Pirkanmaan vasemmisto pitää kevätkokouksensa kahden vaalikampanjan välissä. Arvioitavana on kaksi viikkoa sitten järjestettyjen eduskuntavaalien tulos ja tehtävänä suunnitella Euroopan parlamentin vaalien kampanjatyö. Myös valmistautuminen marraskuussa Kuopiossa järjestettävään puoluekokoukseen alkaa.
Vasemmistoliiton keskisen alueen (Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan piirit) toiminnanjohtaja Aaron Kallinen toivottaa jäsenet tervetulleiksi kokoukseen:
‒ Odotan hyvää keskustelua ja uusien aktiivien tuloa mukaan toimintaan. Piirikokoukseen voivat osallistua kaikki piirin alueen jäsenet paikalle, joten se on hyvä paikka tulla kuulostelemaan tunnelmaa ja tutustumaan ihmisiin, kutsuu Kallinen.
Eduskuntavaaleissa tuli kauan kaivattu voitto, mutta Pirkanmaalla kannatuksen kasvu ei ollut yhtä suuri kuin valtakunnallinen kasvu oli.
‒ Eduskuntavaalit onnistuivat sikäli hyvin, että onnistuimme saamaan useita uusia valovoimaisia ehdokkaita, jotka saivat hyviä äänimääriä. Huonona puolena oli kuitenkin, että äänimäärämme ei riittänyt tavoiteltuun toiseen kansanedustajan paikkaan. Syytä paikan menemiseen sivu suun löytyy oman kampanjamme käytännön onnistumisesta, mutta myös kovasta kilpailusta punavihreistä äänestäjistä Pirkanmaalla, pohtii Kallinen.
‒ Tärkeintä on yrittää vaikuttaa siihen, että tuleva hallitus tekisi inhimillisempää politiikkaa kuin edellinen. Vaalitulos antaa siihen mahdollisuuden. Laajemmalla katsantokannalla tärkeää on rakentaa kansanliikettä, joka tuo vaihtoehdon oikeistolaiselle kurjistamispolitiikalle ja perussuomalaisten vihanlietsonnalle, listaa Aaron Kallinen vasemmistoliiton toiminnan painopisteitä.
Tässä ovat Pirkanmaan vasemmiston vankimmat kannatusalueet
Piirikokouksessa vaihdetaan myös kokemuksia vaalityöstä. Seuraavassa löytyy vihjeita siitä, minkä alueiden edustajilta kannattaa erityisesti kysellä vinkkejä kannatuksen nostamiseksi seuraavissa vaaleissa.
Vasemmistoliiton kannatus kasvoi eduskuntavaaleissa yhden prosenttiyksikön verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. Pirkanmaalla vasemmiston kannatus kasvoi vähemmän, 0,3 prosenttiyksikköä. Vaalitulokset vaihtelivat kuitenkin suuresti, kun mennään yksittäisen kunnan tai äänestysalueen tasolle. Virroilla vasemmistoliiton kannatus kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä, Nokialla 2,3 ja Sastamalassa 2,0 prosenttiyksikköä.
Eräät äänestysalueet esittävät vieläkin rajumpia kasvulukuja. Virtain Killinkoskella ja Mänttä-Vilppulan Kolhossa vasemmistoliiton kannatus kasvoi peräti 6,6 prosenttiyksiköllä. Hienosti vasemmistoliitto pärjäsi myös Kangasalan Kuhmalahdella (lisäystä 6,4 prosenttiyksikköä) sekä Nokian Koskenmäellä (5,3) ja Viholassa (4,5).
Vasemmistoliiton suurin kannatus löytyy Tampereen Nekalasta, jossa 20,8 prosenttia vaalilipuista putosi vasemmiston laariin. Kalevassa vasemmiston kannatus oli 14,9 ja Pispalassa 14,8 prosenttia. Nokian keskustassa ääniosuus oli 18,0 prosenttia ja useilla äänestysalueilla yli 15 prosenttia. Virtain Killinkoskella 13,9 prosenttia äänestäjistä luotti vasemmistoliittoon. Seuraavassa esittelemme muutaman mielenkiintoisen vaalituloksen kustakin Pirkanmaan kunnasta.
