Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

5.6.2016 klo 10:35

Ei anneta sokean voitontavoittelun pilata futiksen mainetta

Ay-aktiivit osoittavat mieltä siirtotyöläisten puolesta Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n kongressin yhteydessä Genevessä toukokuun lopulla. (Kuva: Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto BWI)
Ay-aktiivit osoittavat mieltä siirtotyöläisten puolesta Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n kongressin yhteydessä Genevessä toukokuun lopulla. (Kuva: Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto BWI)

 

Reilu_peli_vinjetti_2_150x150JUHANI LOHIKOSKI   
Kesäkuun kymmenentenä päivänä alkavat jalkapallon euroopanmestaruuskisat Ranskassa, kun Ranska Romania ottavat yhteen Pariisissa. Luvassa on taas upeita onnistumisia, katkeria pettymyksiä ja ripaus yllätyksellisyyttä. Sadat miljoonat ihmiset tulevat seuraamaan kisoja silmä tarkkana omia suosikkejaan kannustaen. Junnut harjoittelevat kisojen supertähtien harhautuksia ja potkuja treenikentillä eri puolilla maailmaa, ja upeita maaleja katsotaan YouTubesta kerta toisensa perään. Jalkapallo yhdistää ihmisiä ainutlaatuisella tapaa yli kansallisuuksien.

Asialla on myös kääntöpuolensa. Huippujalkapalloon ja arvokisoihin liittyy keskeisenä osana myös raha. Jalkapallon kattojärjestöstä onkin tullut yhä enemmän kone, joka tuottaa kisoilla ja sponsoreilla valtavasti rahaa. Maat kilpailevat kovasti keskenään siitä kuka pääsee järjestämään jalkapallon maailmanmestaruuskisoja. Viime vuosina arvokisoja on viety Euroopan ulkopuolelle. Kisoja on pelattu Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Tätä on perusteltu uusien markkinoiden löytämisellä jalkapallolle. Kriitikot ovat kommentoineet, ettei kisoista saisi tarpeeksi voittoa, jos ne järjestettäisiin Euroopassa.

Juhani_Lohikoski_300x521
Juhani Lohikoski

Kaksi seuraavaa maailmanmestaruuskisojen järjestäjää, Venäjä (2018) ja Qatar (2022), ovat herättäneet paljon kriittistä keskustelua. Kummassakin maassa ihmis- ja työoikeuksissa on paljon parannettavaa. Niin Venäjällä kuin Qatarissakin siirtotyöläiset rakentavat kisastadionit, jonne jalkapallofanit eri puolilta maailmaa matkustavat kannustamaan omiaan.

Rakennusalan ammattiliitot yhdessä solidaarisuusjärjestöjen kanssa ovat kampanjoineet jo pidempään työntekijöiden oikeuksien puolesta suurkisojen rakennusprojekteissa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia niin Etelä-Afrikassa kuin Brasiliassakin: työntekijöiden palkkoja on nostettu, järjestäytymisoikeutta parannettu sekä työturvallisuutta kehitetty.

Qatarin ja Venäjän suhteen tilanne näyttää hankalammalta. Qatarissa siirtotyöläisiltä otetaan passit pois kun he saapuvat maahan, ja he ovat täysin riippuvaisia työnantajistaan. Amnesty kertoo huhtikuussa julkaistussa raportissaan, että työntekijät ovat joutuneet ottamaan suuria lainoja kattaakseen rekrytointimaksunsa, ja siirtotyöläisille on annettu katteettomia lupauksia kunnollisista palkoista ja työoloista.

Maassa vierailleet ammattiliitto- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti siirtotyöläisten työolosuhteita ja ala-arvoisia majoitustiloja. Rakentajat tekevät pitkiä työpäiviä jopa 50 asteen helteessä. Hurjat työolosuhteet ovat johtaneet tuhansien rakentajien kuolemaan. Vuonna 2015 kansalaisjärjestö esittivät arvion yli 1200 siirtotyöläisen kuolemasta ja se kulkeutui viranomaisten tietoon. Jotkut pitävät lukua alimitoitettuna. Oli miten oli, jokainen näistä kuolemista on liikaa. Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) pitää kantaa asiasta oma vastuunsa.

Jos järjestöt näyttivät FIFA:lle keltaista korttia Etelä-Afrikan kisojen aikaan, on nyt Qatarin kohdalla nostettu punainen kortti. Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälisen liiton (BWI) pääsihteeri Ambet Yuson kertoo, että punainen kortti FIFA:lle -kampanjan tavoitteena on antaa kasvot kaikille niille siirtotyöläisille, jotka eivät saa ääntään kuuluviin. Järjestöt viestittävät vahvasti: ei kisoja ilman työntekijöiden oikeuksia.

Kampanja ei ole ollut pelkästään painostamista sponsoreiden, FIFA:n ja valtioiden päättäjien suuntaan, vaan myös mielenosoituksia, adressikampanjoita ja yhteydenottoja jalkapalloyhteisön suuntaan. Surullista on ollut se, että yksikään kansainvälinen jalkapallotähti ei ole uskaltanut ottaa asiaan julkisesti kantaa.

Reilu peli, turvallinen työ (Kuva: Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto BWI)
Reilu peli, turvallinen työ (Kuva: Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto BWI)


– Valloillaan on ajatus siitä, että pelaajan ei kuulu kritisoida ylempänä tapahtuvia asioita. Se ei kuulostaisi hyvältä ja lisäksi se näyttäisi yhteisön silmissä pettämiseltä. Aivan kuin koittaisi kerjätä verta nenästään, kommentoi
Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) kapteeni Sebastian Sorsa Rakentaja-lehdelle taannoin.

Voin yhtyä Sorsan kommenttiin, että on hyvin hämmentävää, että pelaaja on osa sitä koneistoa, joka mahdollistaa kaiken tämän epäeettisyyden ja ihmisoikeusrikkomukset. Samalla Sorsa peräänkuuluttaa suoraselkäisyyttä ja jalkapallomaailmassa tapahtuvien vääryyksien tiedostamista. Mitään ei tapahdu, jos asioista ei puhuta ääneen ja oikeilla termeillä. HJK:n kapteeni uskoo joukkovoimaan ja siihen, että jos asiat tiedostetaan, johtaa se aina parempaan lopputulokseen.

Ei anneta sokean voitontavoittelun pilata jalkapallon mainetta enempää. Jatketaan työtä sen puolesta, että FIFA vastaa järjestöjen kritiikkiin ja vaatii järjestäjämaiden toimivan kansainvälisten työoikeus- ja työturvallisuussäädösten mukaisesti.  

Juhani Lohikoski

Kirjoittaja on jalkapallointoilija ja koulutuspäällikkö

|||

Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälisen liitto (BWI)

Punainen kortti Fifalle -kampanja (Suomeksi)

|||

Reilu peli? on urheilunrakastaja Minna Minkkisen toimittama juttusarja, joka ei vaikene urheilun ihmisoikeus- eikä ympäristöongelmista. Juttuja on luvassa kesän 2016 kesän olympialaisiin asti.

Sarjassa ilmestynyt:

Fanittaminen on ihmisoikeus (28.3.2016)

Väkivalta ja korruptio varjostavat Rion ja Qatarin kisariemua (13.2.2016)

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *