Teksti: KITI NEUVONEN
Puoluesihteeriehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet Risto Kalliorinne Oulusta, Joonas Leppänen Helsingistä, Niko Peltokangas Raahesta, Irma Taavela Hämeenlinnasta ja Sinikka Torkkola Tampereelta.
Puoluesihteeri vastaa puolueen käytännön toiminnasta ja organisaation kehittämisestä sekä poliittisista linjauksista yhteistyössä muun puoluejohdon kanssa. Puoluesihteeri vastaa puolueen eri toimijoiden, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen kokousten sekä puoluekokouksen valmistelusta ja niiden toimeenpanosta. Puoluesihteeri hoitaa puolueen yhteiskuntasuhteita. Hän toimii myös vaalipäällikkönä eri vaaleissa.
Esitimme kaikille ehdokkaille tasapuolisuuden vuoksi samat kysymykset ja pyysimme myös yhden läheisen ystävän suosituksen. Tänään esittelyvuorossa on Sinikka Torkkola.
Miksi haluat puoluesihteeriksi?
Vasemmistoliitto arvoineen ja toimineen on poliittinen kotini ja haluan olla mukana tekemässä vasemmistoliitosta entistä vaikuttavammin kansalaisten hyvinvoinnista huolehtivan puolueen. Olen ehdolla puoluesihteeriksi, koska olen omasta ja monen muunkin mielestä siihen tehtävään pätevä ja sopiva.
Mitkä ovat vahvuutesi puoluesihteerin tehtävissä?
Olen koko ikäni organisoinut erilaisia asioita, liikkeitä ja ihmisiä ja sitä kautta pätevöitynyt johtamaan puolueen työtä. Koska olen toimittaja ja viestinnän tutkija, minulla on erinomaiset viestintätaidot. Kokemuksen ja koulutuksen kautta olen hankkinut myös hyvät sosiaaliset taidot ja kyvyn ymmärtää erilaisia tekemisen tapoja. Puoluetyöstä merkittävä osa on vapaaehtoistyötä, jossa näitäkin taitoja tarvitaan.
Minkälainen puoluesihteeri ja johtaja olisit?
Olen oppinut, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan tehtäviinsä sitoutuneita ihmisiä. Tarvittavaa sitoutumista ei saada aikaiseksi käskyttämällä vaan yhdessä päättämällä. Tämä pätee niin palkattuihin työntekijöihin kuin vapaaehtoisiinkin. Johtamistyylissäni olen myös jämpti; se mistä sovitaan pitää myös tehdä. Demokraattinen päätöksentekokulttuuri ei merkitse, että kaikki tekevät, mitä lystäävät.
Miten kehittäisit Vasemmistoliittoa? (Kerro lyhyesti ne kolme asiaa, joiden parantamisen ottaisit ensimmäisenä puoluehallituksen kehityskeskustelussa aiheiksi.)
Piirijärjestön johdossa ja puoluehallituksen jäsenenä olen huomannut puolueen tarvitsevan samanaikaisesti sekä innostavaa, spontaaniakin poliittista aktivismia sekä vakiintuneita järjestöllisiä käytäntöjä, jotka varmistavat, että asiat tulevat tehdyiksi oikea-aikaisesti ja tämän vuoksi:
Uuden tavoiteohjelman konkretisointi käytännön poliittiseksi toiminnaksi edellyttää, että sovitaan, kolmesta viiteen keskeistä teemaa, joihin keskitytään niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Teemat voivat vaihdella myös alueellisesti.
Maakunnallisen ja alueellisen toiminnan arviointi, millaista tukea piirijärjestöt ja osastot puolueelta odottavat ja tarvitsevat. Tämä siksi, että puolueen nykyjohtaminen näyttää olevan aika keskusjohtoista, jolloin piirien, osastojen ja yksittäisten jäsentenkin hyvät käytännöt voivat jäädä ottamatta huomioon.
Tehdään vasemmistoliiton aktiiveille toimintakäsikirja, jossa kerrotaan hyvät käytännöt niin osastoissa kuin piireissäkin. Käsikirjan, ainakin luonnoksen voisi tehdä suurella joukolla verkossa. Toimintakirjassa olisi luonnollisestikin osio siitä, miten verkkolehti perustetaan ja pidetään toiminnassa.
Mitä muuttaisit Vasemmistoliiton politiikassa?
Vasemmistoliitolla on hyvät poliittiset tavoitteet, jotka on kuvattu sekä Punavihreässä asiakirjassa, uudistettavassa poliittisessa tavoiteohjelmassa että monissa muissa asiakirjoissa ja ohjelmissa. Arvotutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista on samaa mieltä vasemmistoliiton keskeisten arvojen kanssa.
Siksi politiikassa pitäisikin keskittyä, ei niinkään tavoitteiden yksityiskohtien hiomiseen kuin niiden käytännön toimintaan viemiseen.
Tässä työssä avainasemassa ovat puolueen aktiivit ja heidän toimintansa. Ydinkysymys on, miten puolue voi tukea aktiivien toimintaa niin, että heistä tulee entistä luotetumpia ja parempia kansalaisten edunvalvojia.
Toisin sanoen en muuttaisi vasemmistoliiton julkilausuttuja poliittisia tavoitteita vaan kehittäisin erityisesti paikallisia ja alueellisia poliittisen vaikuttamisen keinoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi luottamushenkilöiden koulutusta ja nykyistä parempaa alueellista viestintää.
Suosittelijan puheenvuoro
Ulla-Leena Alppi
Sinikasta Vasemmistoliitto saisi taatusti toimeliaan, ahkeran ja osaavan puoluesihteerin, jolta löytyy näkemystä puoluetyön kehittämisestä, ja joka kuuntelee myös jäseniä.
