Jäsenet päättämään vasemmiston hallitukseen menosta

Jäsenäänestystä hallitukseen osallistumisesta kannattivat kaikki puoluevaltuutetut. Osa valtuutetuista olisi halunnut kuitenkin siirtää päätöksen tammikuulle. Äänin 25–21 valtuusto päätti päättää jäsenäänestyksen järjestämisestä välittömästi.

 

Teksti ja kuvat: SINIKKA TORKKKOLA   
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti tänään järjestää jäsenäänestyksen hallitukseen osallistumisesta ensi keväänä. Muodollisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee edelleen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous. Mutta ensimmäisenä puolueena Suomessa, vasemmistoliitto antaa jäsenille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.

– Haluamme olla eturintamassa kehittämässä puoluedemokratiaa ja jäsenistön suoria vaikuttamismahdollisuuksia. Jäsenistön osallistaminen tärkeään päätökseen vahvistaa vasemmistoliiton poliittista mandaattia ja antaa selvän signaalin siitä, että puolue on enemmän kuin sen johto tai kansanedustajat. Puolue on me kaikki, perusteli puheenjohtaja Li Andersson jäsenäänestyksen merkitystä.

Jäsenäänestys on puoluekokouksen tahto

Esitys neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä kirvoitti vilkkaan keskustelun. Kaikki puhujat pitivät esitystä hyväksyttävänä. Puheenvuoroja pyydettiinkin niin runsaasti, että puheiden pituus piti rajata yhteen minuuttiin. Yhteensä puheenvuoroja käytettiin 25.

− Vasemmistoliiton tavoitteena on olla seuraavassa hallituksessa. Jotta hallituksessa voidaan olla ja työskennellä, tarvitsevat puoluejohto ja eduskuntaryhmä siihen puolueen toimijoiden enemmistön tuen. Uskon, että jäsenistön siunaama hallitukseen osallistuminen antaa ministereillemme ja kansanedustajillemme vahvimman mahdollisen mandaatin ja selkänojan hallitustyöskentelylle, perusteli kansanedustaja ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen.

– Päätös jäsenäänestyksen järjestämisestä hallitukseen menosta tuhannen taalan paikka. Meillä on mahdollisuus tehdä iso periaatteellinen päätös, joka antaa parhaimmillaan vahvan mandaatin puolueenn hallitustyöskentelylle. Tämä on paras tapa välttää aiemmin hallitukseen osallistumisen aiheuttama sisäinen eripura. Ymmärrän huolet äänestyksen teknisestä toteutuksesta, mutta saamme ne varmasti hoidettua. Aikaa on. Jos Saksan demarit pystyivät siihen, niin kyllä Suomen vasemmistokin siihen taipuu, perusteli kotkalainen puoluehallituksen jäsen Joona Mielonen kannatustaan jäsenäänestykselle.

Mai Kivelä muistutti puheenvuorossaan, että arvot mitataan toiminnassa. Jäsenäänestysten järjestäminen on puoluekokouksen tahdon toteuttamista. Niko Peltokangas muistutti puolestaan, että jäsenäänestyksessä ei tarvitse pitäytyä muiden määrittelemissä realiteeteissä vaan luomme realiteettejä itse. Nyt ei tarvitse pidätellä mielikuvitusta vaan voimme mennä tällä uudistuksella puoluedemokratian kärkeen.

Markku Kärkkäistä huolestutti puolueen jäsenten yhdenvertaisuus, sillä tällä hetkellä jäsenrekisterissä on vain kuuden tuhannen jäsenen sähköpostiosoitteet. Jäsenrekisterin ja jäsenmaksujen ajantasaisuus puolestaan huolestutti Paula Rastasta. Puoluesihteeri Joonas Leppänen totesi jäsenrekisterin ylläpidon parantuneen uuden järjestelmän myötä. Uudessa järjestelmässä jäsenet voivat itse päivittää tietojaan. Leppänen muistutti myös, että jäsenäänestykseen osallistumiseen ei tarvita sähköpostiosoitetta; puhelinnumero, johon voi lähettää tekstiviestejä riittää.

Päätettäisiinkö vasta tammikuussa

Keskustelijat, kuten Anna Vuorjoki ja Rosa Heikkinen pohtivat myös, onko jäsenillä riittävästi tietoa voidakseen äänestää. Monet puhujat muistuttivat kuitenkin, että tiedon saannin ongelma on ratkaistavissa. Rauno Kesseli muistuttikin, että hallitusneuvottelujen tulosta pitääkin peilata vasemmistoliiton hallitustavoitteisiin, jotka käsitellään ja hyväksytään maaliskuun puoluevaltuustossa. Li Andersson totesikin, että päätös velvottaa puoluejohtoa käymään keskustelua jäsenten kanssa myös neuvottelujen aikana.

Keskustelun kuluessa Mikko Raudaskoski esitti päätöksen siirtämistä tammikuussa pidettävään ylimääräiseen puoluevaltuuston kokoukseen. Raudaskosken siirtoesitystä kannattivat Markku Kärkkäinen, Ari Parviainen, Paula Rastas, Riika Raunissalo ja Anna Vuorjoki. Äänestyksessä päätöksen tekemistä vasta tammikuussa kannatti 21 puoluevaltuutettua. 25 puoluevaltuutettua kannatti päätöksen tekemistä välittömästi.

*

Leave a Reply