Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
Kun James Finlayson vuonna 1820 perusti konepajan Tammerkosken rannalle, oli Tampereella 956 asukasta. Kahdeksan vuotta myöhemmin tehdas otti valmistamansa koneet käyttöön, ja puuvillatehdas käynnistyi. Vuonna 1844 Finlayson oli Suomen ensimmäinen suuryritys palveluksessaan yli 500 henkilöä.
Ulla Rohusen kirjoittama ja Työväenmuseo Werstaan julkaisema Finlaysonin alueen opas kertoo olennaisen Finlaysonin alueesta monesta näkökulmasta.
Kirjaa voi käyttää matkaoppaanaan Finlaysonin kiertokävelyllä: se antaa perustiedot jokaisesta rakennuksesta; nimen, arkkitehdin, käyttötarkoituksen, historian.
Mutta teos antaa paljon enemmän: se kuvaa teollista historiaa ja Tampereen kehittymistä Suomen tärkeimmäksi teollisuuskeskukseksi. Se kertoo miten puuvillasta eri työvaiheiden kautta tehtiin valmis tuote, ja miten monia ammatteja tehdasyhteisössä tarvittiin.
Kökkö-Eemeli, Punahilkka ja Paskarappu
Oppaan pääpaino on tunnontarkassa faktojen kuvauksessa, mutta kuivaksi ei sitä voi luonnehtia, siitä pitävät huolen monet värikkäät persoonat, tavat ja sattumukset, joita kirjaan on dokumentoitu kiitettävä määrä.
Teoksen sivuilta selviää keitä olivat laitosmies Väinö Linna, Soosin Heikki ja moni muu, ja miksi rakennuksille annettiin nimiä kuten Kongo, Seelanti ja Siperia. Saat myös tietää, miksi yksi kauneimmista rakennuksista oli työläisten suussa Paskarappu.
Lukijalle selviää myös miten Katuvapriikin kello pidettiin ajassa ja tehtaan äänien rooli päivän rytmittämisessä. Ja jos et tiedä mikä on völjari sivistyksesi kohentuu myös tältä osin.
Kirja on myös hieno tekniikan kehityksen kuvaus. Ei uuden tekniikan käyttöönotto 1800-luvullakaan aina merkinnyt työolojen parantumista: työpäivän pidentäminen 12 tuntiin onnistui vasta kynttilää tehokkaampien valaisimien kehittämisen myötä.
FINLAYSONIN ALUE – OPAS
|
Kirjoittaja Ulla Rohunen. Sivumäärä 160. Työväenmuseo Werstaan julkaisusarja. 2/2009. Kirja on pehmeäkantinen ja mahtuu isohkoon taskuun Finlaysonin kiertokävelyllä. Hinta vain 12€ Werstaan museokaupassa. |
Kirjan esimerkkejä Finlaysonin uraauurtavasta roolista:
1837 TR1 (Teollisuusrakennus 1, Kuusivooninkinen) ensimminen tehdasrakennukseksi rakennettu rakennus Suomessa edusti Pohjoismaiden edistyneintä teollisuusrakentamista. Voiman lähteenä oli halkaisijaltaan 8-metrinen vesipyörä, Suomen ensimmäinen rautainen vesipyörä.
1842 Suomen ensimmäinen kaasuvalaistus
1846 Suomen ensimmäinen sairaskassa
Finlaysonin kutomosali Plevna oli valmistuessaan 1877 Suomen suurin, saliin mahtui 1200 kutomakonetta. Plevnassa oli Suomen ensimmäiset kattoikkunat.
1882 Finlaysonin kutomosalissa sähkövalaistus ensimmäisenä Pohjoismaissa
Suomen ensimmäinen automaattinen sammutusjärjestelmä, (nk. Grinellin sprinkler), johon kuului 3882 sprinkleriä.
Vuonna 1900 tehtaan työväki perusti Suomen ensimmäisen työväen osuuskaupan.
Vuonna 1900 käynnistetty, tuolloin Pohjoismaiden suurin tehdashöyrykone on edelleen alkuperäisellä paikallaan Höyrykonemuseossa, joka on osa Työväenmuseo Werstasta.