MERJA KYLLÖNEN
Ilman sananvapautta ei ole muitakaan vapauksia, koska ilman avointa julkista keskustelua on vaikea saada tietoa mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista eikä siten saataisi myöskään valtaapitäviä vastuuseen teoistaan.
Näin ollen sananvapaus on demokratian perusedellytys.
Suomessa on se erityinen positiivinen haaste, että sananvapaus on niin pitkään ollut poikkeuksellisen hyvällä tolalla, ettei tilanteen historiallista harvinaisuutta enää ymmärretä. Sananvapautta kuvitellaan saavutetuksi eduksi, jota ei tarvitse puolustaa. Niinpä sitä ollaan ajattelematta valmiita kaventamaan muiden hyvien tarkoitusten vuoksi mekanismein, jotka olisivat tuhoisia vähemmän demokraattisen tai vain välinpitämättömämmän hallituksen tai virkamieskoneiston käsissä.
Myös taloudellisten intressien, kuten tekijänoikeuksien, suojelemiseksi rakennetaan järjestelmiä, jotka ovat hyvinkin alttiita väärinkäytöksille vähemmän vakaissa oloissa.
Sananvapaus tarkoittaa myös Internetissä samaa kuin muuallakin. Ihmisoikeuksien julistuksen 19 artikla on hyvin selkeä:
”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.”
Internet on artiklan tarkoittama tiedotusväline. Sananvapauteen puuttumisen kynnyksen on syytä olla yhtä korkea kuin perinteisessäkin mediassa, vaikka Internet helposti mielletään erilaiseksi tiedotuskanavaksi.
Samat oikeudet ja vapaudet ovat käytössä myös sähköisten oikeuksien suhteen. Erityisesti jo mainittu sananvapaus, samoin kokoontumisvapaus ja yksityisyyden suoja. Ne tarkoittavat myös muun muassa oikeutta salattuun ja anonyymiin kommunikointiin. Tämä usein Internetin osalta jää unholaan.
Viranomaisten pitää saada puuttua asioihin, joihin yhteiskunta voimassa olevan lain mukaisesti odottaa heidän puuttuvan. Heidän pitää myös tarpeen tullen puuttua niihin. Lait taas pitää laatia siten, että viranomaiset eivät voi merkittävällä tavalla puuttua perusoikeuksiin. Ja on syytä muistaa aina, että perusoikeudet kuuluvat kaikille.
Demokratian perustavanlaatuisin piirre on, että kansalaiset voivat halutessaan vaihtaa vallanpitäjiä. Se edellyttää, että hallitus ei voi kontrolloida kansaa liian tehokkaasti – viranomaisilla ei saa olla keinoja, joilla kansan enemmistönkin voisi pitää kurissa. Diktaattorit ovat ennenkin päässeet valtaan demokraattisin vaalein – yksi vaalikausi ei saa riittää vallan sementoimiseen ja demokratian purkamiseen. Valitettavasti tätä kehitystä on nykyisin nähtävissä monissakin Euroopan maissa. Sananvapaus ja lehdistönvapaus katoaa ja yksi ajatus/toimintamalli valtaa koko maan.
Sananvapautta, kuten mitä tahansa vapautta, voi väärinkäyttää, ja myös käytetään väärin, eikä sitä silti saa etukäteen rajoittaa. Se on vapaudesta maksettava joskus kovakin hinta. Tästä huolimatta väärinkäytöksiin useimmiten voidaan ja pitää puuttua oikeusteitse jälkikäteen.
Vapauden ja vastuun välillä ei ole todellista ristiriitaa, pikemminkin ne ovat saman kolikon eri puolet. Sananvapauden kääntöpuoli on tullut näkyvämmin esiin siksi, että Internet on tehnyt sen käyttämisen oikeasti mahdolliseksi paljon useammille ihmisille.
Esimerkiksi erilaiset Internetin sensurointijärjestelmät, tietoliikenteen automaattinen seuranta, teletunnistetietojen tallennuspakko ja palveluntarjoajille vaadittu kireä valvontavelvollisuus ovat kaikki välineitä, joita voidaan käyttää tiedon levittämisen tai vastaanottamisen rajoittamiseen.
Esteitä järjestelmään rakennetaan erilaisin perustein. Voidaan olla esimerkiksi torjumassa terrorismia, lapsipornoa, kiusaamista tai rasismia, tai suojelemassa tekijänoikeuksia ja liikesalaisuuksia.
Nämä ovat kaikki hyviä tavoitteita, mutta niiden varjolla voidaan luoda sekä vahingossa että tarkoituksellakin mekanismeja, jotka sopivat vähemmänkin kunniallisiin tarkoituksiin.
Sananvapaudesta pitäisi aina muistaa puhua silloin kun asiat ovat hyvin, koska valitettavasti jos asiat päästetään huonolle tolalle, siitä ei enää voi puhua.
Puhutaan siis nyt.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton europarlamentaarikko
Etusivun kuva:
*