Teksti ja kuvat: MARKKU UUSINIEMI
Pirkanmaan vasemmistoliitolle kuuluu hyvää, iloitsi piirijärjestön puheenjohtaja Sinikka Torkkola avatessaan piirikokouksen. Pirkanmaan vasemmistojärjestöjen yhteiseen toimistoon Ylävitoseen oli saapunut viisikymmentä vasemmistoaktiivia ympäri Pirkanmaata. Heille oli puheenjohtajan mukava kertoa, että vuonna 2017 piirijärjestöön on liittynyt yli 156 uutta jäsentä. Sadan uuden jäsenen tavoite on ylitetty 50 prosentilla. Jäsenmäärä on nyt 1129, mistä on syytä onnitella kaikkia Pirkanmaan vasemmiston toimijoita ja perustason puurtajia.
‒ Viime kevään kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus koko maassa oli 8,8 prosenttia, Pirkanmaalla 9,8 prosenttia. Verrattuna 2012 kuntavaaleihin vasemmistoliiton kannatus kasvoi Pirkanmaalla saman verran kuin vasemmistoliitolla koko maassa, 0,8 prosenttiyksikköä, puheenjohtaja kertasi.
Torkkola kertasi kuntavaalien ääniosuuksien ja paikkojen kasvun niissä Pirkanmaan kunnissa, joissa vasemmiston eteneminen oli merkittävintä: Hämeenkyrössä, Kangasalla, Nokialla, Parkanossa, Valkeakoskella, Virroilla, Ylöjärvellä ja Tampereella. Jutun lopussa on linkki koko puheeseen, josta yksityiskohtaiset luvut löytyvät.
‒ Kuntavaalien perusteella saisimme kahdeksan maakuntavaltuutettua. Maakuntavaaleihin olemme asettamassa 10 valtuutetun tavoitteen. Tavoite on kova muttei mahdoton.
‒ Maakuntavaalit voivat siirtyä, mutta siihen emme voi tuudittautua. On pantava vauhtia ehdokashankintaan ja maakuntavaaliohjelman tekoon. Hyväkään toiminta ei riitä, jos toiminnastamme ei tiedetä. Aktiivinenkaan läsnäolo sosiaalisen median niin sanotussa punavihreässä kuplassa ei riitä, toiminnan pitää näkyä myös julkisuudessa. Niin maakunnallisen kuin paikallisen lehden toimittaja on vain tyytyväinen, jos saa kirjallisesti tiedon siitä, mitä mieltä vasemmistoliitto tai yksittäinen valtuutettu on, motivoi Torkkola kokousväkeä vaalityöhön.
‒ Miltä me näytämme muiden silmissä? Onko vasemmistoliiton viesti selvä myös ulkopuolisille? Voisiko väitteissä, joiden mukaan vassarit vain vastustavat kaikkea, olla jotain pohjaa? Onko nostettava enemmän esiin hyviä aloitteitamme ja saavutettuja tavoitteita? Olisiko pidettävä itsestämme vähän enemmän meteliä, esimerkiksi kertomalla, millainen olisi Pirkanmaa, jos vasemmistoliitolla olisi enemmän vaikutusvaltaa? Voimmehan kysyä tavallisilta ihmisiltä: ”Mitä sinä muuttaisit ensimmäisenä?”, pohjusti Sinikka Torkkola kysymyksiä, joita järjestöväen on syytä pohtia.
Lopuksi Sinikka Torkkola kiitti jäsenistöä tuesta, jonka hän on saanut Pirkanmaan vasemmiston puheenjohtajana. Hän ilmoitti vetäytyvänsä puheenjohtajuudesta ja keskittyvänsä jatkossa ennen muuta Vasen Kaista -verkkolehden kehittämiseen.
Kansanedustaja Anna Kontula: työelämä todellisessa murroksessa
Pirkanmaan vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula käsitteli alustuksessaan meneillään olevaa työelämän murrosta ja siitä vasemmiston toiminnalle seuraavia haasteita.
‒ Digitalisaation ja perinteisten ammattien katoamisen vuoksi työelämän murros on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Airbnb:n ja Uberin kaltaiset, ei-perinteiset yritykset ovat valtavia kansainvälisiä suurfirmoja – ja pelkästään Kiinasta löytyy vielä niitäkin isompi vastaava toimija, totesi Anna Kontula.
