SINIKKA TORKKOLA
Eteläpuiston puiden kaatamista kerrostalokolossien tieltä kannattavat väittävät, että Eteläpuiston valmistelussa oleva kaava lisää puistoalueita. Väite pitää paikkansa vain, jos jokainen kartalle merkitty viherpiste määritellään puistoksi. Honteloiden puiden ja nurmen palasten kutsuminen puistoksi, jolla voidaan korvata toisaalla alashakatut vanhat puut, venyttää puiston määritelmän äärimmilleen. Tuossa määrittelyssä puistoksi jätetään kutsumatta vain liikenneympyröiden nurmikko.
Puiston ja viheralueiden välille on syytä tehdä ero. Kaupungissa tarvitaan molempia. Pistemäiset muutaman kymmenen neliön viheralueet eivät kuitenkaan voi korvata kaupunkipuistoja, joissa on riittävästi puita ja tilaa virkistäytyä. Rantaa kiertävä viherkaistale on mukava reitti siirtyä paikasta toiseen, pikaulkoiluttaa koira tai pyrähtää pikkulenkille, mutta virkistäväksi ulkoilu- tai oleilupaikaksi kaistaleesta ei ole. Eväsretkestä kerrostalon takapihalla ei ole ainakaan toistaiseksi tullut suosittua virkistäytymisen tapaa.
Julkisessa keskustelussa Eteläpuiston alueen kaavasta puiston määritelmän venyttäminen ei ole ainoa erikoisuus, jolla valmisteilla olevaa kaavaa yritetään runnoa lävitse. Kaava käsittää koko Eteläpuistoksi nimetyn alueen, myös rannan hiekkakentän ja Nalkalantorin alueen. Keskustelussa on toistuvasti nostettu esiin rannan hiekkakenttä ja todettu, ettei ole mitään syytä sitä säilyttää. Kääntämällä katseet hiekkakentälle on samalla sivuutettu aikeet tuhota Eteläpuiston alueen puisto vanhoine puineen. Vaatimuksissa säilyttää Eteläpuisto on kyse harjun päällä ja rinteillä olevasta puistosta eikä rannan hiekkakentästä. Eteläpuiston alueen puiston hävittämisen puoltaminen väitteillä puiston korvaamisesta toisaalla viherpisteillä ei venytä ainoastaan puiston määritelmää vaan myös vaadetta tosiasioihin perustuvasta julkisesta keskustelusta ja päätöksenteosta.
On ollut myös hämmentävää seurata, miten kaupunkivihreät venyttävät omia periaatteitaan. Olen ollut siinä väärässä luulossa, etteivät vihreät hyväksy täydennysrakentamista puistoihin. Periaatteiden venyttämisen syytkin hämmentävät. Väitteet, että Eteläpuiston alueen puiston rakentaminen on välttämätöntä, jotta keskustaan saadaan riittävästi asuntoja, eivät pidä paikkaansa. Muitakin rakentamisen paikkoja on, jopa samalla suunnalla kaupunkia. Syiden epämääräisyys antaakin aihetta epäillä todeksi kaupunkijuoruja, joiden mukaan vihreät tekivät kokoomuksen ja demareiden kanssa sopimuksen, jossa ratikan vastineeksi kaavoitetaan Eteläpuiston alueen puistokin kerrostaloille.
Kirjoittaja on Vasen Kaistan päätoimittaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.
Lisää aiheesta Vasen Kaistalla
Anteeksi Eteläpuisto (19.1.2017)
Eteläpuiston puut merkattiin (18.1.2017)
Eteläpuistoa uhkaa tuho (21.2.2016)
Eteläpuistoa ei pidä tuhota, vaan kehittää puistona (19.12.2016)
Eteläpuisto viritti keskustelua tulevaisuuden Tampereesta (26.11.2016)
Elääkö Eteläpuisto? (7.10.2016)
Onko Eteläpuisto ylellisyyttä? (29.6.2016)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Adressi Eteläpuiston säilyttämisen puolesta
Eläköön Eteläpuisto (Liikkeen kotisivut)
Eteläpuiston puolustajat (Facebook-ryhmä)
Eteläpuiston suunnittelu (Tampereen kaupunki)
Eteläpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tampereen kaupunki)
[…antaakin aihetta epäillä todeksi kaupunkijuoruja…]
Aikamoista juorujen levittelyä taas. Jos asiasta ei ole mitään muuta haisua kuin poliittisesti motivoituneet kuulopuheet, niin kannattaisiko ne jättää kirjoittamatta? Onko niin vaikea ymmärtää suunnitelmien kannattajien motiiveja, että täytyy itselleen sepittää joku salaliitto?
Piti käydä oikein luntaamaassa, mitä puisto on?
Käyttötarkoituksesta riippuen, hyvin rakennetusta viheralueista puineen, istutuksineen ja pensaineen lähes luonnontilaiseen hoidettuun metsään. Metsään missä on helppo kulkea. Ei kuitenkaan talousmetsä. Sekä myöskin erittäin kaukana luonnonsuojelualueesta.
Vihdissä Nummelan harju on luonnontilainen hoidettu metsä. Mistä on risut, kaatuneet puut ja osa pensaikoista poistettu. Samoin puuston ei anneta kasvaa liian tiuhaksi. Alue missä on helppo kulkea.
Luonnonsuojelualueita on monia eri tyyppisiä. Toisista voi poistaa säädellysti puita ja pensaita. Sitten on taas alueita missä ei saa kulkea kun merkittyjä polkuja pitkin. Samoin sieltä ei poisteta mitään kasvillisuutta eikä puita.
Luonnonsuojelualuetta ei edes voi verrata puistometsään. Eikä sen paremmin talousmetsään. Joten se ei korvaa puistoaluetta mitenkään.
”…mutta virkistäväksi ulkoilu- tai oleilupaikaksi kaistaleesta ei ole.”
Sen takia vieressä onkin jättimäinen Pyynikin luonnonsuojelualue. Ei nykyinenkään osuuskuntamonumentin paikka ole mukava paikka ulkoilla tai mennä piknikille.
Osuuskuntamonumentin alue on Eteläpuiston puisto-osuuden reunamilla, kannattaa käydä katsomassa kaadettaviksi merkityt puut. Puistometsältä se näyttää.