Artikkeli: Lukijoilta 2013–2018

18.11.2015 klo 09:17

Punatiilirakennukset muistuttavat hyvinvoinnin rakentajista

 

Finlayson, Tammerkoski ja Tampella ovat Tampereen teollisuusmaiseman sydän. Kirjoittaja kuvaa teollisen Tampereen historiaa, ja kummastelee, miten Suomessa voi olla 300 000 työtöntä, vaikka maa on vauraampi kuin koskaan. (Kuva: Cai Melakoski)
Finlayson, Tammerkoski ja Tampella ovat Tampereen teollisuusmaiseman sydän. Kirjoittaja kuvaa teollisen Tampereen historiaa, ja kummastelee, miten Suomessa voi olla 300 000 työtöntä, vaikka maa on vauraampi kuin koskaan. (Kuva: Cai Melakoski)

 

OSMO KIRKKOLA
Arhinmäen kolumnista tuli mieleen muutamia asioita Tampereen punatiilirakennuksista. Punatiilinen Finlaysonin ja Tammerkosken alue ovat Tampereen vetovoimainen timantti kuin Mäntän museot. Onneksi Tampereen päättäjät eivät enempää ”ilvestäneet” Tamperetta, vaikka ”turuntauti” vaivasi muutama vuosikymmen sitten. Monet ihailevat punatiilirakennuksia, mutta eivät välttämättä sisäistä rakennusten historiaa ja siellä työskentelevien työläisjoukkojen merkitystä.

Alku on yli sadan vuoden takaa ja siellä on teollistumisen ja vasemmistoliiton juuret. Torpparit ja lampuotit hävisivät torpparivapautuksen ja teollistumisen vuoksi.

Vasemmistoliiton juuret ovat yhtä vanhat kuin Tampereen sähkövalo. Isot tiiliirakennukset muistuttavat siitä ketkä ovat ovat taustalla nykyiseen hyvinvointiin. Työläisiä heistä on lähes 100 prosenttia.Tampere muistetaan 1918 tapahtumista. Tampereella oli rohkeita naisia, jotka asekädessäkin puolustivat työväenvaltaa. Tampere muistetaan valkoisten raakuudesta. Raakuuteen osallistuivat myös ruotsalaiset vapaaehtoiset.

Sodan jälkeen SKDL ja sen jäsenjärjestöt ja ay-liike saivat vapaat poliittiset toimintamahdollisuudet. Omistus ja tuotantosuhteet säilyivät kapitalistisina. Teollisuustyöläiset ovat vähentyneet, mutta vasemmistoliiton kannalta on suuria väestöryhmiä, joiden kanssa näkemykset ovat yhdenmukaisia.

Pelkästään palkka ja  varallisuus eivät ratkaise yhteistoimintaa. Luonnonsuojelun lisäksi tärkeitä yhteistoiminta-asioita on kaupungin rakentaminen. Tampere pitää rakentaa ihmisiä varten.

Tähän saakka Tamperetta  on poliittisista syistä rakennettu rakennusyritysten ja suurten liikkeiden ehdoilla. Tampere teki suuren kulttuuriteon peruskorjatessaan Näsilinnan. Siitä suuri kiitos. Näsilinna on vielä sadan vuoden päästä, mutta elementtitalot on uusittu moneen kertaan. Emme tarvitse mustia ”grynderin mustia” tornitaloja.Ihmisen pitää saada hengittää ja tuntea asuinalueensa viihtyisäksi. Tampereen päättäjien pitäisi muistaa kaupungin laitapuoliakin, esimerkiksi Teiskoa. Siellä asuvat ovat kaupunkilaisia ja heillä on oikeus hyviin palveluihin.

Rakentamisessa pitäisi keskittyä laadun parantamiseen. Vieläkin rakennetaan Kostamuksen kaavoilla. Hyvää ei saa halvalla. Hyvästä laadusta kannattaa maksaa. Miksi kaavoitus ja rakentaminen ovat asiallisesti gryndereiden ja isojen liikkeiden käsissä, ja kaupunki on myötäjuoksija?

Suomi on vauraampi kuin koskaan. Miksi on 300 000 työtöntä? Miksi köyhien määrä lisääntyy? Vasemmistoliitto jatkaa kansandemokraattisen liikkeen parhaita perinteitä. Se jatkaa vähävaraisten puolustamista ja Tampereen rakentamista kaikille hyväksi kaupungiksi asua.

|||
Paavo Arhinmäen kolumni, johon kirjoittaja viittaa:
Punatiilisten rakennusten murros (Vasen Kaista 10.11.2015)

*

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *