämisen aave leijuu kaiken yllä. Mutta väärä säästäminen tulee kalliiksi. Se on nähty. 90-luvun laman aikana varotettiin seurauksista lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Säästöjen seuraukset näkyvät vieläkin lastensuojelussa, huostaanottojen kasvuina ja syrjäytymisenä.
Marjatta Stenius-Kaukosen keskeiset tehtävät
- SKDL;n / Vasemmistoliiton kansanedustaja 1975-1995 sekä 1999-2003, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, suuren valiokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, laki- ja talousvaliokunnasn ja talousvaliokunnan jäsen.
- Euroopan parlamentin jäsenenä 1995-1996
- Tampereen kaupunginvaltuutettu 1997-2004 ja 2009-2012, kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Pirkanmaan maakuntavaltuustossa toinen varapuheenjohtaja
- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston toine varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenenä.
- Suomen Diabetesliiton liittovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja sekä liittohallituksen ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja.
- International Diabetes Federation/European regionin hallituksen jäsenen.
- · Tampereen Diabetesyhdistys, puheenjohtaja 2008 –