Teksti ja etusivun kuva: CAI MELAKOSKI
Kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi (vas.) esitti tänään valtuustokyselyn lapsivaikutusten arvioinnista kaupungin päätöksenteossa. Vastauksessaan apulaispormestari Leena Kostiainen käsitteli laajasti lapsiasiamiehen tehtäviä, ja kertoi uutisena että lapsiasiamiehen vakanssi täytetään taas vuonna 2015.
Tampereelle perustettiin lapsiasimiehen tehtävä vuonna 2002. Tampere oli ensimmäinen suomalainen kunta joka sai lapsiasiamiehen. Lapsiasiamiehen tehtäviksi määriteltiin tuolloin lasten aseman edistäminen ja erityisesti heidän osallistumismahdollisuuksien ja hyvinvoinnin seuranta ja kehittäminen.
Tänä vuonna tehtävää ei täytetty Tampereen kaupungin hallintoon kohdistuvien säästöjen vuoksi, mutta ensi vuonna asia korjaantuu.
Kun Alpin kyselyn painopiste kuitenkin oli lapsivaikutusten arvioinnissa, hän pyysi lisäkysymyksellä tarkennusta asiaan. Apulaispormestari vakuutti, että arviointi ja siihen jo olemassa olevat ohjeet otetaan käyttöön.
Julkaisemme alla Ulla-Leena Alpin kyselyn sellaisenaan, se on asiaan liittyvä tietopaketti. Väliotsikot ovat toimituksen.
Tampereen kaupunginvaltuusto 20.10.2014
Valtuustokysely koskien lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa
– YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa pian kaksikymmentäneljä vuotta. Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Se velvoittaa jatkuvaan valppauteen lasten sosiaalisten, sivistyksellisten, taloudellisten ja inhimillisten oikeuksien kehittämisessä. Parhaiten se toteutuu ottamalla kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon systemaattisesti lapsipoliittinen näkökulma.
Lapsipoliittinen näkökulma päätöksenteossa tarkoittaa sitä, että lähtökohdiksi otetaan seuraavat periaatteet:
Lapsella on oikeus hoivaan ja turvaan.
Lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista.
Lapsella on oikeus osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöstentekoon.
Aikuisille kuuluvaa vastuuta ei voida siirtää lapsille, mutta lasten tulee voida vaikuttaa elinympäristöönsä ikätasoisesti. Tässä on kotien ohella erityisesti kouluilla ja päiväkodeilla oma tärkeä tehtävänsä.
Jokaisen päätöksen yhteydessä kysyttävä: Miten tämä vaikuttaa lasten arkeen
Kunnissa tehdään konkreettisimmat lapsia koskevat päätökset. On tärkeää kehittää päätöksentekoa niin, että jokaisen päätöksen yhteydessä kysytään ja arvioidaan miten kyseinen päätös vaikuttaa lasten arkeen. Tällä kysymyksellä voi aloittaa päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnin. Arviointi tukee päätöksentekijöiden mahdollisuuksia tehdä lasten kannalta parempia päätöksiä ja helpottaa myös päätösten valmistelijoiden työtä.
Tampereella on joitakin vuosia sitten päätetty valtuustoponnen muodossa lapsivaikutusten arvioinnista ja laadittu ohjeet eri hallintokunnille. Arviointia ei ainakaan tällä valtuustokaudella ole tehty.
Kaupunkistrategia painottaa hyvinvointierojen kaventamista
Kaupunkistrategiassa painotetaan hyvinvointierojen kaventamista ja hyvinvointisuunnitelmassa strategista linjausta konkretisoidaan eri tavoin. Monenlaista kehittämistyötä onkin tehty mm. lasten ja nuorten palveluissa, mutta myös uhat palveluiden heikkenemisestä ja lasten eriarvoistumisesta ovat merkittävät suuren työttömyyden oloissa.
Lapsiköyhyys lisääntyy ja sen myötä myös lasten ja perheiden ongelmat. Sosiaaliasiamiehen kertomuksessa on kuluvalla valtuustokaudella kiinnitetty huomiota mm. lastensuojelun resurssien riittämättömyyteen. Tarkastuslautakunta on useana vuonna puuttunut lastensuojelutarpeen arvioinnin viivästymiseen. Myös monilta sosiaalityöntekijöiltä ja muilta lastensuojelun työntekijöiltä tullut palaute kertoo hälyttävästi siitä, että työtä tehdään ylikuormittuneena.
Tampere tarvitsee edelleen lapsiasiamiehen
Tampere tarvitsee edelleen lapsiasiamiehen. Hänen tehtävänsä voisi olla juuri lapsivaikutusten arviointi yhdessä eri lautakuntien kanssa. Lapsia koskevia päätöksiähän tehdään Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan lisäksi melkein kaikissa muissakin lautakunnissa.
Kysynkin aloitetaanko Tampereella päätösten lapsivaikutusten arviointi ja / tai millä tavoin mm. ensi vuoden talousarviossa turvataan se, että tehtävillä päätöksillä lisätään lasten arjen turvallisuutta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja osallisuutta?