Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

17.12.2018 klo 11:03

Joulunaikaa – ja kaikilla hyvä tahto?

Joulusta on moneksi. Yksille läheisyyttä ja lämmintä mieltä, toisille ruokia ja paketteja, kolmansille ahdistusta ja ahdinkoa. (Kuva: Cai Melakoski)

 

Teksti: NINA SÖDERHOLM   
Tämä pimeä sydäntalvi huipentuu jälleen Joulun viettoon. Muutamaksi päiväksi pitäisi kaikkien pystyä järjestämään kotiin juhla tuttuine herkkuineen ja saada nauttia yhdessäolosta läheisten kanssa sekä rauhoittua arjen kiireiltä.

Tai näin meidän halutaan ajattelevan. Mainoskuvissa on yltäkylläisesti katetut juhlapöydät, julkaistaan lehtijuttuja julkkisten joulunviettosuunnitelmista, annetaan parhaita lahjavinkkejä äideille, isille, mummuille ja vaareille. Vaan niille monille, jotka tänäkin vuonna taistelevat perustoimeentulonsa kanssa, niin että voivat vain uneksia edellä mainitusta juhlan aineksista, annettiin hallituksen taholta joululahjaksi se, että ensi vuonna heillä on entistä vähemmän aihetta juhlaan.

Samaan aikaan eri tahoilla järjestetään ahkerasti joulukeräyksiä vähävaraisille, lahjoitellaan ruokia ja paketteja ja mikä sinänsä on hienoa, että auttamishaluja löytyy, mutta ehkä tätä toimintaa voisi tarkastella hiukan kriittisinkin silmin. Olisi varmasti parempi, jos kaikille annettaisiin mahdollisuudet järjestää juhlansa itse, omalla tavallaan, niin ettei tarvitse olla muiden autettavana, armopalojen varassa.

Sen sijaan, että vain jouluna lahjoitellaan johonkin tällaiseen keräykseen omaatuntoa rauhoitellen, olisi tärkeää, että itse kukin haluaisi poliittisten päättäjien toimivan niin, että kaikilla olisi perustoimeentulo kunnossa. Näillä nyt avun kohteena olevilla kun on sama taistelu koko vuoden, ei pelkästään jouluna, vaikka se hyvin toimeentuleville tuleekin yleensä vain joulun alla mieleen. Minä toivon sellaista yhteiskuntaa, jossa mahdollisilla joulukeräyksillä tuettaisiin vain yleishyödyllisiä yhteisöjä, esimerkiksi harrastuskerhoja tai kulttuuria, joista sitten kaikki halutessaan pääsevät nauttimaan.

Minua on muutenkin mietityttänyt tämä joulun merkitys jo pitkään, mikä se on, mikä näistä muutamasta päivästä vuodessa tekee niin merkittävän kaikille, siis jopa meille jotka emme usko raamatun tarinoihin?

Jokunen päivä sitten asia tuli puheeksi tyttäreni kanssa ja hän kertoi, että hän on säilyttänyt lapsuudestaan oppimansa rituaalit omassa kodissaan, eli siis ne pienet puuhat, mitä itse olen tehnyt lasten ollessa vielä pieniä. Aatonaattona kuulemma aina siliteltiin joululiinat pöydille ja koristeltiin koti kynttilöin ja pahvitontuin, nostettiin kuusenkoristelaatikko valmiiksi, ja aattoaamuna kuusi koristeltiin.

Kun nyt asiaa muistelen, niin näin taisimme aina tehdä, ja jostain syystä lapselleni on tästä jäänyt niin mukava muisto, että hän saa joulun tuntumaan joululta tehdessään itsekin niin. Minusta tuntuu hyvältä, että hänelle on jäänyt mieleen enemminkin se tunnelma ja yhdessä tekeminen, eikä muistijälki perustu saatuihin lahjoihin, tai siihen mitä ruokapöydässä oli tarjolla, sillä se ei ollut paljon; joulun ruuat tein aina itse, äidiltä opituin konstein, eikä joulupöydässä kovin kalliita herkkuja ollut laatikoiden seuraksi tarjolla. Niukka toimeentulo meillä silloin oli, eikä kolmen lapsen yksinhuoltajalla ollut kummoisiin lahjoihin varoja, vaikka työssä kävinkin.

Monilla muilla ei kuitenkaan ole ollut, tai tule jatkossakaan olemaan, edes tuota vähää, eikä välttämättä edes mukavia ja lämpöisiä muistoja lapsuudestaan tai perhettä ja läheisiä, joiden kanssa joulua viettää. Tämä aika on varmasti monille ihmisille todella ahdistavaa, syystäkin. Ei ole helppoa olla vuosikausia aina vain sivusta seuraajana ja joutua miettimään päivittäin, miten seuraavan vuokran maksaa tai mitä pystyy ostamaan syötäväksi, nälän karkottajaksi. Eikä tälle ahdingolle nyt siis loppua näy, mikäli tämä hallituspohja saa vielä jatkaa mielivaltaansa.

Valitettavasti tässä heikossa asemassa olevien joukossa on jo paljon niitä, jotka eivät enää usko edes äänestämisen vaikuttavan asioihin; meillä on siis paljon työtä siinä, että saamme heidät vaaliuurnille keväällä, äänestämään ja uskomaan että meillä vasemmistoliitossa on oikeaa poliittista tahtoa muuttaa heillekin elämä hitusen paremmaksi. Ryysyistä rikkauksiin emme voi tietenkään luvata, mutta valoa tunnelin päähän kuitenkin.

Näihin mietteisiin tällä kertaa, mahdollisimman Rauhallista Joulua kaikille!

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.