Kaavoitus ja rakennusten suojelu puhuttaa Pispalassa aina. Juuri nyt Pispalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Katja Walleniusta huolettaa Pispalan asemaakaava, jossa joidenkin tonttien rakennusoikeuden nosto vaarantaa kulttuuriympäristön säilymisen. Kaava on etenemässä yhdyskuntalautakunnan kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Pispalan kaavoituksesta ja muista asukkaista kiinnostavista asioista keskusteltiin vasemmistoliiton valtuustoryhmän vierailulla. Valtuutetut Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Ilkka Porttikivi ja Sinikka Torkkola sekä varavaltuutettu Jouni Sirén tapasivat pispalalaisia Pispalan kirjastossa viime maanantaina. Kaavoituksen ohella muutkin ympäristöasiat nousivat esille.
Toivo Autiosaari pohti Näsijärven täytön vaikutuksia ympäristöön. Kun Hiedanrantaa täytetään, joutuvat Pispalanharjulta valuvat vedet etsimään uusia reittejä. Sitä, miten muutokset vaikuttavat, olisi tutkittava tarkemmin. Autiosaari kehotti valtuutettuja selvittämään järvenpohjan ruoppauksen vaikutukset: mitä nollakuidun ylösnosto vaikuttaa Näsijärveen.
Lähestyvät eduskuntavaalit vievät keskustelun Pispalan rinteiltä inasen kauemmaksi. Hyvinvointi ja koulutus kiinnostavat. Petra Ruusunen nosti keskusteluun ammattikoulutusuudistuksen ongelmat. Lähiopetusta on karsittu niin paljon, että oppilaat eivät enää saa riittäviä tietoja ja taitoja valmistuakseen ammattiin.
Vireää ja vikkelää
Vireys ja nopea toiminta on auttanut pispalaisia monesti. Bussireitti Pispalanharjun perille asti saatiin takaisin. Joukkoliikennelautakunta käsittelee tänään linjastoa vuodelle 2021, jossa bussi 115 kulkee Järvensivulta Pispalanharjulle Ratinan ja Hämeenpuiston kautta. Keskustorille tai ratikan viereen ei Pispalan bussilla suunnitelma mukaan pääse.
Myös uhka Tahmelan monitoimitalon yltä on siirtynyt kolmeksi vuodeksi. Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru on tehnyt tilasta vuokrasopimuksen kaupungin kanssa. Tulevaisuus on silti epävarma, sillä kaupunki on suunnitellut rakennuksen myyntiä. Vuokrasopimus solmittiinkin vain siksi ajaksi, kunnes alue on uudelleen kaavoitettu.
Vuosien varrella pispalaiset ovat oppineet puolustamaan kotiharjuaan. Ilman aktiiviisia asukkaita ei Tampereella olisi maailmankuulua Rajaportin saunaakaan. Hirvitalo ja Kurpitsatalo olisi jo aikoja sitten purettu. Pispalaiset eivät myöskään helpolla anna periksi. Kaupunki lakkautti Pispalan kirjasto 1990-luvun alussa. Pispalaiset perustivat oman. Talkoilla parikymmentä vuotta toiminut kirjasto laajentaa parhaillaan toimintaansa: sivupiste Tahmelan monitoimitaloon on tulossa. Taidekirjojen sivupiste onkin jo Hirvitalolla.
Pispalaisten aktiivisuus hämmästytti ja ilahduti valtuutettuja. Se sai myös pohtimaan, miten käy niillä alueilla, joissa vastaavaa aktiivista toimintaa ei ole. Miten pispalalaista kansalaisaktiivisuutta voisi levittää koko kaupunkiin? Sitä voisivat miettiä myös Tampereen hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi valmistelevat.
*