Kuka syö ja kenen sapuskat?

Anne Soimajärvi on kuntavaaliehdokkaana Kangasalla. (Kuva: Arto Leino)

 

ANNE SOIMAJÄRVI   
“Laiska työtön ei viitsi ottaa työtä vastaan, mutta ahkera poika kerää marjat metsästä. Yrittäjä ei löydä työntekijöitä, meillä on kohtaanto-ongelma… Meillä ei ole varaa pitää yllä tällaista sosiaaliturvan tasoa! “

“Kyllä hoitovapaalla olevan lapselle piisaa hyvin se kaksikymmentä tuntia varhaiskasvatusta! Eihän se oikeasti tarvitsisi hoitoa lainkaan. On siinä laiska vanhempi, kun vie sen toisten hoidettavaksi! Vaikka varmaan tietää, että siellä on lapsia jo ennestään paljon.“

“Siellä päiväkodin pihalla ne akat vaan juoruaa ja sitten valittavat kiireestä! Ihan oikein oli, että niiltä otetaan lomarahoista 30 %, kun julkinen sektori on niin paisunut! Ite ne on sen työn sitä paitsi valinneet.”

“Miten se nyt niin menee, että ihminen muuttuu laiskottelevaksi yhteiskunnan loiseksi työttömänä ollessaan? Vaikka työpaikkoja on auki satatuhatta? Eikö sieltä nyt muka työtä löydy? Onko se tosiaan niin, että ne työtä vailla olevat ovat niin nirppanokkaisia, ettei niille kelpaa? Kyllä ennen kelpas työ kuin työ, kummikaiman serkun velikin kun pääsi naapurin Penan siskon puutarhalle kesätöihin, niin sinnehän se meni! “

“Eikä pitäisi aina valittaa! Monessa muussa maassa on kurjemmin kuin täällä. Täällä sentään on peruskoulukin ja vielä ilmainen. Opettajat tarvis paremman auktoriteetin, sillä ne isot ryhmäkoot hoituu!”

“Jos mummolla ei riitä rahat lääkkeisiin, niin eikö sitä voisi sen lapset auttaa? Osa sairauksista on kyllä, sano mun sanoneen, itse aiheutettujakin. No, ei ehkä se mummon kaihi, reuma ja selän kulumat, mutta moni muu. Ittekin voi paljon tehdä, käy vaikka uimahallissa ja ulkoilee reilusti!”

“Joo joo, on vanhainkodeissa varmaan rankkaa, mutta meillä ei riitä rahat ihan mihin vaan! Ja leipäjonoissa käy rikkaitakin, jotka säästää ruokarahoja etelänmatkaan. Ja entä ne trokarit? Myyvät sitten ne ruuat muille ja ostavat huumeita, ekkö sä tienny?”

Toisaalta…

Yle Uutiset lokakuussa 2016 kertoo, kuinka Mehiläisen yrityskauppa Mainio Vire -ketjusta astui voimaan elokuun alussa ja uusi omistaja lähetti saman tien yksiköihin uudet ohjeet työvuorosuunnitteluun. Tämä on vähentänyt käytettävien työtuntien määrää ainakin osassa hoivakoteja.

”Jäseniltä saamiemme tietojen perusteella näyttää siltä, että he ovat joutuneet priorisoimaan pois tärkeitä asioita ikääntyneille. Asiakkaat joutuvat olemaan vuoteessa, heitä ei nosteta ylös sängyistä ja viriketoimintaa on jouduttu vähentämään. On tietenkin huolestuttavaa, että kesken hoitotyön joudutaan keittiöön lämmittämään ruokaa.” Hoitajien ammattijärjestöt Tehy ja Super vahvistavat Ylelle saaneensa syksyn aikana paljon huolestuneita yhteydenottoja työntekijöiltä useilta paikkakunnilta.

Tuossa oli kyse yksityistämisestä ja pakkoyhtiöittämisestä. Jos sote toteutetaan hallituksen mallin mukaan, sinä voit kohta valita vaikka tuollaisesta hoitokodista paikan vanhemmallesi.

Tampereen yliopiston nettisivut 3.4.2017 uutisoi ”Talouskasvun hedelmät hyvätuloisten taskuun”. Artikkelissa haastatellaan Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomalaa.

Suomen talouskasvun hedelmät ovat hänen mukaansa viime vuosikymmeninä menneet kaikkein hyvätuloisimmille. Tärkeimpänä syynä on vuoden 1993 eriytetty tuloverojärjestelmä, jonka jälkeen varakkaimmat ovat voineet siirtää ansiotulonsa keveämmin verotetuiksi pääomatuloiksi.

Suurituloisimman yhden prosentin tulojen koostumus muuttui hurjasti 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2000. Alkuvaiheessa pääomatulojen osuus oli 15 prosenttia ja loppuvaiheessa jopa yli 60 prosenttia.

Eriytetty tuloverojärjestelmä on hyödyttänyt esimerkiksi pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajia. Näitä yhtiöitä on esimerkiksi asianajajilla, lääkäreillä, tilintarkastajilla ja konsulteilla. Oma ryhmänsä on niin sanotut holding-yhtiöt.

Tuloerojen kasvun on väitetty johtuvan globalisaatiosta. Suomessa on puhuttu vientivetoisesta palkkamallista, joka on toistaiseksi tyssännyt työmarkkinaosapuolten erimielisyyksiin.

Suomessa palkkaerot eivät ole itse asiassa hirveästi kasvaneet, mutta todellisten käytettävissä olevien tulojen erot ovat kasvaneet pääomatuloilmiön vuoksi.

Monet tutkimukset kertovat sitä viestiä, että kehittyneissä maissa tuloerojen kasvu on enemmän kansallisen politiikan kuin globalisaation seurausta.

Suomen talouden ongelmaksi väitetään usein työmarkkinoiden jäykkyyttä. Matti Tuomala pitää väitettä hokemana, jolla erityisesti rahoitussektori kääntää huomion pois itseensä kohdistuvista sääntelyhankkeista.

Paikallisen sopimisen lisääminen merkitsisi Suomessa sitä, että työmarkkinat jäykistyisivät suosimaan työnantajia.

Jos palataan Suomen työmarkkinoiden liepeille… Niitä työpaikkoja on ollut esimerkiksi helmikuussa kyllä satatuhatta auki. Mikäli lasketaan yhteen kaikki kuun aikana avoinna olleet. Oikeasti kerrallaan niitä on ollut auki noin kuusitoistatuhatta.

Työtä hakee kolmesataatuhatta ihmistä, kaikki yhtä aikaa. Noita kuuttatoistatuhatta paikkaa, joista osa on harjoittelupaikkoja, joista ei saa palkkaa. Toiset ovat osa-aikaista puhelinmyyntiä, siivousta ja muuta. Eräät vaativat erityistä ammattitaitoa, autoa ja omia työkaluja. Joihinkin on monella hakijalla aivan liian pitkä matka. Moni paikka on määräaikainen. Kaikille eivät sovi kaikki työt. Jos olisin vanhainkodin johtaja, en ottaisi ehkä töihin taksikuskia, eikä se taksikuski lähihoitajaa tuuraamaan itseään.

Että kuka se söikään ja kenen leivän?

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Kangasalla numerolla 172

Kaikki Kangasalan ehdokkaat

*

Leave a Reply