Minä ja alkoholi, ero oli välttämätön

IIKKA NIKKINEN
Oletko koskaan havahtunut kesken työpäivän sellaiseen tunteeseen, ettet pysty jatkamaan työpäivääsi, ellet juuri nyt voi vetää kännejä? Minä olen, ja äkkiseltään ajateltuna tuo ei välttämättä kuulosta kovin vakavalta ajatukselta. Minulle tuo oli yksi häiritsevimpiä ajatuksia, mitä päähäni on viime aikoina tullut.

Olen ollut suurimman osan aikuisiästäni juomatta alkoholia. Ensimmäisen kerran lopetin juomisen 20-vuotiaana, kun huomasin himoitsevani ryyppyä useammin ja useammin. Ryyppäämisen lopettaminen ei ollut helppoa, kun iso osa sosiaalisista tapaamisista pyöri jollain tavalla alkoholin ympärillä. Ihmisten reaktio alkoholin käytön lopettamiseen tuotti myös vaikeuksia. Useat ihmiset vaativat minua juomaan. Minua pidettiin omituisena, ja pahimmillaan jotkut ihmiset ottivat minut kainaloonsa ja kaatoivat olutta suuhuni. Tämä johti myös siihen, että aloin vältellä sosiaalisia tilanteita.

Nykyään minua onneksi ympäröi todella ymmärtäväinen joukko ihmisiä, ja alkoholikulttuurikin on muuttunut ymmärtäväisempään suuntaan. On helpompi olla vaikka baarissa viettämässä iltaa täysin selvin päin.

Muutamien vuosien välein alkoholi on kuitenkin syystä tai toisesta ilmestynyt elämääni. Joka kerta huomaan siirtyväni samalla kaavalla eteenpäin: Juon yhden tuopin hyvän ystäväni kanssa ja sanon itselleni, ettei tämä ole paha asia. Seuraavana viikonloppuna saattaakin mennä kaksi tuoppia, mutta eihän siinäkään ole yhtään mitään väärää. Pikakelataan muutama viikko eteenpäin, ja yhtäkkiä huomaankin kesken työpäivän unelmoivani tai jopa vaativani itselleni juuri nyt sitä tuopillista.

Minua häiritsee suunnattomasti se, miten yhteiskunnassa keskustellaan alkoholista tai päihteistä ylipäätänsä. Yleensä julkinen keskustelu keskittyy vain ja ainoastaan niihin asioihin, joista halutaan nautintoa. Todella harvoin nähdään keskustelua siitä, miksi osalla ihmisistä nautinnon tavoittelu muuttuu sairaalloiseksi, ja mitä voitaisiin tehdä terveemmän nautinnon eteen. Minun suhtautumiseni alkoholiin on ristiriitaista. Humalassa on ollut pääasiassa ihan hauskaa, mutta vaadin itseltäni sitä nautinnon lähdettä enemmän ja enemmän, kunnes se vaikeuttaa päivittäistä elämääni. Samalla olen todistanut läheltä useita elämiä, joita alkoholi on totaalisesti ollut tuhoamassa tai lopettamassa. Omalta kohdaltani tilanne ei onneksi ole johtanut siihen pisteeseen, että olisin aiheuttanut suurta vahinkoa itselleni tai läheisilleni. Havaitsin nuorena ja nyt uudestaan sen saman riippuvuuden kehittyvän.

Meillä on tiedossa liuta alkoholin aiheuttamia ongelmia, ihmisen henkilökohtaisella tasolla, lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Alkoholi tuo myös mukanaan hyviä asioita, kuten Suomen nykyisen huikean pienpanimokulttuurin. Olut on parhaimmillaan käsityötä. Alkoholi itsessään ei minun mielestäni ole ongelma, mutta siitä muodostuu hyvin nopeasti sellainen, jos ihmisellä ei ole minkäänlaista tukiverkostoa ympärillään. En väitä tietäväni ratkaisua yhteiskuntamme päihdeongelmiin. Uskallan silti väittää, että jos esimerkiksi peruskouluissa opetettaisiin ihmisiä tietoisempaan elämään, olisi ihmisten huomattavasti helpompi havaita tuhoisa nautinnon tavoittelu.

Uskallan myös esittää toisen väittämän. Yksi meidän ihmisten kärsimyksen juurisyitä on nautinnon tavoittelu ja nautintoon koukuttuminen. Tuolla tilapäisellä nautinnolla me ihmiset lakaisemme ongelmat maton alle, ja kun ne alkavat sieltä purkautua, sumennamme todellisuuttamme päihteillä. Eikä siinäkään ole välttämättä mitään väärää, mikäli voit nauttia päihteitä ongelmitta. Omalta osaltani olen erittäin kiitollinen lähipiirilleni, joka on tukenut minua ja jolle olen avoimesti voinut puhua asiasta.

Haluan jakaa muutaman vinkin, jotka itseäni ovat auttaneet. Näillä ohjeilla olen pystynyt käsittelemään ongelmaani helpommin ja näiden ohjeiden avulla jatkan elämääni päivä kerrallaan.

1. Ole tietoinen itsestäsi, pyri ymmärtämään tunnetilojasi.
2. Älä käsittele mahdollista ongelmaasi kännissä.
3. Juttele asiasta, kenelle tahansa. Suurin osa ihmisistä varmasti haluaa auttaa sinua.
4. Opettele sanomaan ei.
5. Älä tuomitse itseäsi. Se, mitä teet, on juuri se, mitä voit tehdä.
6. Ongelma todennäköisesti ei ole koskaan selätetty, vaan tulet painimaan sen kanssa loppuelämäsi.

Kirjoittaja on Kangasalla asuva valtuutettu, joka tahtoo maailmaan lisää rakkautta.

*