‒ Muutos myös nopeutuu. Se pienenevä joukko, joka jää niin sanottuihin perinteisiin töihin, tekee yhä suuremman osan työstään tietotekniikan avulla. Itsensätyöllistäjiä – tai yksinyrittäjiä – on jo Suomessa yli 180 000. Ja jos itsensätyöllistäjä hoitaa rahaliikenteensä PayPal-palvelun avulla, hän voi periaatteessa jättäytyä kokonaan viranomaisjärjestelmän, kuten verottajan ulottumattomiin – kuin myös sosiaaliturvan.
‒ Yhteiskunta reagoi paljastuviin ongelmiin kertaluonteisin paikkauksin ja säädöksin, joita sitten kierretään. Tämä johtaa siihen, että jos esimerkiksi on työtön, niin kannattaa pitää mahdollisimman matalaa profiilia. Tämä koskee myös ja erityisesti maahan tulevia siirtolaisia.
‒ Suomessa järjestäytymisoikeus koskee vain palkkatyössä olevia. Muilla asema on määrittelemätön – eli heikko. Jos esimerkiksi kaksi itsensätyöllistäjää liittyisi yhteen, syntyisi Suomessa EU:n lainsäädännön perusteella kartelli.
‒ Kun aikaisemmin, esimerkiksi agraariyhteiskunnasta teollistuneeseen siirryttäessä työelämän muutos tapahtui joustavasti, niin, että vanheneva sukupolvi jäi tilalle peltotöihin ja nuoremmat menivät tehtaisiin, niin nyt sopeutumisen on tapahduttava jo yhden sukupolven aikana ja yhden työuran sisällä. Teknisten taitojen ja työssä osaamisen on kehityttävä koko ajan.
Työmarkkinoiden hierarkia muuttuu
‒ Aikaisemmin vanhat neuvoivat nuoria, nyt nuoret neuvovat vanhoja varsinkin tietotekniikkaa vaativissa eli kasvavassa osassa ammatteja, kuvaili Anna Kontula työelämän muutosta. Keskiluokka pienenee. Siitä pieni osa siirtyy yläluokkaan, valtaosa alaluokkaan eli perinteiseen ”duunariasemaan”. Suurimmalla osalla on edessä luokkalasku. Seurauksena on ilman muuta ristiriitoja, jopa väkivaltaisia konflikteja.
‒ Työmarkkinoiden niin sanottu sukupuolijärjestys on murtumassa, mutta Suomessa se on edelleen selkeä. Sen mukaan miesten työt ovat maassamme ”arvokkaampia” kuin naisten. Miehelle ei tarjota ”naisten töitä” TE-toimistoissa. Kun duunarimiesten työt vähenevät ja osin katoavat ja ”naisten työt”, erityisesti hoiva-alan työt lisääntyvät, seuraa sopeutumisvaikeuksia ja kärjekkäitäkin ristiriitoja.
‒ Edellä mainitut kehityssuunnat selittävät tutkitusti eniten myös perussuomalaisten kannatuksen nousua. Vielä on mainittava etnisyys. ”Ulkomaalaisen näköiset” ihmiset työllistyvät heikoimmin palkattuihin töihin. Kun ilmastonmuutos tuo maahamme lähivuosien aikana minimissään satatuhatta maahanmuuttajaa, emme tiedä – vielä – mitä tehdä.
‒ Kun tähän saakka on siirrytty omavaraistaloudesta kuluttajuuteen, niin nyt on käynnissä päinvastainen prosessi, siirrytään kuluttajuudesta omavaraistalouteen. Selkeitä esimerkkejä ovat kauppojen itsepalvelukassat ja vaikkapa IKEAn koko konsepti, jossa huonekalut kasataan itse. Jos tässä prosessissa myös palkat laskevat, kuvaamani kuluttajuudesta omavaraistalouteen siirtyminen kiihtyy.
‒ Työelämän murroksessa on murroksessa myös koko hyvinvointivaltion idea, joka perustuu siihen, että vallitsee korkea työllisyys ja kaikki maksavat veroja, joilla hyvinvointi taataan. Siinä haasteita, joihin vasemmiston on paneuduttava ja joihin on vastattava, koko ajan, totesi Anna Kontula.
