Kalmistoventti

Teksti: VESA SUOMINEN
Pariisissa 21. ”osapuolikokouksessa” vastikään saavutettu kansainvälinen ilmastosopimus on tarkastelijasta riippuen joko toivoa herättävä kompromissi ellei suorastaan historiallinen saavutus maapallon ilmaston ja samalla ihmislajin pelastamiseksi tai ‒ jälleen kerran ‒ vesitetty näennäissopimus, jonka tarkoituksena on taata että kaikki jatkuu entisellään eikä maailman valtioilla ole aikomustakaan tehdä oikeasti mitään ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ‒ sen torjuminen onkin jo mahdotonta.

The Guardian -lehden toimittaja George Monbiot totesi vuonna 2012, että Rion kokouksen jälkeen me tiedämme: hallitukset ovat lakanneet uskomasta tähän planeettaan.

”Hallitukset eivät keskitä ponnistuksiaan puolustamaan elävää maapalloa tuholta vaan puolustaakseen konetta joka tuhoaa sitä. [–] Me emme ole käyttäneet ennentuntemattomia vapauksiamme ‒ jotka esi-isämme ovat niin kalliisti varmistaneet ‒ kannustaaksemme toimintaan oikeuden, uudelleenjakamisen, yhteisten etujemme puolesta vaan tavoitellaksemme tarpeettomien tuotteiden ostamisen laukaisemia dopamiinisäväyksiä.

Maailman kekseliäimmät mielet eivät toimi parantaakseen ihmiskunnan osaa vaan suunnitellakseen entistä tehokkaampia kiihokkeita kuluttamisen suoman tyydytyksen hiipumista vastaan.

Kulutuskapitalismin vastavuoroiset riippuvuudet varmistavat että me kaikki vehkeilemme tahattomasti tuhotaksemme ehkäpä ainoan planeetan jolla on elämää. Rio de Janeiron epäonnistuminen johtuu meistä kaikista”. (After Rio, we know. Governments have given up on the planet. The Guardian)

Maapalloa tuhoava kulutuskapitalismin kone on epäilemättä vain pessimistin turhaa puhetta? Ilmastodiplomatian uskovaisten Waterloo eli Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokousfiasko ja vuoden 2012 Rion kokous ovat enää haalistuvia muistoja. Ovathan huolestumisensa näyttävästi ilmaisseet poliittiset päättäjät kääntäneet kansainvälisen ilmastonsuojelun takaiskut Pariisissa riemuvoitoksi, ja me voimme levollisin mielin lakata murehtimasta kasvihuonekaasuista ja toivottaa entistä parempaa ilmastovuotta 2016 niin pessimisteille kuin optimisteille. Niinkö?

Ranskan kuningas Henrik IV luopui kuninkaaksi päästäkseen protestantismista ja kääntyi katolilaiseksi. Kasku väittää hänen tokaisseen, että Pariisi (valtaistuin) on hyvinkin yhden messun arvoinen.

En halua pilata optimistien kuohuvaa ja perusteetonta iloa, mutta ilmastosopimus ja sen mahdolliset tulevat saavutukset on rakennettu samalle lentohiekalle kuin kaikki edellisetkin: ilmastonmuutoksen torjujissa ei Pariisin ”messun” rituaaleihin osallistuessaan tapahtunut mitään uskonkääntymystä. Heidän perusajatuksenaan on edelleen, että kapitalismi ja sen ”markkinavoimat” esittävät ratkaisevaa osaa maapallon ”pelastamisessa”.

Ilmastokokousten ongelma ei ole ainoastaan ilmaston lämpeneminen ja ilmansaasteet vaan ilmastokokousten saastuminen, kun tavoitteita asetetaan ja niitä toteutetaan markkinavoimien (lue: monikansallisten suuryritysten) tiukassa lobbauksessa.

