Vahvat vasemmistonaiset vanhassa Vammalassa

Anna Kontula puhui luokkayhteiskunnan paluusta ja Merja Kyllönen ihmettelee hallituksen puuhia
Anna Kontula puhui luokkayhteiskunnan paluusta ja Merja Kyllönen ihmettelee hallituksen puuhia

 

Teksti ja kuva: LIISA AHOLA
Heinäkuisen viikonlopun voi aloittaa kuunnellen poliittista keskustelua. Tapa tuskin on yleinen, vaikka sen soisikin yleistyvän. Saunomisen ja grillimakkaran oivallinen vaihtoehto oli kuunnella kansanedustaja Anna Kontulaa ja europarlamentaarikko Merja Kyllöstä. Heillä oli uusia näkökulmia erityisesti maamme, mutta myös jossain määrin koko Euroopan, tämänhetkisiin puheenaiheisiin.

Anna Kontula puhui luokkayhteiskunnan paluusta. Hänen mielestään Suomen keskiluokkaistuminen oli ainoastaan yhdeksänkymmentälukulaisten harha. Keskiluokkaistumista ei todellisuudessa ole tapahtunut kuin mielikuvissa. Yläluokkaiset ihmiset mieltävät olevansa keskiluokkaa. Yhteiskunnallisia luokkapiirteitä ovat tulotaso, koulutus, asumistaso ja ystäväpiiri harrastuksineen. Yhteiskuntaluokat eivät siis ole mikään poliittinen keksintö vaan yhteiskuntatieteiden tapa jäsentää maailmaa ja vertailla eri ryhmiä toisiinsa ja keskenään..

Luottamus on avoimen yhteiskunnan perusedellytys

Tähän meidän suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu perusperiaatteena luottamus, luonnehtii Anna Kontula Suomea. Myös viranomaiset lähtevät siitä ajatuksesta, että ihmisen omaan ilmoitukseen uskotaan. Verottaja uskoo henkilön veroilmoitusta, vakuutusyhtiö vahinkoilmoitusta. Vain harvoin ja isoissa tapauksissa näitä asioita tarkistetaan. (Vakuutuslääkärit ovat oma lukunsa: he eivät usko edes toista lääkäriä. Tämä tuli esille loppukeskustelussa).

Viranomaisten luottamus kuitenkin murenee, kun on kyse vaikkapa toimeentulotukiasioista. Mitä useampi jäsen ruokakunnassa on, sitä paksumpi paperinippu tarvitaan osoittamaan tuen tarvetta. Meillä jää paljon tukia hakematta, koska ihmiset eivät osaa tai jaksa seikkailla vaadittavien liitteiden viidakossa.

Liitteiden hankkiminen ja kopioiminen myös maksaa. Anna Kontula kertoi olleensa itse toimeentulotukiasiakas ja joutuneensa käymään leipäjonossa, joten hänelle on luontevaa auttaa ihmisiä hakemaan omia oikeuksiaan. Yksi yksin asuva ihminen oli tarvinnut toimeentulotukihakemukseensa 40 liitettä, monilapsinen yksinhuoltaja 120 liitettä. Tämä elämäntilanteensa dokumentointipakko ei ole sitä viranomaisten luottamusta ihmisen rehellisyyteen, josta keskiluokkaiset pääsevät kyseenalaistamatta nauttimaan.

Raha menee rahan luokse

Pienituloisten saamista tulonsiirroista puhutaan paljon ja väitetään, ettei niihin ole varaa. Todellisuudessa pienituloisimmat saavat vähiten julkisia tulonsiirtoja. Vauraat ja isot yritykset saavat huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin pienet ja köyhät. Anna Kontula on  kirjoittamassa lokakuussa ilmestyvää kirjaa, joka avaa tätä suomalaista eriarvoistavaa yhteiskuntaa ja sen viranomaiskäytäntöjä.

Suomalainen sosiaaliturva ei kestä eurooppalaisessa vertailussa, vaan kuuluu Euroopan heikoimpiin. Julkisen terveydenhuollon tasossakaan ei ole kehumista. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon erot kasvavat vauhdilla. Sitä mittaavassa maailmanlaajuisessa tilastossa Suomi on kolmanneksi heikoin koko maailmassa. Taakse jäävät vain USA, Viro ja Portugal. Paljon mainostettu suomalaisten korkeatasoinen sosiaaliturva on ainoastaan epätosi uskomus.

Tällä hetkellä yritykset ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa, sillä valtio tukee yrittäjyyttä erilaisten yritystuilla. Suora yritystuki valtion budjetissa tänä vuonna on 850 miljoonaa euroa selvää rahaa valtiolta yrittäjille, eli veronmaksajilta osakkeenomistajille, eikä tässä luvussa ole vielä mukana verohelpotukset.

Valtion antama tuki vauraille yrityksille menee rikkaiden rikastuttamiseen. Nämä rahat kerätään köyhiltä ja pienituloisilta esimerkiksi sairausvakuutuspäivärahojen muuta verotusta korkeampana veroprosenttina, työnantajamaksujen siirroilla työnantajilta palkansaajille ja monella muulla tavalla, mikä heikentää entisestään pienituloisen ennestään heikkoa asemaa.

