Miltä näyttää Tampere 2036

Avainsanat: kaavoitus liikenne Tampere ympäristö

Tampereen katoilla on tilaa. Voisiko niillä viljellä tulevaisuudessa hyötykasveja? Kuva Cai Melakoski — Tampereen katoilla on tilaa. Voisiko niillä viljellä tulevaisuudessa hyötykasveja? (Kuva: Cai Melakoski)

Teksti SINIKKA TORKKOLA
Lisää korkeita rakennuksia, enemmän puistoja ja vihreyttä, ei lisää korkeita rakennuksia keskustaan, vähemmän autoja, sujuvampaa liikennettä, autot takaisin Hämeenkadulle, enemmän maksutonta julkista tilaa ja hyötykasviviljelyä. Muun muassa näin vastasivat kaupunginvaltuutetut Kalle Hyötynen, Matti Höyssä, Anne Liimola ja Kirsikka Siik sekä vapaan kaupunkitilan puolustaja Tiina Heikkilä ja kuvataiteilija Marja-Liisa Torniainen, kun Vasen Kaista kysyi heidän näkemyksiään siitä, miten kaupunkia pitäisi rakentaa.

Vastaajat ovat mukana Vasemman Kaistan Tulevaisuuden kaupunki -seminaarissa torstaina. Seminaarin aloittaa Pirkanmaan liiton suunnitteluarkkitehti Lasse Majurin puheenvuoro. Hän nostaa omassa visiossaan Tampereesta kahdenkymmenen vuoden kulutttua esiin keskustan meluttomuuden ja viihtyisyyden.

– Kadut olisivat rauhallisia, meluttomia ja viihtyisämpiä. Asuntotarjonta olisi monipuolisempaa, ihmiset suostuisivat asumaan pienemmissä asunnoissa jotta pinta-alaa ei paisutettaisi. Sen sijaan kaupungin julkiset tilat olisivat ahkerasti käytössä.

Majuri toivoo Tampereen ottavan esimerkkiä Helsingistä ja vaatisi rakennusliikkeiltä nykyistä parempaa laatua, jotta kaupunkikuva näyttäisi viimeistellyltä.

Myös Kirsikka Siik (vihr.) puhuu rakentamisen laadun puolesta. Hän pitää puutteena sitä, ettei rakennuttajan tavoitteena ei ole tehdä hyvää ja kestävää vaan taloudellista katetta.
– Etenkään asuin-ja liikerakentamisessa ei useinkaan päästä millään niin laadukkaisiin lopputuloksiin kuin osaamisen puolesta voitaisiin, arvioi Siik.

Kuvataitelija Marja-Liisa Tornainen toivoo kuvataiteilijat mukaan kaupunkisuunnitteluun.
– Siitä, kuinka hyvin arkkitehtuuri ja visuaaliset taiteet pelaavat yhteen, on kiinni kaupungin koko esteettinen ilme, toteaa Torniainen.

Hävittääkö tiivistäminen Eteläpuiston

Tiivisrakentaminen on kaupunkirakentamisen päivän sana. Vaikka monet kaupungin päättäjät kannattavat tiivisrakentamista, niin epäselvää on, mitä tiivistäminen kenellekin tarkoittaa. Tiivistämisen ongelmat tulevat näkyviin hyvin Eteläpuiston suunnittelussa.

Yhdyskuntalautakunnan jäsenet Kalle Hyötynen (vas.) ja Matti Höyssä (kok.) eivät ole tyytyväisiä Eteläpuiston nykyiseen kaavaehdotukseen ja esittävät muutoksia.

– Eteläpuiston suunnitelmassa olisi huomioitava paremmin Hämeenpuiston eteläpään ja rannan välinen alue ja sen mahdollisuudet osana keskustan puisto- ja viherverkkoa, arvioi Hyötynen.

– Eteläpuiston kaavoituksen tekisin niin, että mahdollisimman paljon puistoa säilyy. Eteläpuistossa rakentamista voidaan puistoon rakentamisen sijasta ohjata esimerkiksi vanhan kulkutautisairaalan kortteliin, esittää Höyssä.

Lasse Majuri näkee tiivistämisen tarvetta myös omakotialueilla. Hänen toiveensa on, että tulevaisuuden Tampereella, kullekin alueelle sopivia pientaloja olisi rakennettu ylisuuriin pihoihin.

Puistojen ja vehreyden puolesta puhuu myös kuvataiteilija Marja-Liisa Torniainen. Hän toivoo, että tulevaisuuden kaupunki on myös puhdas, niin että keskustassakin voidaan viljellä hyötykasveja pienoispuutarhoissa katoilla, pihamailla ja parvekkeilla.

Tornit ja autot jakavat näkemyksiä

Suunnitelmat rakentaa korkeita rakennuksia jakavat panelistien mielipiteitä. Kalle Hyötynen toivoisi suunnitteluun rohkeampaa otetta.
– On mielestäni ihan ok, että Tampereen kokoisen kaupungin horisontissa on myös korkeampia rakennuksia, toteaa Hyötynen.

Lasse Majuri puolestaan toivoo, ettei keskustan tornitalojen siluetti toteutuisi. Hänen mukaansa tornit pitäisi rakentaa uudelleen rakennettaville vanhoille alueille, kuten Lielahteen ja Hatanpäälle sekä jätevesipuhdistamon paikalle.

Yhdyskuntalautakunnan jäsen Anne Liimola (sd.) tahtoo säilyttää vanhojakin rakennuksia. Hän toivoo, että museoviraston lausuntoja rakennusten arvosta kunnioitettaisiin.

Tiina Heikkilä puolestaan nostaa esiin keskustan kaavoituksen vaikutuksen asuntotarjontaan.
– Kun erityisesti arvokkaalle tonttimaalle keskustaan rakennetaan kämppiä, pitää huolehtia, että niistä ei tule isotuloisten yksinoikeus, toteaa Heikkilä kaavoituksen merkityksestä asumisen mahdollisuuksiin.

Heikkilä katsookin, että julkista ja ainakin maksutonta tilaa pitää olla paljon myös ydinkeskustassa. Väljyyttä pitää olla myös kaupunkiympäristössä.
– Myös joutomaita tarvitaan henkiseen hyvinvointiin, tiivistää Heikkilä

Kaupungin liikennejärjestelyt ovat juuri nyt kaupunkisuunnittelun kiistellyin aihe. Monimuotoista ja sujuvaa liikennettä toivovat kaikki. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, onkin sitten toinen asia.

Tiina Heikkilälle sujuvuus on ratikalla vahvistettua hyvää joukkoliikennettä, joka vie myös paikalliskeskuksiin. Lasse Majuri on samoilla linjoilla.
– Olisi hienoa, jos laitamilta pääsisi niiin kätevästi joukkoliikenteellä eri puolille, että ainakin keskustassa yksityisautoilu olisi olematonta.

Myös Anne Liimola pitää sujuvaa joukkoliikennettä tärkeänä, mutta hän ei kannata ratikan rakentamista. Hän katsoo nykyisten ja tulevien rakennushankkeiden hankaloittavan liikennettä.
– Hämeenkadun elävöitys pitää lopettaa heti ja mahdollistaa autojen ajo Hämeenkadulla toistaiseksi, vaatii Liimola.