Kulutustottumusten muuttamisen ja tiukentuvan lainsäädännön, tarmokkaan valvonnan ja kovenevien rangaistusten sijasta ratkaisuksi tarjotaan ”päästökauppaa” ‒ nykyajan anekauppaa ‒, yritysten ”omavalvontaa”, joskus tulevaisuudessa ja paremmalla ajalla toimeenpantavia päästövähennyksiä ja erilaisia lehmänkauppoja.

Elämän, myös ihmislajin elämän ehdottomien ja ehdottoman rajallisten edellytysten (puhdas ilma, makea vesi, maaperä, metsät, valtameret, biodiversiteetti) alistaminen kaupanteon ja voitontavoittelun kohteiksi ‒ ostettaviksi ja vaihdettaviksi ”osakkeiksi”, ”johdannaisiksi”, ”krediiteiksi” ‒ tarkoittaa noiden edellytysten peruuttamatonta tuhoamista.

”Jatkuvan kasvun” periaatteeseen perustuvassa kapitalismissa ei ole olemassakaan ”kestävää kehitystä”. Se on sairaan kapitalismin näennäisratkaisu pahenevien ympäristöongelmien hoitamiseen. On erikoista, että jopa katolisen kirkon kaltaisen arkkitaantumuksellisen valtajärjestelmän nykyinen päämies on ilmasto- ja ympäristökysymyksissä paljon rehellisempi ja radikaalimpi kuin yritysjohtajien, lobbareiden ja markkinauskovaisten poliitikkojen suuri kansainvälinen sekakuoro.

Kestava_kehitys_250x333Monikansalliset pankit ‒ ne samat jotka ovat koska tahansa valmiita rikkomaan kansainvälistä pankkijärjestelmää koskevia säädöksiä, edistämään suurten yritysten ja merkittävien yksityisasiakkaiden veronkiertoa, suosimaan veroparatiisijärjestelmää ja pyykkäämään puhtaaksi vaikkapa huumebisneksen likaista rahaa ‒ ovat varmistaneet että niillä on voita leivän molemmin puolin.

Ne ovat rahoittaneet fossiilisten polttoaineiden intensiivistä käyttöä muka puoltaen samalla mm. metsiensuojelua. Sama koskee muita suuryrityksiä.

Öljy-yhtiö Exxon oli jo 1970-luvun lopulla oikein hyvin selvillä ilmastonmuutoksesta ja teetti salassa ja oman etunsa vuoksi maailman parhaaksikin väitettyä tutkimusta aiheesta, mutta on vuosikymmeniä edistänyt myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tutkimustyön kyseenalaistamista osallistumalla yhdysvaltalaisen teollisuuden järjestäytyneeseen vastarintaan (Global Climate Coalition) ja rahoittamalla ideologista ristiretkeä, jonka kärjessä on marssinut koko joukko ns. ajatushautomoita (muun muassa Heritage Foundation).

Niiden ainoa tehtävä on johtaa yleisöä harhaan mm. kiistämällä ihmisen toimista aiheutunut ilmastonmuutos ja korvaamalla kriittinen tutkimustieto omilla valheillaan.

Markkinoiden ylivertainen kyky hoitaa ympäristöä ja ilmastoa koskevat ongelmat on uusliberalistisen ideologian sepittämä uskomus: kaikki on paremmin kunhan se on ensin yksityistetty ja sen hinta on määräytynyt ”vapailla markkinoilla” (joita ei ole olemassakaan).

Väite on yhtä tosi ja rehti kuin Yhdysvaltoja aikanaan kierrelleiden puoskareiden ja käärmeöljynkaupustelijoiden mainospuheet myymänsä moskan uskomattomista terveysvaikutuksista.

Brasilian_metsat_250x333Muuan yritteliäs Samuel Kier keksi vuoden 1848 tienoilla ryhtyä pullottamaan raaka-öljyä ja antoi kiertelevien kaupustelijoiden myydä sitä terveysbalsamina, jota sopi käyttää niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Yrittäjän laatimissa mainoksissa lupailtiin, että ihmeitätekevä tökötti parantaisi niin luuvalon ja keuhkoputkentulehduksen kuin maksavaivatkin ja tehoaisi jopa sokeuteen. Ja uuttera käyttö paransi varmaan lopulta myös herkkäuskoisuudesta.