Perustulo – hyvä vasemmistolainen vaihtoehto
Jarno Tuohiniemi kiinnitti puheenvuorossaan huomiota muun muassa perushoitajien palkkaukseen ja työehtoihin. Jo nyt samasta työstä voidaan maksaa eri palkkaa. Sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuu liikkeenluovutuksia, joissa vaadittava, että työehtojen on pysyttävä samoin.
Tatu Ahponen kertoi itsensä työllistävänä kielenkääntäjänä jo elävänsä sitä ”uutta yhteiskuntaa”, josta Anna Kontula alustuksessaan puhui. Hän korosti, että Vasemmistoliiton hyvin valmisteltu vaatimus perustulosta on mitä ajankohtaisin ja sitä on pidettävä esillä. Tatu Ahponen myös esitti, että yksinyrittäjille voisi olla tarjolla valtion toimesta järjestettävä vastaava palvelu kuin nyt on esimerkiksi Ukko.fi, jonka kautta voi hoitaa työnantajavelvoitteitaan ja toimia verottajan suuntaan.
Myös Jouni Sirén piti perustulon esillä pitämistä tärkeänä. Hänen mielestään sosialidemokraatit ovat myös heränneet ja löytäneet vasemmiston perustuloaloitteen ja omaksuneet siitä paljon ja vihreistä joku on jopa todennut sen olevan ”valovuosia” muiden puolueiden vastaavia edellä.
Ilkka Hirvi korosti maakuntavaaleja varten tehtävän vaaliohjelman sekä Pirkanmaan vasemmiston verkkolehden Vasen Kaistan merkitystä. Myös katunäkyvyyttä vasemmiston perinteisessä toritelttailussa on Ilkka Hirven mukaan tehostettava.
Martti Vartiainen oli sitä mieltä, että kuntien työntekijöiden nöyryyttäminen saa nyt riittää. JHL:n entinen ja SAK:n nykyinen puheenjohtaja sosialidemokraatti Jarkko Eloranta pani nimensä ensimmäisenä työntekijöitä polkevaan, Sipilän hallituksen vaatimaan kilpailukykysopimukseen, ”kikyyn”. Mutta nyt demarit yrittävät korjata pottia kentän suuttumuksesta ja ovat julkisuudessa ja eduskunnassa vaatimassa julkisen alan työntekijöiden lomarahaleikkausten perumista. Vasemmistoliitto oli eduskuntapuolueista ainoa, joka vastusti kilpailukykysopimusta.. Tämän pitää näkyä toiminnassamme ja julkisuudessa paljon nykyistä enemmän.
Johannes Asikainen kiinnitti huomiota näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, somessa. Some-näkyvyys on suhteellisesti euroa kohden huokeaa ja sitä kautta on mahdollisuus esittäytyä varsinkin nuorille.
Seppo Koskima ja Seppo Suuronen vetosivat rauhantyön puolesta ja totesi, että Nobelin rauhanpalkinto kerrankin myönnetty hyvään osoitteeseen, ICAN-järjestölle eli kansainväliselle ydinasekieltokampanjalle.
Sinikka Torkkola täydensi rauhanpuheenvuoroja kertomalla, että Ylävitosen seinille on Seppo Koskima koonnut hienon rauhanaiheisen näyttelyn johon kannattaa käydä tutustumassa – vaikkapa toimiston avointen ovien päivänä, torstaina 14. joulukuuta kello 15–19.
Ulla-Leena Alppi käsitteli puheenvuorossaan muun muassa Tampereen sosiaali- ja terveystoimen merkittävää, lähes 38 miljoonan euron suuruista vähennystä ensi vuodelle verrattuna kuluvaan vuoteen. Tämän tietoisen alibudjetoinnin seuraukset kurittavat kaikkein vähävaraisimpia ja kaikkein eniten sosiaaliturvaa ja hoitoa tarvitsevia. Tätä vasemmistoliitto ei voi hyväksyä.
|||
Piirikokouksen valinnat:
Marja-Leena Torkki Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi (Vasen Kaista 25.11.2017)
Sinikka Torkkolan avauspuhe:
Pirkanmaan vasemmistolle kuuluu hyvää (Sinikka Torkkolan verkkosivut 26.11.2017)
Pirkanmaan vasemmistoliiton nettisivut
Pirkanmaan vasemmisto Facebookissa
*