Häneltä löytyy sekä kokemusta että tuoreutta, ja tässä ajassa erityisen tärkeää viestinnän ammattilaisuutta ja taitoa verkostoitua.
Sinikka on myös ihmisenä rehti, suora ja huumorintajuinen – kaikki merkittäviä ominaisuuksia ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
On helppoa tukea Sinikan valintaa puoluesihteeriksemme.
Sinikka Torkkola
Ikä: 55 vuotta
Syntymäpaikka: Viiala
Kotipaikka: Tampere
Koulutus: Ylioppilas 1980, sairaanhoitaja 1985, yhteiskuntatieteiden maisteri 1997, yhteiskuntatieteiden tohtori 2008
Ammatti: Tutkija, pääluottamusmies, toimittaja, sairaanhoitaja
Tärkeimmät työsuhteet
Tampereen yliopistolla tutkijan, opettajan ja hallinnon tehtävissä 1997 alkaen, pääluottamusmies, osa-aikainen 2010 lähtien
Sairaanhoitajan tehtävissä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa noin kolme vuotta, toimittajan tehtävissä lehdissä ja televisiossa noin kaksi vuotta
Tärkeimmät luottamustehtävät
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, varavaltuutettu Tampereen kaupunginvaltuusto, Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen
Harrastukset
Vasen Kaista -verkkolehden toimitustyö, politiikka, uinti
Lempikirjailija ja minkä kirjan luit viimeksi?
Chimamanda Ngozi Adichie, Mihail Bulgagov, Anneli Kanto
Viimeksi lukemani oikea romaani on Anneli Kannon Pyöveli, dekkareista Leena Lehtolaisen Surunpotku
Mielimusiikki
Siivotessa suomipop. Lähes kaikki klassinen musiikki käy, vaikka tunnen sitä huonosti. Usein kuuntelen Sergei Rahmaninovin pianokonserttoja.
Puolueeseen liittymisaika? Miksi Vasemmistoliitto?
Vasemmistoliittoon liityin vuonna 2009, mutta olen ollut Vasemmistoliiton edeltäjien jäsen ja liittynyt Suomen Demokraattiseen Nuorisoliittoon vuonna 1974. Kun Vasemmistoliittoa perustettiin, olin juuri aloittanut toimittajaksi opiskelun ja ajattelin puoluesitoutumattomuuden olevan eduksi toimittajan pestiin pyrkiessä. Oletus oli väärä, sillä en päässyt paikallisiin lehtiin demareiden Kansan Lehteä lukuun ottamatta, sillä minut tunnistettiin rauhan- ja kehitysmaaliikkeen aktivistiksi. Yliopistolla aktivoiduin ammattiyhdistyliikkeessä ja totesin asioiden tarvitsevan myös puoluepoliittista vaikuttamista.
Olisin varmaan liittynyt aiemminkin, jos joku vain olisi ehdottanut. Kuntavaalien 2008 aikaan minulle soitettiin ja pyydettiin ehdokkaaksi, en ihan siltä istumalta suostunut. Pyysin harkinta-aikaa ja uudelleen soittoa. Sitä toista soittoa ei sitten koskaan tullut enkä sitten lähtenyt ehdokkaaksikaan.
|||
Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaiden esittelyt Vasen Kaistassa:
Risto Kalliorinne (11.4.)
Joonas Leppänen (12.4.)
Niko Peltokangas (13.4.)
Irma Taavela (14.4.)
Sinikka Torkkola (15.4.)
Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaiden haastattelut Vasen Kaistassa:
Li Andersson (18.5.2016)
Jari Myllykoski (19.5.2016)
Anna-Kaisa Pekonen (20.5.2016)
*
Laura, olin tosiaan epäselvä. Tarkoitin juuri tuota organisointitaitoja, kykyä innostaa ihmisiä toimintaan, kuten myös viestintätaitoja tarvitaan vapaaehtoistyön järjestämisessä ja tukemisessa.
Kati, minusta nuo luettelemasi asiat voidaan toteuttaa ilman, että pitää kirjoittaa ensin uusia ohjelmia. Asiat pitää viedä käytännön poliittiseksi toiminnaksi niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.
Sinikka sanot näin”Toisin sanoen en muuttaisi vasemmistoliiton julkilausuttuja poliittisia tavoitteita vaan kehittäisin erityisesti paikallisia ja alueellisia poliittisen vaikuttamisen keinoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi luottamushenkilöiden koulutusta ja nykyistä parempaa alueellista viestintää. ”
Kyllä Vasemmiston pitää parantaa ja käytännöllistää merkittävästi keskeisiä poliittisia tavoitteitaan. Muuten emme pysty saamaan niille sen enempää paikallista kuin valtakunnallista huomiotakaan. Tai saada jäseniä ja kannattajia viemään niitä eteenpäin. Esimerkiksi kestävän verotuksen kokonaismalli, sosiaalivakuutuksen ja sen rahoituksen yksinkertaistaminen työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta suosivaksi. Neliiportaisen hallintorakenteen eri portaiden tehtävät – kunta, maakunta, valtio, EU. Koulutuksen tasavertaisuutta kohentaisi lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen yhdistäminen. Näitä kaikkia työstämään pitäisi värvätä paikallisia ja alueellisia aktiivien ryhmiä. Ryhmien pitäisi vetää keskusteluun mukaan myös puolueen ulkopuolisia ja muidenkin puolueiden jäseniä.
Tarkoitat Sinikka varmaankin, että vapaaehtoistyön organisoinnissa tarvitaan myös organisointitaitoja? Eihän tarvitse olla huolissaan, että ryhdyt palkattomaksi puoluesihteeriksi?