Elämä maapallolla on hyvää vauhtia tukehtumassa omaan mahdottomuuteensa. Meret happamoituvat ja lämpenevät. Metsiä tuhotaan sumeilematta teollisen maatalouden ja teollisuuden tarpeisiin. Viimeisten neljänkymmenen vuoden kuluessa yksistään Brasilian metsiä on hävitetty 762 979 neliökilometriä, yli kaksi kertaa Saksan kokoinen alue.

Tuon jatkuvan metsätuhon seurauksena ei ole vain metsien muodostaman ”hiilinielun” vaurioituminen vaan myös paheneva vesipula, kun Amazonasin alueen ainutlaatuinen kyky pidättää kosteutta katoaa vähitellen metsien hävittämisen myötä.

*   *   *

Ilmastonmuutoksen vaikutuksien hillitseminen edellyttää, että lakkaamme uskomasta liike-elämän seteliseireenien ja nauruaan pidättelevien yrityslobbareiden tyhjään lopotukseen markkinavoimien ihmeitätekevästä vaikutuksesta ja ryhdymme itse aktiiviseen poliittiseen toimintaan ympäristömme ja koko maapallon hyväksi.

Tai sitten voimme todeta rehellisesti, että yksi laji ja yksi talousjärjestelmä on rajattomassa ahneudessaan ja äärettömässä typeryydessään onnistunut muuttamaan kokonaisen planeetan kertakäyttöiseksi eikä asia voisi meitä enää vähempää kiinnostaa. Niin yksinkertaista se on.

|||

 

After Rio, we know. Governments have given up on the planet. (George Monbiot, The Guardian 25.6.2012)

Aiheesta lisää:

Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken. Kapitalismi vs ilmasto. Into 2015

Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta (LMD & NG nro 6/2015) on julkaissut suomeksi Le Monde diplomatiquen tämän vuoden marraskuun numeron keskeiset ilmastonmuutosta käsittelevät artikkelit

Agnès Sinaï: Ilmastonmuutos luo konflikteja.  LMD & NG 4/2015

Arto Huovinen: Oikeudenmukaisuuden vaikea tavoite. Kansan Uutiset 27.11. 2015, s. 28-29

Arto Huovinen: Exxon tiesi jo kauan ilmastonmuutoksesta. KU 4.12. 2015, s. 28

Peruste-lehden viimeisin numero käsittelee Euroopan energiapolitiikkaa (lehti on ilmaiseksi tilattavissa oleva erittäin hyvä vasemmistolainen julkaisu)

Aiheesta lisää muualla verkossa:

Lopun ajan ennuste: ”Merten vedenpaisumusta ei voi enää estää” (Anniina Wallius YLE Uutiset Ilmasto 12.7.2015)

Exxon pimitti vuosikymmeniä tietojaan ilmastonmuutoksesta (Arto Huovinen Verkkolehti Kansan Uutiset 4.12. 2015)

Öljy-yhtiöt mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan – suuri laiva kääntyy hitaasti (Jaana Kanninen YLE Uutiset Ilmasto 16.10.2015)

Energiapolitiikka Euroopassa (Peruste 4/2015)

Global Warming’s Terrifying New Math. Three simple numbers that add up to global catastrophe ‒ and that make clear who the real enemy is (Bill McKibben, Rolling Stone 19.7.2012)

Paavi Franciscuksen Laudato si yhteisen kotimme huolenpidosta (24.5.2015. Englanninkielinen)

|||

Etusivun kuva: Mielenosoitus Pariisissa. Kuvaaja: Nichol Brummer (Kuvan lähde: Flickr.com)

 

Leave a Reply