Teksti ja kuvat: JORMA MÄNTYLÄ
Oriveden taidekeskus Purnu on yksi parhaista Suomen lukemattomien kesätapahtumien joukossa. Tänä vuonna hyvin erilaiset taiteilijat tulkitsevat, miten vapaalla kädellä tehdään taidetta. Katsojan arvomaailmasta riippuu, miten teokset oivaltaa ja tulkitsee.
Purnun kesän 2016 kuraattorit ovat Kari ja Tina Cavén. He sanovat valinneensa näyttelyyn teoksia, joissa tekemisen ilon tuottaa tekniikan hallinta. Siksi esillä on mahdollisimman erilaisin tekniikoin tehtyjä teoksia. Esillä on öljymaalauksia, veistoksia, moottorisahatöitä, performanssivideo, animaatio ja tilateos.
Heikki Marilan ja Anna Tuorin teokset ovat taidokkaasti tehtyä modernia, jossa heijastuu nykyajan nopeatempoinen Das Unheimliche, outo ja vieras. Minua miellyttivät eniten kangasalalaisen Anssi Kasitonnin animaatio Finnish Midsummer 2169 sekä Pia Sirénin tilateos Backdrop. Kasitonnin animaatio leikittelee auringonpimennyksellä, joka näkyy Suomessa taianomaisesti juhannusyönä 2169 linjalla Joensuu-Kokkola. Metsänneidot, maahiset ja menninkäiset varmaan hullaantuvat? Kolilla voi olla tungokseen asti pimennysturisteja – vai onko sittenkään? Onko jotain kiinnostavampaa? Taitaa sittenkin olla jotain, joka kestää vuosisatojen yli. Sirénin teos on malliesimerkki oivaltavasta materiaalin käytöstä. Luulen kulkevani sotkuisen rakennustyömaan läpi, kunnes yhtäkkiä eteeni avautuu kaunis alppimaisema – vai onko se toiselta planeetalta?
Purnussa kannattaa aina tutkia myös sen perustajan Aimo Tukiaisen (1917–1996) pysyvä näyttely. Tukiainen tunnetaan tietysti ikonisesta Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta, minkä takia monet vasemmistolaiset ovat vierastaneet häntä.
Hyvä taiteilija tutkii ja osaa eläytyä erilaisiin diskursseihin. Aimo Tukiaisen ensimmäinen julkinen teos oli Karkkilan Punaisten muistomerkki (1948). Purnussa on nähtävillä lukuisia Tukiaisen töitä ja luonnoksia, ei vain Mannerheim -patsaasta, vaan myös hyvin toisenlaisista aiheista. Nälkä (1987) muistuttaa edelleen, että kaikilla ei mene hyvin, etenkään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Nykyajan ryöstökapitalismista muistuttaa Liikevoitto (1954). Se kuvaa kesällä tuttua järvinäkymää: lokki on pyydystänyt kalan, kunnes yhtäkkiä tulee toinen lokki ja vie sen saaliin. Työn tehnyt jää nuolemaan räpylöitään.
Tämänkin teoksen voi tulkita monella tavalla. Yksi ajattelee, että vahvempi voittaa ja heikot sortuvat, näin taloudessa kuuluukin käydä. Toinen taas katsoo, että saalis kuuluu työn tekijälle, ja on väärin, jos toinen sen anastaa. Kolmas katsoo teosta ihmisenä. Eläinten maailmassa ei ole moraalia, mutta voiko ihminen toimia eläinten tavoin? Olisiko etiikalla sijaa yritystoiminnassa?
Längelmäveden rannalla Purnussa on nähtävillä Liikevoiton luonnos. Lopullinen teos on Helsingissä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun edessä. Sen lahjoitti aikoinaan Wihurin rahasto, kun kauppakorkean uusi rakennus valmistui 1954. Mitähän vuorineuvokset ja kauppakorkean professorit mahtoivat aikoinaan tykätä, kun patsas paljastettiin?
Vapaalla kädellä: Näyttely avoinna päivittäin klo 11–18 19.6.-7.8.2016 sekä ryhmille tilauksesta 20.5.- 28.8.2016. Taidekeskus Purnu, Mustasaari 63, 35100 Orivesi.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Kesäkaista
Kesäkaista on juttusarja, jossa Vasen Kaistan toimittajat jakavat elämyksiään eri puolilta kesäsuomea. Myös menovinkit ovat kuvassa mukana.
Sarjassa ilmestynyt vuonna 2016:
Ajatuksia ajasta – 2400 sekuntia Neiti Aikaa (1.8.)
Westersin puutarha – suvikeidas Turunmaalla (30.7.)
Minkä värinen hattu minulla on? (29.7.)
Kuhmalahden Taidepappilan Teemu ja eläimet (27.7.)
Purnussa vapaalla kädellä (26.7.)
Vasemmistonuorten kesäkiertue kampanjoi maksutonta ehkäisyä nuorille (12.7.)
Vasemmisto liikkeellä Pirkanmaalla myös heinäkuussa (8.7.)
Äitienpäiväkävelylle arboretumiin (6.5.)
Kaikki Kesäkaistajutut:
*