Hervannan hieno suomalainen sielunmaisema

 

Teksti ja kuva: MARKKU UUSINIEMI   
Etelä-Espoosta Etelä-Hervantaan muutettuani löysin lähes kotiovelta Makkarajärven-Viitastenperän upeasta maastosta sielunmaiseman: korvet, rämeet, jyrkät rosoiset kalliot, tuoreet ja kuivat kankaat. Suomalaista suota. Luonto lähellä, ei liikenteen melua, ei kiirettä. Ei tarvetta matkustaa autolla luontokohteisiin niin kuin Espoossa.

Sydän sykähti ilosta, kun Aamulehti uutisoi 1.12. ”…merkittävä luonnonsuojelualue perustetaan kantakaupunkiin, Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän alueelle…” ja että luonnonsuojelualueet ovat toteutuessaan Tampereen kaupungin luontolahja satavuotiaalle Suomelle. Ajattelin onnessani, että ”Makkarajärvi – vain Mustamakkarajärvi voisi nimenä olla tamperelaisempi…”

Sydämen sykähdys paljastui rytmihäiriöksi. Satavuotisjuhlan jälkeen tuli arki. Kaupunginhallituksen enemmistö hylkäsi 18.12. Suomelle ja tamperelaisille itselleen aiotun luontolahjan. Takeita Makkarajärven-Viitastenperän alueen säilymisestä asukkaiden virkistyskäytössä luonnonsuojeluohjelman ja maakuntakaavan mukaisesti ei yhtäkkiä enää olekaan. On nenäliinaan kirjoitettu, kaupunginhallituksen pöytäkirjaan päätynyt ponsi, jonka mukaan ”Pyritään neuvottelemaan Lempäälän ja Kangasalan kanssa laajemmasta luonnonsuojelualueesta, johon osa Makkarajärven alueesta voisi kuulua.” (Kaupunginhallitus 18.12.2017 § 711).

Päätöksen valmistelu näyttää onnettomalta ja nenäliinaponnen toteutumisen edellytykset perin kehnoilta. Naapurikunnat eivät nimittäin suojeluun kelpaavaa maata Makkarajärven-Viitastenperän alueelta juuri omista. Voisiko ollakin ihan muu kuin suojelu mielessä? Menikö muuten nenäliina dokumentiksi pöytäkirjoihin vai päätyikö alkuperäiseen käyttöön?

Toivotan menestystä valtuustoaloitteelle, jonka kaupunginhallituksen kokouksessa Makkarajärven-Viitastenperän suojelua puolustaneet vihreiden, keskustan ja vasemmistoliiton edustajat ilmoittavat tekevänsä alueen pelastamiseksi.

Toivon myös, että erityisesti Hervannassa voitaisiin edistää asiaa asukkaiden yhteistoiminnalla.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva tietohallintosuunnittelija Etelä-Hervannasta

Kirjoitus on ilmestynyt osittain erilaisena versiona Aamulehden yleisönosastossa 21.12.2017

*

Leave a Reply