JOUNI SIRÉN
Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) havittelemassa Jäämeren radassa näyttäisi olevan kolme ongelmaa: se on kallis, se on kannattamaton ja alueen asukkaat eivät halua sitä.
Liikenneministeriön oman selvityksen mukaan rata Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen maksaisi 2,9 miljardia euroa. Siitä 2 miljardia tulisi Suomen ja 0,9 miljardia Norjan maksettavaksi.
Myös Suomen teistä ja rautateista vastaava Liikennevirasto on tehnyt selvityksen. Selvityksen laati konsulttiyritys Ramboll Finland Oy. Sen raportissa todetaan näin: ”Suurista investointikustannuksista ja vähäisistä hyödyistä johtuen Jäämeren ratayhteyden yhteiskuntataloudellinen kannattavuus jää hyvin alhaiseksi. Ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina. Pohjois-Suomen nykyisten ja mahdollisten uusien kuljetusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta voidaan parantaa huomattavasti kustannustehokkaammin kehittämällä nykyistä väyläverkkoa.”
Lisäksi rata kulkisi saamelaisalueen halki ja haittasi saamelaisten pääelinkeinoja eli poronhoitoa, kalastusta ja matkailua. Saamelaisjärjestöt ovatkin ilmoittaneet vastustavansa rataa.
Mutta kun ministeri Berner nyt on päässyt raideinvestointien makuun ja rahaakin niihin tuntuu löytyvän, muistutetaan häntä toisesta, kaikin puolin kannattavasta hankkeesta.
Tampere–Helsinki-väli on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Radan varrella asuu kolmannes suomalaisista. Sillä tehdään vuodessa yli 4 miljoonaa matkaa ja kuljetetaan lähes 4 miljoonaa tonnia rahtia. Rata olisi pitänyt kunnostaa jo kauan sitten, ja liikenteen kasvun takia siihen tarvitaan kolmas raide Riihimäen ja Tampereen välille.
Lisäraide maksaisi Liikenneviraston laskelman mukaan 700 miljoonaa euroa. Se lyhentäisi Tampereen ja Helsingin välistä matka-aikaa niin paljon, että pääkaupunkiseudusta tulisi Tampereen työssäkäyntialuetta – ja päinvastoin. Tämä taas lisäisi sitä kuuluisaa työvoiman liikkuvuutta, jota hallitus peräänkuuluttaa joka käänteessä.
Jäämeren radan 2 miljardista jäisi vielä hyvin rahaa Tampereen läntiseen oikorataan. Se on radanpätkä, jolla tavaraliikenne ohjattaisiin Lempäälästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle Seinäjoen radalle sen sijaan, että se jyristää Tampereen keskustan läpi. Samalla järjestelyratapiha voitaisiin siirtää pois Viinikasta, jossa iso ratapiha-alue vapautuisi asunto- ja työpaikkarakentamiselle.
Rautatiet ovat erinomainen investointi, mutta rakennetaan ne sinne, missä on ihmisiä, jotka käyttävät niitä ja haluavat ne.
(Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Aamulehden mielipideosastossa 16.3.2018.)
Kirjoittaja on Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen ja Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja.
Asiasta muualla verkossa:
Jäämeren rata ei kannata – Selvityksestä paljastuu täystyrmäys (Yle 14.3.2018)
Jäämeren rata olisi katastrofi saamelaisille (Lapin Kansa 9.3.2018)
Jäämeren rataselvitys (Liikennevirasto 2018)
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys (Liikennevirasto 17.11.2017)
Jäämeren rata kannattaisi rakentaa ekologisin ja taloudellisin perustein, mutta vähitellen. Ensin vaikkapa Sodankylään ja sitten Ivaloon.
Lapin luonto ei kestä nykyistä porojen laidunnusta, Lapissa on liikaa poroja, sen tietävät kaikki. Järkevästi toimiva matkailu olisi sille toimiva vaihtoehto, ja rautatie antaisi lisäpontta.
Pirkanmaalla kiireellisin raideinvestointi olisi lähijunaliikenteen aloittaminen Oriveden radalla ja Ylöjärvelle. Kahden kunnan Kangasalan ja Ylöjärven läpi kulkee rautatie, mutta junat ajavat pysähtymättä läpi.Tästä kärsii liikenneruuhkien muodossa myös Tampere. Kallis rantatunneli on osin tämän seurausta.