VK
Tampereen Vasemmistonuoret vaativat kannanotossaan Hämeenpuistoon sijoitetun Vapaudenpatsaan siirtämisestä museoon. Kannanotossa ehdotetaan patsaan korvaamista Tampereen valtauksen siviiliuhreja kunnioittavalla muistomerkillä. Pohdinta patsaan paikasta on ajankohtainen, sillä patsas joudutaan joka tapauksessa siirtämään raitiotien alta.
Hämeenpuistossa sijaitseva patsas pystytettiin sisällissodan jälkimainingeissa aivan työväentalon viereen osoittamaan valkoisen Suomen ylivaltaa punaiseen kaupunkiin. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki valmistelee Vapaudenpatsaan siirtoa rakenteilla olevan ratikkalinjan tieltä. Patsaan asentoa ei aiota muuttaa, eli se osoittaisi jatkossakin miekkaansa kohti työväentaloa sekä Aleksanterin koulutaloa, jossa oli Tampereen valtauksen alussa yksi kaupungin varhaisimmista punavankileireistä.
‒ Tämä patsas pystytettiin ilmiselvästi poliittisista syistä, joten sen ylläpitäminen on yhtälailla poliittista. Vapaudenpatsas ei kerro millään tavalla sellaisesta historiasta, jota on syytä muistomerkein kunnioittaa. Kun patsaan jatkoa pohditaan, asiasta on tehtävä demokraattinen päätös, koska patsas päätyi paikalleen hyvin epädemokraattisen prosessin myötä, Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Noora Tapio kritisoi.
Patsas pystytettiin vuonna 1921 vastoin Tampereen kaupunginvaltuuston tahtoa. Tampereen kaupunginvaltuusto julisti kilpailun patsaasta joulukuussa 1918. Seuraavana vuonna valittiin ensimmäinen valtuusto, jota ei valittu varallisuusperusteisesti. Tämä vasemmistoenemmistöinen valtuusto vastusti patsaan pystyttämistä, mutta valtuuston varapuheenjohtaja Isak Julin antoi siitä huolimatta maksumääräyksen patsaan pystyttämiseksi. Tämä epädemokraattinen teko on kumottava lähes sadan vuoden odotuksen jälkeen.
|||
*