Teksti: OSKARI JOKINEN
Lauantaina vietettiin Työväenmuseo Werstaalla yhdeksättä Työväenkirjallisuuden päivää. Kirjoja ja työväenluokan asiaa lähestyttiin tänä vuonna teemalla ”Vapaus, vastuu ja vallankumous”. Tuttuun tapaan Werstaan salit ja käytävät täyttyivät kustantamoista, vasemmistojärjestöistä ja suosituista puhujista ja esiintyjistä. Osa ohjelmasta oli kustantamoiden järjestämää, osa taas työväenkirjallisuuden päivien puolesta järjestettyä.
Tapahtuman avasi presidentti Tarja Halosen puhe. Sisällissodan muistovuoden hengessä puheessa kosketeltiin vuoden 1918 tapahtumia ja niiden aiheuttamien arpien hidasta paranemista. Halonen toi esille toisaalta työväen rankan katkeruuden vankileirien ja vuosikausia jatkuneen kaltoinkohtelun johdosta, toisaalta kansakunnan kyvyn löytää lopulta sovinto ja paikata vallinnut kahtiajako. Yhtenäinen maa saatiin rakennettua tietoisella rakennustyöllä, eikä tuota työtä sovi nykypäivänäkään unohtaa.
– Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioitus tarvitsee puolustajansa. Näemme päivittäin ympäri maailmaa tapahtumia, jotka saavat meidät huolestumaan. Jokaisen sukupolven on oltava valppaana. Fasisminkaan vaara ei ole poistunut maailmasta. Olkaamme valppaita ja puolustakaamme demokratiaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Eläytykäämme kanssaihmistemme tuntoihin ja nauttikaamme kulttuurista.
Avajaistilaisuudessa palkittiin myös Työväenkirjallisuuden päivien kirjoituskilpailun voittaja ja julkistettiin kilpailun parhaimmista töistä koottu antologiateos. Kirjoituskilpailun voitti porvoolainen Aino Kylätasku ja antologia kantaa hänen novellinsa nimeä, ”Pöytäkoe”.
Vapaus, vastuu ja vallankumous
Päivien teemaa käsiteltiin monilta eri kanteilta ja lukuisissa eri muodoissa. Suuren roolin saivat ymmärrettävästi vuoden 1918 tapahtumat, joita käsiteltiin niin paneelissa ”Vallan veriteot 1918” kuin klassikko- ja nykykirjailijoiden tuotantoa tarkastelemalla. Sisällissodan tunnelmiin palattiin myös esimerkiksi Naiskuoro Telluksen esityksessä ”Susinartut”, jonka laulut toivat esille naisten tarinoita sisällissodasta. Tapahtumassa oli muitakin musiikkiesityksiä, perinteisistä työväenlauluista moderniin rockiin.
Vallankumous ja työväenaate operoivat myös nykyajassa. Keskustelupaneelissa pohdittiin #Metoo-liikettä. Viime vuoden kohutuin kirjailijoita Ossi Nyman taas oli puhumassa esikoisromaanistaan ”Röyhkeys”. Näytteilleasettajien myyntipöydistä löytyi niin tapahtumassa esiteltyjä tuoreita uutuuksia kuin vanhempia pintansa pitäviä suosikkejakin. Työväenkirjallisuus oli edustettuna laidasta laitaan, kun yhdestä pöydästä saattoi poimia marxismi-leninismin perusteoksia ja toisesta modernimpia teoksia vaikkapa rasismin ja ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä.
Nykypäivän työväenkirjallisuus on laaja käsite ja se sulkee sisäänsä tapahtuman perusteella niin anarkistisen runouden, nykypäivän työelämän haasteet ja utopistisen leikittelyn, välillä kieli poskessa ja joskus keskellä suutakin. Vaikka Karl Marx ja muut työväenluokan historialliset esitaistelijat nostivat ohjelmanumeroissa siellä täällä päätään, ja Marxin topakka hahmo oli paikalla työväentalon lavan seinällä aamusta iltaan, ei työväenkirjallisuus lepää laakereillaan. Kirjojen ystäville on luultavasti suuri tappio, että Suomen suuret kirjamessut ovat keskittyneet Turkuun ja Helsinkiin. On kuitenkin vain sopivaa, että Työväenkirjallisuuden päivät täyttävät tätä bibliografista aukkoa.
Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa
Työväenkirjallisuuden päivän kilpailutyöt kertovat työelämästä (31.8.2018)
Kirjoituskilpailun voittajat esitellään Työväenkirjallisuuden päivän avajaisissa (30.7.2018)
Työväenkirjallisuuden päivä kutsuu kolmanteen kirjoituskilpailuunsa (12.2.2018)
*