Toimittaja: SINIKKA TORKKOLA
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 60–7 hyväksyä ratapihan ylle rakennettavan kansi ja areena -hankkeen. Kaupunki menee mukaan hankkeeseen sijoittamalla monitoimiareenan omistamaan yhtiöön 26 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki maksaa kannen rakentamisen kuluja 34 miljoonaa euroa. Yhteensä kaupungin osuus kansi ja areena -hankkeesta on 60 miljoonaa euroa.
Kansi ja areena -hanketta esiteltiin avoimessa kokouksessa, mutta itse päätös tehtiin suljetuin ovin. Päätöskäsittelyn salaamista perusteltiin liikesalaisuudella. Kaupunkilaiset eivät siis päässeet seuraamaan, millä perusteilla valtuutetut olivat hankkeen puolesta tai sitä vastaan.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä neljä kannatti hankkeen hyväksymistä ja kolme vastusti. Hyväksymistä kannattavat pitivät hanketta tärkeänä sen työllistämisvaikutusten vuoksi. Hanketta vastustavat puolestaan pitivät hanketta taloudellisesti kannattamattomana.
Työllisyys keskeinen syy puoltaa
– Olen ollut kriittinen kansi ja areena -hanketta kohtaan. Hanketta ei voi pitää kaupungin ydintoimintana ja olisikin ollut parempi, että hanke olisi toteutettu kokonaan yksityisellä rahalla. Tällaisessa taloustilanteessa kaupungin on kuitenkin tuettava hankkeita jotka tuovat kaupunkiin investointeja ja työpaikkoja. Tämän vuoksi kaupungin on osallistuttava hankkeeseen ja kansi ja areena on rakennettava, perustelee valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen kantaansa.
Valtuutettu Kalle Hyötynen kannatti kannen ja areenan rakentamista ennen muuta työllisyyden parantamisella, sillä rakentamisen aikana uusia työpaikkoja tulee 3600. Valmistumisen jälkeen hanke tuo 2400 pysyvää työpaikkaa. Hyötynen pitää kaupungin roolin muuttumista mahdollistajasta osakkaaksi myös hyvänä.
– Kaupunki pääomittaa hankkeen toteuttavaa yhtiötä enintään 26 miljoonalla eurolla sekä maksaa kannen ja infran rakennuskustannukset. Sen sijaan uuden sopimuksen myötä kaupunki ei kompensoi yhtiölle tontinvuokria, eikä sitoudu ostamaan yhtiöltä palveluja sentilläkään, kuten aiemmissa suunnitelmissa, kuvaa Hyötynen hyväksytyn sopimuksen muuttumista parempaan.
Valtuutettu Minna Minkkinen kannatti myös kannen ja areenan rakentamista. Hän perustelee kantaansa Tampereen 18 prosentin työttömyysasteella, Hakametsän hallin korjaustarpeella sekä sopimuksen muuttumisella aiempaa paremmaksi. Minkkisen perusteluna on myös se, että nyt päätetty sopimus antaa mahdollisuuden osakkuuteen areenassa ja sitä myötä myös päätösvaltaa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä kansi-areena-hankkeen puolesta äänestivät Mikko Aaltonen, Kalle Hyötynen, Minna Minkkinen ja Sirkkaliisa Virtanen. Työllisyyslupauksista huolimatta päätös ei ollut helppo.
‒ Kansi ja areena -hanke ei ole mikään lempilapseni. Suhtaudun siihen aika neutraalisti ja skeptisesti. Idea on minusta suuruudenhullu, enkä usko sen toteutuvat ennen kuin näen. Pelkään, että kansi ja areena on kuin Hämeenlinnan Sunny Car Center. En ole täysin vakuuttunut kaikista niistä seminaareista ja kekkereistä joita tämä kansi ja areena tänne toisi, pidän niitä hieman liioiteltuina. Meille luvataan yli 3000 pysyvää työpaikkaa Suomeen ja 2 400 Tampereelle ja hetkellisesti yli 6 300 työpaikkaa, kirjoittaa Minkkinen facebook-sivullaan
Hankkeen kannattavuuteen ei luotettu
Vasemmistoliiton valtuutetuista kansi-areenan-hankkeen hyväksymistä vastaan äänestivät Ulla-Leena Alppi, Varpu Jutila ja Anna Kontula. Keskeinen syy vastustaa hanketta on kannattavuus. Valtuutetut eivät olleet vakuuttuneita siitä, että sijoitus olisi kaupungille taloudellisesti kannattava.
Kontula pitää myös kaupungin osallistumistavan muutosta parannuksena. Osakkuus ja lainoitus ovat parempi kuin ostositoumukset ja verokompensaatio. Kontula arvioi hankkeen hieromiseen kuluneen niin paljon aikaa, että aika on ajanut kaupungin toivomien vaikutusten ohi.
‒ Tapahtumatuotanto sekä liike- ja toimistotila voisivat tuoda uutta rahaa vain, mikäli ne kiinnostavat muualta tulevia paremmin, kuin muut saman panoksen hankkeet. Toisin sanoen hanke ei siis ykskantaan siirrä toimintoja talousalueen sisällä. Kun kuitenkin katsotaan aikamme matkailutrendejä, ne ovat menossa hajautuneen majoituksen ja tapahtumajärjestämisen suuntaan, eivätkä tällaiseen keskitettyyn malliin, perustelee Kontula kantaansa.
Ulla-Leena Alppi perustelee kantaansa, paitsi kannattamattomuudella, myös sillä, eteti hän pidä pidä hanketta toivottuna kaupunkikehityksenä. Hän toteaa myös, että työllisyysnäkökulma oli tietysti hyvä peruste kannattaa Areena-hankkeeseen sitoutumista.
Anna Kontula katsoo yksityisten tahojen olevan kiinnostuneita hankkeesta siihen liittyvän asuntotuotannon takia.
‒ Bisnesmielessä kestävin osuus hankkeesta on asuntorakentaminen. Mahdollisuus Suomen toiseksi suurimman kasvukeskuksen keskusta-asuntoihin on se houkutin, jolla yksityistä rahaa tähän kalastellaan. Tältä osin suunnitelma olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa kaupungin osalta huokeammallakin, ja käyttää sitten taskuun jäävä raha kaikkiin niihin pienempiin hankkeisiin, joilla kaupungeista tehdään eläviä, kiinnostavia ja vetovoimaisi, toteaa Kontula Facebook-päivityksessään.
Lue myös:
Salailun alkusoitto (Vasen Kaista 17.5.2016)
|||
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Minna Minkkisen facebook-päivitys
Tampereen kaupungin tiedote (16.5.2016)
Kansi ja areena saavat miljoonansa – Tampereen päätös syntyi äänestäen (Yle 16.5.2016)
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen kannesta ja areenasta (Aamulehti 16.5./17.5 2016)
|||
Etusivun kuva
Kuva on ruutukaappaus valtuuston kokouksen nettilähetyksestä. Hankejohtaja Tero Tenhunen esittelee suunnitelmaa
*