Kunnat ovat ääniosuuden mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Kunkin kunnan kohdalla on myös mainittu ne vasemmistoliiton ehdokkaat, jotka saivat vähintään yhden prosentin kaikista kunnassa annetuista äänistä. Tampereen kohdalla mainitaan kaikki yli tuhat ääntä saaneet ehdokkaat.
Nokialla vasemmistoliiton ääniosuus on aivan omaa luokkaansa. Eduskuntavaaleissa Nokia oli ainoa kunta, jossa vasemmistoliitto sai yli 10 prosentin kannatuksen. Nokialla ääniosuus kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä. Keskustan äänestysalueella kannatus oli Nokian korkein (18,0), toiseksi sijoittui Koskenmäki (16,6). Tottijärvelläkin, jossa oli vasemmiston alhaisin ääniosuus (8,5) tulos oli hieno. Ääniosuus laski vain Haaviston äänestysalueella (-0,3).
Nokialaiset ehdokkaat Anne Nyman ja Anneli Lehtonen saivat kahdestaan yli puolet vasemmistoliitolle Nokialla annetuista äänistä. Nyman sai 6,8 ja Lehtonen 3,7 prosenttia kaikista Nokialla annetuista äänistä. Anna Kontula sai 1,5 prosenttia nokialaisten äänistä.
Tamperella vasemmistoliitto sai reilusti yli puolet kaikista äänistään Pirkanmaan vaalipiirissä. Äänimäärä kasvoi 1 373 äänellä, mutta ääniosuus ei kuitenkaan noussut kuin nimeksi. Koko Pirkanmaan komeimmasta vasemmistoliiton ääniosuudesta vastasi Nekalan äänestysalue. Nekalalaisista äänestäjistä yli viidennes (20,8 prosenttia) antoi äänensä vasemmistoliitolle. Tampereella Anna Kontula, Noora Tapio, Mikko Aaltonen ja Liban Sheikh toivat vaaliliitolle kukin yli tuhat ääntä. Tampereen tuloksista julkaistaan lähiaikoina oma juttunsa.
Virrat on pieni kaupunki, mutta nousi Pirkanmaan kolmanneksi suurimmaksi kunnaksi, jos mittapuuna käytetään vasemmistoliiton osuutta äänistä. Virtain ylivoimaisesti suurimman vaalivoittajan, vasemmistoliiton ääniosuus kasvoi peräti 2,9 prosenttiyksikköä ja äänimäärä lähes tuplaantui. Vasemmistoliiton paikallinen ehdokas Katja Kotalampi sai 6,8 prosenttia kaikista Virtain äänistä ja 79,6 prosenttia kaikista vasemmistoliitolle annetuista äänistä.
Hämeenkyrö oli Pirkanmaan vasemmiston suuri ihme viime kuntavaaleissa ja hyvät otteet jatkuivat näissäkin vaaleissa. Kyröskosken äänestysalueella vasemmistoliiton kannatus nousi 10,3 prosenttiin. Hämeenkyrön vasemmiston oma ehdokas Raili Westergård keräsi 3,9 prosenttia hämeenkyröläisten äänistä, Anna Kontula 1,4 prosenttia.
Ruovesi on perinteisesti vasemmistoliiton vankkaa kannatusaluetta. Se on edelleen ääniosuudella mitaten viidenneksi suurin vasemmistoliiton kunta Pirkanmaalla. Tällä kertaa Ruovedellä ei ollut vasemmistoliittolaista ehdokasta, äänimäärä ja ääniosuus laskivat silti vain vähän. Vasemmistoliiton ehdokkaista Anna Kontula (3 prosenttia Ruoveden äänistä) ja Katja Kotalampi (2,1) olivat vasemmistoliiton kärkiehdokkaat Ruovedellä.
Akaan kaupungissa vasemmistoliiton kannatus on perinteisesti suurinta Viialassa, jossa vasemmistoliittoa nytkin kannatti 8,7 prosenttia äänestykseen osallistuneista. Suhteellisesti kannatuksen nousu oli suurinta Kylmäkoskella, jossa kannatus nousi 1,8 prosenttiyksikköä. Akaan vasemmistoehdokas Heli Piirainen sai 1,9 prosenttia akaalaisten äänistä, kansanedustaja Anna Kontula 2,1 prosenttia.
