Teksti ja kuvat: OSKARI JOKINEN
Tampereen kaupungin huhtikuun alussa julkistama säästöohjelma on herättänyt keskustelua ja monenlaista huolta. Useiden sopeutustoimien ja leikkausten lomassa myös Nekalan kirjaston lakkauttamista on ehdotettu. Vasemmiston valtuustoryhmä on vastustanut ehdotusta ja se on kirvoittanut kritiikkiä myös kaupunkilaisilta. Nekalan kaupunginosan ainoan kirjaston lakkauttaminen tarkoittaisi sitä, että jälleen yksi palvelu menetettäisiin alueella, jolla on niitä ennestään niukasti.
Kirjastoista puhutaan nykyaikana paljona muunakin, kuin vain rakennuksina täynnä kirjoja. Niitä on kuvailtu myös kansalaisten olohuoneiksi, joissa järjestetään monenlaista toimintaa musiikkiesityksistä akateemisiin luentoihin. Pääkirjasto Metson musiikkiosastolla on soittanut ja puhunut laaja valikoima esiintyjiä populaarimusiikista taidemusiikkiin, kuten Santtu-Matias Rouvali, Lauri Sallinen, Dave Lindholm ja Lasten hautausmaa. Viime viikolla myös kansainvälisesti tunnettu musiikintutkija Simon Frith piti pääkirjastossa luennon.
Kansalaisen tärkeä tukipalvelu
– Päivittäin tuntee olevansa tarpeellinen, aloittaa Kaukajärven kirjastonjohtaja Ulla Mustila kuvauksensa kirjastojen roolista.
Sekä Mustila että pääkirjasto Metson musiikkiosaston kirjastonhoitaja Ilona Heinonen kuvailevat kirjastoja kansalaisten monipuoliseksi apuvälineeksi. Kirjastoissa on edelleen kirjoja, niin kuin aina ennenkin, mutta kirjastojen rooli ei rajoitu siihen. Kirjastot tukevat lukutaidon ja tiedonhaun kehittymistä ja ovat monille myös kohtauspaikka. Mustila tähdentää lukutaidon elintärkeää merkitystä nykymaailmassa. Sitä ilman ei pärjää. Kirjastot ovat tärkeässä asemassa tämän kansalaistaidon kehittymisen kannalta.
Kirjaston asiakkailla on Heinosen mukaan paljon erilaisia tarpeita. Jotkut tulevat lainaamaan tiettyjä kirjoja, toiset kiertelevät etsimässä jotain, joka iskisi silmään. Monet tulevat myös työskentelemään kirjaston tiloihin. Metson musiikkiosaston kirjastonhoitaja Juhani Koivisto lisää, että monille kirjasto on myös paikka hakea ihmiskontaktia, ehkä jopa se ainoa.
– Metsossa on päivittäin kymmeniä ihmisiä – tai ”kymmeniä” ei oikeastaan edes riitä – jotka tulevat hakemaan sosiaalista kanssakäymistä. Muiden kanssa ei välttämättä puhuta, mutta silti ollaan ihmisten seurassa.
Kirjasto vapaana kaupunkitilana
– Kirjasto on ainoita paikkoja kaupungilla, jossa on ilmaista ja vapaata, epäkaupallista tilaa. Kirjastoon pystyy kuka tahansa tulemaan ja kukin voi toimia täällä omalla tavallaan, Koivisto tuo esiin.
Koivisto myös tähdentää, että tällainen vapaa tila ei synny itsestään, vaan se kumpuaa niistä sisällöistä ja palveluista, joita kirjastoissa on. Hän luettelee kirjat, verkkosisällöt, soittimet ja lehdet. Näidenkin seulomiseen tarvitaan vielä osaava henkilökunta, joka pystyy löytämään asiakkaalle sen, mitä hän on etsimässä.
– On merkittävää, ettei ole vain pelkät seinät, vaan on muutakin, Heinonen lisää.
Myös Mustila korostaa kirjaston merkitystä kaikenlaisten ihmisten virkistyspaikkana ja epäkaupallisena tilana. Etenkin vähävaraiselle on tärkeää, että voi viettää aikaa maksuttomassa tilassa. Kaukajärvelläkin myös maahanmuuttajat ovat löytäneet kirjaston. Mustila kuvaakin kirjastojen olevan ehkä tärkeämpi instituutio kuin koskaan ennen.
Jokaiselle avointa kulttuuritoimintaa
Kulttuuritoiminnan järjestämistä juuri kirjastoissa Koivisto perustelee sillä, että ihmisillä on hyvin alhainen kynnys tulla kirjastoon seuraamaan luentoa tai musiikkiesitystä. Kirjastoon tuleva voi myös aivan sattumalta tulla seuraamaan tapahtumia, koska oli muuten asioimassa kirjastossa. Kirjaston ilmapiiri on ihmisille houkutteleva ja samalla kirjasto voi tuoda esille omia sisältöjään. Monet tapahtumat järjestetään yhteistyötahojen kanssa, jolloin saadaan käyttöön itseä isommat voimavarat.
