MIKKO AALTONEN
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään suunnitelmaa yhtiöittää Tampereen kaupungin Tilakeskus. Tilakeskus vastaa kiinteistöpalveluista kaupungin toimitiloissa. Tällä hetkellä Tilakeskus toimii liikelaitoksena.
Konsernijaoston esityksessä liikelaitokseksi muuttamista perustellaan näin: ”Osakeyhtiömallissa tunnistetut hyödyt ovat johtamisjärjestelmän selkeys, päätöksenteon suoraviivaisuus ja nopeus, hallinnon keventyminen, talouden ohjauksen selkeys ja tehostuminen, tuotteistus ja sopimusohjaus sekä oman toimialan erityispiirteet huomioiva henkilöstöpolitiikka. Osakeyhtiömallissa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tehostuu ja avaa tulevaisuudessa niin haluttaessa mahdollisuuden seudulliseen yhteistyöhön palvelutuotannon osalta.”
Moni perusteluissa mainittu asia varmasti pitää paikkansa. Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen ja osakeyhtiömalliin sekä Tilakeskuksen yhtiöittämiseen liittyy myös ongelmia.
Yksi suurimmista ongelmista on demokratian kaventuminen, sillä osakeyhtiön päätöksenteko on demokraattisen kontrollin ja vaikuttamisen ulkopuolella. Yhtiöittäminen tarkoittaa, että kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus eivät voi suoraa puuttua yhtiön toimintaan. Myös tiedonsaanti on ongelmallista. Kaupungin kokonaankaan omistaman osakeyhtiön ei ole pakko kertoa tietoja valtuutetuille, jos yhtiön johto ei niin syystä tai toisesta halua. Joidenkin toimintojen kohdalla yhtiöittäminen saattaa olla perusteltua. Mutta koko kaupungin toimintaan vaikuttavien tilapalveluiden päätöksenteon ulkoistaminen osakeyhtiön johdolle on liian suuri riski.
Yhtiöittämisen seurauksista on Tampereella olemassa varoittava esimerkki. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on samanlainen osakeyhtiö, jollaiseksi Tilakeskus on tarkoitus muuttaa. Muutamia vuosia sitten TAMK päätti oman hallituksensa päätöksellä lakkauttaa kuvataiteemn koulutusohjelman Tampereella. Koulutus oli suosittua, sillä oli pitkät perinteet ja se oli arvioitu korkeatasoiseksi.
Valtuutetut tai muutkaan luottamushenkilöt eivät saaneet ennakkoon mitään tietoa kuvataideopetuksen lakkautusaikeista, vaan tieto tuli täysin yllättäen vasta kun päätös oli jo tehty. Monet vasemmistoliiton, vihreiden ja muidenkin ryhmien valtuutetut yrittivät jälkikäteen vaikuttaa päätökseen. Yritykset jäivät vain yrityksiksi ja Tampere, taidemuseoiden ja gallerioiden kaupunki, jäi vaille kuvataiteen opetusta.
Yhtiöittämistä eivät myöskään puolla muiden kaupunkien kokemukset. Hämeenlinna palauttaa parhaillaan tilapalveluiden liikelaitosta ja aikaisemmin yhtiöitettyä rakennuttamispalveluita kaupungin omaksi toiminnaksi. Palautuksen syynä on se, että yhtiöittäminen ja muiden järjestelyjen seurauksena osaaminen ja resurssit ovat olleet niin hajallaan, ettei palveluiden kustannuksia tai hintoja ole saatu alennettua suunnitelmien mukaisesti.
Toisin kuin liikelaitosten, on osakeyhtiön – myös kaupungin omistaman – osakeyhtiölain mukaan tuotettava voittoa. Osakeyhtiölain määräys voiton tavoittelusta ei kuitenkaan ole täysin ehdoton. Yhtiöjärjestyksessä osakeyhtiö voi määrätä, ettei sen tavoitteena ole tuottaa voittoa. Tällaiset määräykset ovat yhtiöjärjestyksessä harvinaisia eikä tällaista tavoitetta ainakaan toistaiseksi ole kirjattu Tampereen kaupungin omistamien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin.
Yhtenä ongelmana on myös henkilöstön asema. Kaupungin omistaman yhtiön henkilökunnan asema ei ole samanlainen, kuin kaupungin muiden työntekijöiden, eivätkä kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset ohjaa yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaa. Käytännössä se voi tarkoittaa, että yhtiöissä voidaan lomauttaa ja irtisanoa työntekijöitä, vaikka kaupunginvaltuusto olisi päättänyt, ettei kaupungin työntekijöitä lomauteta eikä irtisanota.
Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen on joissakin tilanteissa perusteltua. Usein näin on hyvin erikoistuneissa toiminnoissa, jotka ovat osittain irrallaan muusta kaupungin toiminnasta. Tilakeskus ei ole tällainen toiminto. Se ei ole erikoistunutta eikä irrallaan kaupungin muusta toiminnasta, vaan suurin osa kaupungin ydintoiminnoista käyttää Tilakeskuksen palveluita. Tilakeskuksen voisi jopa kuvata olevan ydintoimintojen ytimessä.
Tosiasiat eivät näytä puoltavan Tilakeskuksen yhtiöittämistä. Siihen tulokseen on tullut myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, joka on päättänyt vastustaa Tilakeskuksen yhtiöittämistä.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Lisää aiheesta Vasen Kaistassa
Tilakeskuksen yhtiöittämisaie valtuustoon (19.9.2017)
Tilakeskus ‒ yhtiöittäminen ei ole ainoa vaihtoehto (1.9.2017)
Tilakeskuksen yhtiöittämistarve arvioitava perusteellisesti (27.8.2017)
Tampereen Tilakeskuksen yhtiöittämistä runnotaan läpi (23.8.2017)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Seuraa kaupunginvaltuuston kokousta verkossa (Tampereen kaupungin verkkolähetys)
*