Valkeakoskella vasemmistoliitto koki suurimman menetyksensä ääniosuudessa, kannatus on silti hyvällä tasolla. Sointulan äänestysalueella peräti 9,9 prosenttia äänestäjistä luotti vasemmistoliittoon. Valkeakoskelainen ehdokas Kai Muukkonen sai 2,7 ja Anna Kontula 1,7 prosenttia Valkeakosken äänistä.
Ylöjärvellä vasemmistoliitto menetti kolme ääntä ja 0,6 prosenttia ääniosuudestaan. Vuorentaustassa vasemmistoliiton kannatus on 9,9 mutta Takamaalla vain 3,0 prosenttia. Rauno Kesseli sai 2,0 ja Anna Kontula 1,9 prosenttia Ylöjärvellä annetuista äänistä.
Sastamalassa vasemmistoliitto oli vaalien suurin voittaja kahden prosentin ääniosuuden nousullaan. Kiikoisissa kannatuksen nousu oli 3,2 ja Kiikassa 3,0 prosenttiyksikköä. Korkein vasemmistoliiton kannatus on Keikyällä, 9,4 prosenttia, ja alhaisin 4,2 prosentin kannatuksen Vinkissä. Vaikka Sastamalan äänistä oli kilpailemassa kolme istuvaa kansanedustajaa, sai Sastamalan vasemmiston ehdokas Leena Saarela peräti 3,6 prosenttia sastamalalaisten äänistä.
Lempäälässä vasemmistoliiton vaalitulos oli kaksijakoinen: äänet lisääntyivät, mutta ääniosuus laski. Vasemmiston kannatus on suurimmillaan Sääksjärven läntisellä äänestysalueella (7,6) ja pienimmillään Lempoisten eteläisellä äänestysalueella (4,5). Lempäälän vasemmiston ehdokas Satu Kosola sai 2,2 prosenttia lempääläisten äänistä, Anna Kontula 1,5 prosenttia.
Mänttä-Vilppulassa vasemmistoliiton kannatusosuuden lisäys oli viidenneksi suurin kaikkiaan 22 pirkanmaalaisesta kunnasta. Kolho ei ole ollut vasemmistoliiton parasta aluetta Mänttä-Vilppulassa, mutta nyt siihen tuli muutos. Vasemmistoliiton äänimäärä yli kaksinkertaistui, ja ääniosuus kasvoi huikeat 6.6 prosenttiyksikköä, 11,9 prosenttiin annetuista äänistä. Aapo Niemi (1,9 prosenttia kaupungissa annetuista äänistä) ja Anna Kontula (1,8) olivat suosituimmat vasemmistoliittolaiset Pirkanmaan koillisilla alueilla.
Orivedellä ei tällä kertaa ollut vasemmistoliittolaista ehdokasta, mutta vaalityö hoidettiin silti lähes samalla tuloksella. Orivedellä tehtiin äänestysalueuudistus, joten äänestysaluekohtainen vertailu ei onnistu näiden vaalien tuloksista. Anna Kontula sai 2,0 prosenttia kaikista Orivedellä annetuista äänistä.
Kangasala nousi niiden pirkanmaalaisten kaupunkien joukkoon, joissa vasemmistoliittoa äänestää yli tuhat kansalaista. Edellisissä eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai pienjimmän kannatusosuuden Kuhmalahdella, näissä vaaleissa suurimman. Ääniosuus nousi 6,4 prosenttiyksiköllä aina 9,3 prosenttiin äänistä. Nousua selittänee se, että vasemmistoliiton kangasalalainen ehdokas Iikka Nikkinen asuu Kuhmalahdella. Anna Kontula sai 1,6 ja Iikka Nikkinen 1,2 prosenttia Kangasalla annetuista äänistä.