Aikaisemmin Simon Frithistä mitään tietämätön saattoi tulla kuuntelemaan hänen luentoaan ja pystyi samalla tutustumaan hänen esille laitettuihin teoksiinsa. Mahdollisuus uusiin löytöihin on Koiviston mukaan tärkeä osa kirjastojen yhteisöllistä roolia. Heinonen huomauttaa myös, että musiikkiesityksiä on huomattavasti helpompi tulla seuraamaan kirjastoon kuin baariin. Esimerkiksi lasten kanssa tapahtumiin tuleminen on näin mahdollista.
Erityisesti Metson musiikkiosastolla järjestettävät Metso LIVE -tapahtumat ovat keränneet runsaasti väkeä. Heinonen kuvaa Metson musiikkiesityksiä hyvin arvostetuiksi, eikä esiintyjiä ole vaikea hankkia.
Koivisto selittää, että musiikkiesitykset ovat merkitykseltään paljon laajempia kuin mitä itse esitys on. Metson musiikkiesitykset järjestetään tilassa, jossa ihmisiä ympäröi valtava määrä nuotteja ja muuta musiikkia sekä lainattavia soittimia. Musiikkiosastolla on järjestetty myös nuotinlukuopetusta. Musiikkiosasto tilana kutsuu siis paitsi kuuntelemaan musiikkia, myös oppimaan tuottamaan sitä itse.
– Eihän niillä nuoteilla tee mitään, jos niitä ei osaa lukea. Me tarjoamme mahdollisuuden myös niille, jotka eivät ymmärrä nuotteja.
Pienet kirjastot voivat olla yhteisön sydän
Heinonen ja Koivisto kokevat, että pienissä kirjastoissa ei ehkä ole samanlaisia edellytyksiä kulttuuritoimintaan kuin suuremmissa. Henkilökunnalla ei välttämättä ole aikaa järjestää toimintaa ja perinteet ottavat aikaa vakiintuakseen. Toiminnan alkuun saattaminen vaatii aina puuhahenkilön, joka työntää toiminnan liikkeelle. Toisaalta Koivisto huomauttaa, että myös pienillä paikkakunnilla ja suurten kaupunkien pienemmissä kirjastoissa on omaleimaista toimintaa. Esimerkkinä hän tarjoaa Helsingin Kallion kirjaston, jossa järjestetään monenlaista toimintaa, vaikka kyseessä ei olekaan pääkirjasto.
Mustila näkee ainakin Kaukajärven kirjaston puitteet varsin hyviksi. Vaikka oheistoimintamäärärahat ovat usein vähäiset, on kirjaston oheistapahtumissa yleensä runsaasti väkeä. Mustila huomauttaa, että kirjaston täytyy luonnollisesti tuntea yleisönsä. Kaukajärven kirjasto keskittyy lapsiin, sillä he ovat kirjaston suurin kävijäjoukko. Aivan kaikkia yleisöjä ei voi ainakaan lähikirjastoissa miellyttää, mutta yleisönsä tuntemalla voi järjestää hyvin monipuolista toimintaa.
Vaikka mitään näyttävää toimintaa ei olisikaan mahdollista järjestää, hyvin tavanomaiset ja kirjastolle luontevat palvelut houkuttelevat kävijöitä. Kaukajärven kirjasto on päivittäin täynnä lapsia ja Mustila selittää kirjaston toiminnan palvelevan pitkälti heidän tarpeitaan. Hän listaa Suomen Punaisen Ristin järjestämän läksyhelpin ja niinikään vapaaehtoisten järjestämät lukukoirat lapsia kiinnostavana ja tukevana toimintana. Lapsia kokoontuu kirjastoon runsaasti, jolloin yhteistyötahojen kanssa heidät on helppo tavoittaa. Kirjaston tarjoamat tilat ja vapaaehtoisten tarjoama toiminta täydentävät toisiaan.
Etenkin lähikirjastojen yhteisöllinen rooli on merkittävä. Mustilan mukaan nuoret saattavat ihan vain viettää keskenään aikaa kirjaston tiloissa.
– Meillä ei ole mitään nuorisotilaa, ostaria tai muutakaan tilaa Kaukajärvellä, mihin nuoriso voisi ilmaiseksi mennä. Se näkyy näissä meidän kävijöissä.
Kirjastojen Suomi
Erilaisista painotuksista huolimatta kirjastot pyrkivät tietysti palvelemaan kaikenlaisia ihmisiä. Kirjastoalan ammattilaisten näkemyksistä huokuu yhtenäinen ymmärrys siitä, miten tärkeä palvelu kirjasto on useille kaupunkilaisille. Kirjastojen kyky järjestää monenlaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia palveluja parantaa etenkin niiden kansalaisten hyvinvointia, joilla se muuten voisi olla kortilla.
– Kyllähän se näin on, että suomalaiset rakastavat kirjastojaan. Se luo tavallaan sellaisen mandaatin, että voidaan sitten tehdä näitä hyviä juttuja, Heinonen toteaa tyytyväisenä.
Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa
Nekalalaiset vetoavat kirjaston säilyttämisen puolesta (8.4.2018)
*