IIKKA NIKKINEN
On suorastaan kliseistä kuunnella ja katsoa ihmisten reaktioita, kun keskustelu tekoälystä alkaa. Meihin kaikkiin on iskostettu jo vuosikymmeniä kaikkea sitä pahaa, mitä tekoäly saa aikaiseksi. Monet pelkäävät tekoälyn kehittyvän ihmisistä ohi ja tuhoavan ihmiskunnan. Hyvin harvoin näkee elokuvia tai lukee kirjoja, joissa tekoäly onkin ihmiskunnan toveri. Tosin tällä hetkellä tekoäly on ollut ihmiskunnan toveri jo hetken aikaa ja tästä toveruudesta on hioutumassa vielä entistäkin voimakkaampi.
Ihmiskunta on pitkään tiennyt sen, että teknologian kehittyminen vähentää manuaalisen työvoiman tarvetta maailmassa ja pian myös vähemmän manuaaliset työtehtävät voidaan luottavaisesti ohjata tekoälyn työpöydälle. Esimerkiksi tulevaisuudessa meidän ei tarvitsisi kouluttaa ihmistä koodaamaan yksinkertaisia, tai edes monimutkaisia koodeja vaan kouluttaisimme tekoälyn muodostamaan koodia. Tämänkaltainen palvelu on käytössä usealla verkkosivulla jo, kuten Facebookissa ja Googlessa. Tätä kutsutaan keinotekoiseksi hermoverkostoksi tai oppivaksi tekoälyksi. Hiljattain Google julkisti kehittäneensä tekoälyn, joka kehittää tekoälyä paremmin kuin Googlen omat insinöörit.
Oppiva tekoäly kehittyy huimaa vauhtia paremmaksi ja paremmaksi. Tekoäly on jo voittanut ihmisen muun muassa shakissa ja Jeopardy-tietokilpailussa. IBM:n versio oppivasta tekoälystä on nimeltään Watson. Jeopardyn voiton jälkeen Watson on alkanut tarkkailla dataa erilaisista sairauksista ja röntgenkuvista ja pelastanut jo monen ihmisen elämän analyyseillään. Minä näen paljon toivoa tekoälyssä.
Minulle teknologia ja tekoäly ovat ihmisen parhaita kavereita. Tällä hetkellä esimerkiksi Unicef kehittää yhteistyössä muun muassa IBM:n ja Googlen kanssa tekoälyyn perustuvaa palvelua, jonka tarkoituksena on varoittaa ennakkoon katastrofeista, esimerkiksi maanjäristyksistä. Se myös hyödyntäisi teknologiajättien tietovarastoa ja varmistaisi oikean informaation kulun sekä ohjaisi kriisialueilla ihmiset turvaan.
Lääketieteessä tekoälyllä on huikea potentiaali parantaa hyvinvointia ja varsinkin ennaltaehkäistä vakavia sairauksia. Ajattele jos tarpeeksi tehokkaalla tekoälyllä olisi resurssinaan koko ihmiskunnan terveystiedot, joita se käsittelisi jatkuvasti ja voisi siten löytää yhtäläisyyksiä ihmiskuntaa vaivaavista sairauksista. On jopa mahdollista, että oppiva tekoäly tietää jo etukäteen, että tietty henkilö on vaarassa sairastua vakavasti. Markkinatutkimusyhtiö Frost & Sullivanin mukaan oppiva tekoäly saattaa tulevaisuudessa parantaa hoitokykyä 30–40 prosenttia ja samalla madaltaa kustannuksia jopa 50 prosenttia.
Meidän täytyy yhteiskuntana oikeasti keskustella siitä, että tulevaisuudessa myös entiset, varmoina pidetyt työpaikat ovat yhä epävarmempia, tekoäly vaikuttaa jopa lääkärien ja lakimiesten työpaikkoihin. Sen sijaan päättäjämme pitäytyvät vanhoissa ajattelumalleissaan, viholliskuvat silmillään. Ainoa syyllinen taho on hallituksen vanhanaikaiset toimintamallit ja ajattelutavat. Olin innoissani,kun Juha Sipilä totesi haastattelussa, että työllisyyslukujen korjaamiseen tarvitaan “boksin ulkopuolista ajattelua”. Ajattelin, että Sipilä oikeasti tiedostaisi sen, ettei tässä ole syyllisenä mikään muu kuin vanhanaikainen ajattelumalli työpolitiikassa. Harmikseni sain kuitenkin todeta sen, että Sipilän innovaatio onkin vain ihmisten pahempi syyllistäminen ja kyykyttäminen.
Tekoäly, robotiikka ja teknologia todennäköisesti muuttavat ihmiskuntaa sellaisesta, millaisena me olemme sen oppineet tuntemaan. Se, jäämmekö me ihmiset jalkoihin vai jatkammeko kehityksen mukana, on vain ja ainoastaan meistä itsestämme kiinni. Jalkoihin olemme jäämässä, mikäli emme lähesty tätä haastetta aidosti innovatiivisella ja rohkealla ajattelulla. Tämä vaatii ensisijaisesti ihmiskunnan myötätunnon ja itsetunnon kehittämistä, vain me voimme mahdollistaa teknologian ja ihmiskunnan kehittyvän yhdessä.
Tekoäly ja teknologia ovat keinoja, joilla saadaan ihmiskunta aidosti vapautettua. Teknologia mahdollistaa oikeasti yhtenäisen ja luovan ihmiskunnan. Kun emme haaskaa suurinta osaa elämästämme työntekoon, voimme keskittyä aiempaa paremmin läheisiimme, yhteisöllisyyteen ja asioihin, jotka ovat lähellä sydäntämme. Ajattele, tulevaisuuden yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on aidosti mahdollisuus tehdä juuri sitä asiaa, mikä on kaikkein lähimpänä hänen sydäntään.
Kirjoittaja on Kangasalan Vasemmiston ensimmäinen varavaltuutettu
|||
Lisää aiheesta muualla verkossa
Unicefin tietovarannon rakennusprojekti (englanniksi)
Frost & Sullivanin lehdistötiedote oppivata tekoälystä (englanniksi)
Kuinka tekoäly voi parantaa terveydenhuoltoa ja lääketieteellisiä diagnooseja (englanniksi)
*
Oma foliohattuni kiristää siksi, että tekoäly on jo nyt hakannut ihmisen viisaudessa 6-0. Jos tekoäly vaikka ennustaa jonkin sairauden, ei ihminen pysty ymmärtämään miksi se juuri tähän lopputulokseen päätyi. Käsittääkseni juuri siksi näihin oppiviin tekoälyihin koodataan erilaisia ”tulkkeja” kääntämään koneen logiikkaa ihmisen ymmärtämälle ”kielelle”. Kauhuskenaariossani ihmiset ovat tahdottomia käskyläisiä, joille kone sylkee erilaisia tehtäviä ja vastauksia, vaikka kukaan ei tiedä miksi. Kone on kuitenkin aina oikeassa.
Lisäksi koneet ovat viela heikolla tasolla empatiassa ja ihmisyyden ymmärtämisessä. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista vain logiikalla ja laskentateholla, sillä ihmisten väliset suhteet ovat paljon monimutkaisempia. Tekoälyä en tahtoisi pitää kivana kaverina, vaan ennemminkin työkaluna jota tarvittaessa voi käyttää, mutta joka ei kuitenkaan sovellu kaikkiin töihin.