Pälkäneellä vasemmistoliiton ääniosuus nousi saman minkä Pirkanmaalla. Kannatus jakaantui epätasaisesti, Aitoossa vasemmistoliittoa kannatti 9,1 ja Rautajärvellä 7,9 prosenttia äänestäjistä, Kostianvirran etelä- ja itäpuolen äänestysalueella vain 3,7 prosenttia. Anna Kontulaa äänesti 1,9 ja Iikka Nikkistä 1.0 prosenttia Pälkäneen äänestäjistä.
Ikaalisissakin vasemmistoliiton ääniosuuden nousu oli liki samaa luokkaa kuin muulla Pirkanmaalla keskimäärin. Hakumäen äänestysalueella kannatus oli korkein, 6,7 prosenttia, ja Tevaniemessä pienin, 2,5 prosenttia. Anna Kontula sai 1,8 prosenttia kaikista Ikaalisissa annetuista äänistä.
Juupajoki on Pirkanmaan pienin kunta. Vasemmistoliitto sai 53 äänellään viiden prosentin kannatusosuuden ja kuului Juupajoen voittaviin puolueisiin. Anna Kontula sai 1,9 ja Katja Kotalampi 1,1 prosenttia kaikista Juupajoen äänistä.
Pirkkalassa vasemmistoliitolla ei ollut omaa ehdokasta, kuten edellisissä vaaleissa. Vasemmistoliitto kärsi tappion niin äänimäärällä kuin ääniosuudella laskettuna. Kyösti on vasemmistoliiton vahvin äänestysalue Pirkkalassa, kannatus tällä kertaa 6,1 prosenttia. Kurikassa kannatus on vain 2,7 prosenttia. Anna Kontula sai 1,8 prosenttia Pirkkalan äänistä.
Urjala on yksi niistä kolmesta kunnasta Pirkanmaalla, jossa vasemmistoliitolla ei ole valtuutettua. Edellytyksiä valtuustopaikan saamiselle kuitenkin olisi, kunhan ehdokkaita löytyisi, eduskuntavaaleissakin kannatus nousi nyt neljään prosenttiin. Anna Kontula sai 1,4 prosenttia urjalalaisten äänistä.
Vesilahti on toinen kunta, jossa vasemmistoliitolla ei ole edustajaa valtuustossa, mutta jossa valtuustopaikan saaminen voisi onnistua, jos ehdokkaita löytyisi noin sadan kannattajan joukosta. Narvassa vasemmistoliitto sai 5,2 prosenttia äänistä. Anna Kontula sai 1,2 prosenttia Vesilahden äänistä.
Parkanossa on vain yksi äänestysalue, ja siellä vasemmistoliiton kannatus nousi kolmeen prosenttiin. Parkanossa ei yksikään vasemmistoliiton ehdokkaista yltänyt yhteen prosenttiin annetuista äänistä. Lähimpänä olivat Anna Kontula ja Katja Kotalampi.
Kihniö on vasemmistoliitolle vaikea kunta. Mutta eteenpäin vasemmisto kulkee sielläkin. Vuoden 2011 vaaleissa vasemmistoliitto sai vain kuusi ääntä, vuonna 2015 jo 15, ja näissä vaaleissa jo 17 kannattajaa kirjoitti vasemmistoliittolaisen numeron vaalilippuun. Yksikään vasemmistoliiton ehdokas ei päässyt lähellekään prosenttia Kihniön äänistä, mutta kärjessä tapahtui liikettä Rauno Kesselin ohitettua Anna Kontulan äänimäärässä.
Edellä on mainittu kunkin kunnan yhteydessä vasemmistoliiton ehdokkaat, jotka ovat saaneet kunnassa yli tuhat ääntä tai ainakin prosentin kunnassa annetuista äänistä. Ilman mainintaa ovat jääneet Ilkka Porttikivi, Virva-Mari Rask, Antti Salonen ja Jouni Sirén.
Rask oli kolmanneksi suosituin vasemmistoehdokas Pälkäneellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Salonen oli kolmanneksi suosituin Akaassa ja neljänneksi suosituin Pirkkalassa ja Virroilla. Porttikiven ja Sirénin äänet tulivat etupäässä eri puolilta Tamperetta.