Tampereen Työväen Teatteri on koko Suomen teatteri

ULLA-LEENA ALPPI    
Useat tiedotusvälineet ovat uutisoinnissaan kritisoineet perustellusti esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusuudistusta pohtivan työryhmän esitystä, joka toteutuessaan tarkoittaisi Tampereen Työväen Teatterin (TTT), yhden Suomen merkittävimmän taidelaitoksen alasajoa. Yhteiskunnalliset vaikuttajat laajalla rintamalla ovat tuoneet julki näkemyksensä siitä, ettei työryhmän erimielinen esitys ole kulttuurin eikä alueellisuuden näkökulmasta loppuun asti mietitty. Myös minä pidän rahoitusesitystä teknisenä ja kunnianhimottomana, sekä ennenkuulumattoman historiattomana.

TTT:lla on Kansallisteatterin ja Svenska Teaternin kanssa ollut neljäkymmentäviisi vuotta kansallisnäyttämön asema ja sen myötä korotettu valtion tuki. Teatteri on luonnollisesti tuon asemansa mukaisesti rakentanut tuotantonsa ja toimintaympäristönsä. 1980-luvulla rakennettiin yhteiskunnan tuella uusi teatterirakennus, jonka kahdeksansataapaikkainen katsomo on edelleen maan suurin. Se mahdollistaa tuotantoja, jotka eivät monessakaan teatterissa olisi mahdollisia.

Tamperetta on syystäkin luonnehdittu Suomen teatteripääkaupungiksi. Tampere ei ole vain julistautunut siksi, vaan on saavuttanut asemansa kiinnostavalla ja hyvällä teatterityöllä. TTT on teatteri, joka monipuolisuudellaan ja toisaalta omaleimaisuudellaan haastaa hyvällä tavalla muita teattereita, tekee runsaasti yhteistyötä eri kulttuuritahojen ja oppilaitosten kanssa sekä on luovassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.

Tuoreet lehtiarvostelut ylistävät niin lapsia kuin meitä aikuisia ihastuttanutta ja koskettanutta Sakari Topeliuksen tekstiin pohjautuvaa Adalmiinan helmi -näytelmää, joka on jatkumoa laadukkaalle lastenteatterituotanolle, ja juuri ensi-iltansa saanut musikaali Tytöt antaa toisenlaisen näytteen huippulaadusta. Näitä elämyksiä ihmiset myös pääkaupungin ulkopuolella haluavat ja tarvitsevat – niitä ei saa viedä pois lyhytnäköisillä päätöksillä!

Jos Jaakko Kuusiston johtaman työryhmän esitys sellaisenaan toteutuisi, se tarkoittaisi noin kahden miljoonan euron leikkausta työväenteatterin valtion tukeen. Uusien ryhmien ottaminen valtionosuuden piiriin on hyvä asia, mutta ei ole reilua maksattaa uudistusta yhdellä taidelaitoksella ja alueella ja siten hiljentää kansallisnäyttämö. Näyttelijät ja muut teatterintekijät menettäisivät kymmenittäin työpaikkoja ja myös freelancereiden työllistymismahdollisuudet heikkenisivät. Henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus heikentäisi jatkossa lisää teatterin toimintaedellytyksiä. Tampereen vahvuus teatterikaupunkina ja sen myötä matkailukaupunkina heikkenisi. Seurannaisvaikutukset myös työllisyyteen olisivat mittavat. Tämän ei uskoisi olevan kenenkään tahto, mutta tätä kohti kuljetaan, ellei kulttuuriministeriö korjaa työryhmän esitystä.

Haluan olla toiveikas sen suhteen, että kulttuuriministeriltä löytyy kulttuuritahtoa ja että esitystä korjataan jo ennen kuin se lähtee lausuntokierrokselle. TTT:n tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä.

 

Kirjoittaja on vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu

 

Tytöt 1918 -musikaalin on käsikirjoittanut ja ohjannut Sirkku Peltola. Kuvassa edessä vasemmalta alkaen Petra Ahola, Eriikka Väliahde, Suvi-Sini Peltola, Petra Karjalainen, Salla Korja-Paloniemi, Hanna Korhonen. (Kuva Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri.)

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Vasemmiston valtuustoryhmä vaatii Työväen Teatterin pelastamista (26.1.2018)

 

Aiheesta lisää muualla verkossa

Adressi TTT:n puolesta voi allekirjoittaa täällä:

Tampereen Työväen Teatterin on saatava jatkaa kansallisnäyttämönä ja rahoitusta on jatkettava

 

*

Leave a Reply