Nykyisten yritystukien kriitikkoja löytyy myös oikeiston piiristä. Yritystuet tällaisina kuin ne nyt ovat tukevat epäterveesti kilpailua, ylläpitävät kannattamattomia yrityksiä eivätkä ne kannusta yrityksiä kestävään kehitykseen. Anna Kontulan mielestä perustulo on paras ja tehokkain starttiraha pienyritykselle. Sen avulla kuka tahansa voi kokeilla, onko omasta rakkaasta harrastuksesta leipäpuuksi.

Bryssel avartaa näköaloja

Merja Kyllönen toi terveisiä kuulijoilleen Brysselistä ja muiltakin kesämatkojensa paikkakunnilta Kainuuta myöden. Hän kertoi oppineensa tekemään havaintoja ja ajattelemaan laajasti päästyään isoon maailmaan. Ensimmäinen puoli vuotta toki oli kulunut ihmetellessä ja sopeutumisessa. Täällä Suomessa Kyllönen oli kokenut havaintojen ja näköalojen näyttäytyneen pienestä ikkunasta, mutta työskentely europarlamentissa oli pakottanut kaatamaan seinät ympäriltä ja katselemaan ympäröivää maailmaa laajasti ja sellaisena kuin se on. Nyt Kyllönen kertoi ihmettelevänsä, mitä hallitus oikein puuhaa kikynsä kanssa. Voiko sen syödä? Voiko sen myydä? Mitä sillä pitäisi tehdä?

Elämisen kannalta välttämättömiä asioita ovat ruoka, puhdas juomavesi ja energia. Niitä kaikkia meillä on, ellei hallitus onnistu tekemään korjaamattomia virheitä. Esimerkiksi väärä maatalouspolitiikka ja TTIP-sopimus (Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus) voivat uhata vakavasti suomalaista ruokatuotantoa. Kyllösen mielestä suomalaisten asiat olisivat tällä hetkellä hyvin, ellei hallitus tyri meidän mahdollisuuksiamme.

Meillä on puhdas ympäristö, runsaat ja puhtaat pohjavesivarat. Saamme hanasta juomakelpoista vettä, mikä on mahdollista vain parissa kolmessa Euroopan maassa. Meidän viljelysmaamme riittää ruokatuotantoon. Ja energiaa on riittävästi. Hallitus nikkaroi olemattomien asioiden kanssa.

– Haluavatkohan britit ostaa Kikyn? ihmetteli Kyllönen.

Tyhmistyminen on vaarallisin tulevaisuuden näkymä

Suomalaisilla on ollut tapana turvautua yhteen ainoaan ideaan ja teollisuuden alaan. Ensin oli metsäteollisuus, sitten oli Nokia ja nyt puuhataan biotaloutta ainoaksi autuaaksi tekeväksi hankkeeksi. Meillä olisi myydä toisille vaikka mitä osaamista, mutta hallitus on päättänyt tyhmistää meidät. Se kuuluu uusliberalismiin ja on edennyt jenkeissä jo kiitettävän pitkälle.

Kansaa viihdytetään hömpällä. Hömppää tuetaan ja sitä tuotetaan. Ympärillemme rakennetaan hömpästä kupla, emmekä enää osaa ajatella itse. Tyhmistäminen on ainoa todellinen uhka Suomen kansalle. Ja nähtävästi siis uhka on myös tämä nykyinen hallitus, joka ajaa määrätietoisesti koulutusleikkauksia sillä tekosyyllä, ettei muka ole varaa. Kyllösen mielestä varaa on, jos lakataan suosimasta veroparatiiseja ja osinkotulojen kasvattamista.

Brittien brexit oli Merja Kyllösen mielestä Euroopan unionin rahaeliitille osoitettu protesti. Tämä uusi tilanne antaa unionille mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaansa ja muuttaa sen suuntaa. Unionia ei uhkaa mikään muu kuin unionin oma huono politiikka.

Poliitikkojen puheenvuorojen jälkeen yleisö sai kysellä ja kommentoida. Anna Kontulan kanssa keskusteltiin viranomaisten kanssa asioinnin ongelmallisuudesta. Merja Kyllöseltä kysyttiin muun muassa, mitä hänen puoluekokouksessa Timo Soinille lähettämänsä terveiset tarkoittivat. Kyllönen selitti kuumakivihoidon olevan lihaksia rentouttava terapiamuoto ja tantra on tajunnan ja henkisyyden laajentamista yli omien rajojen.

– Ei sille mitään voi, kun mikään ei tehoa ja mene perille, pahoitteli Kyllönen.

– Soini vain letkauttelee meitä vassareita ja nimittelee fillarikommunisteiksi. Ja sillä fillarikommunismilla hän tarkoittaa sitä, että vaadimme aina vain lisää pyöräteitä ja olemme pyörinemme tientukkona joka päikassa.

Sastamalan vasemmisto oli järjestänyt tilaisuuden Vanhan kirjallisuuden päivien yhteyteen. Lämmin kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

Aiheesta muualla Vasen Kaistassa:

Vanhan kirjallisuuden päivillä vasemmiston vastaisku (4.7.2016)

 

*

Leave a Reply