Artikkeli: Maailma

2.7.2019 klo 12:04

Näin EU-kansa valitsi 2019: esittelyssä europarlamentin poliittiset ryhmät

Uusi kirjoitussarja esittelee euroopan uuden parlamentin poliittiset ryhmät. Tämä ensimmäinen osa tekee yleiskatsauksen, kesän kuluessa esitellään kukin ryhmä omassa jutussaan. (Kuva on vaalivalvojaisista 28.5. Euroopan parlamentin istuntosalissa. Kuvaaja: Didier Bauweraerts. Kuva julkaistaan Euroopan unionin luvalla)

Euroopan parlamentin uuden kokoonpanon ensimmäinen varsinainen istuntopäivä on tänään. Euroopan parlamentin ryhmien rekisteröimisen määräaika päättyi viime viikolla. Euroopan parlamentin jäsenille, mepeille, kuuluminen johonkin rekisteröityyn ryhmään on tärkeää. Ryhmät saavat merkittävää taloudellista tukea, niiden edustajat saavat enemmän puheaikaa kuin ryhmättömät ja ovat etusijalla nimitettäessä valiokuntia ja muita toimielimiä.

Viime kaudella toimineet vasemmiston ja punavihreiden GUE/NGL (Suomesta mukana Vas.), vihreiden ja separatistien Greens/EFA (Vihr.), sosiaalidemokraattien S&D (SDP), kristillisdemokraattien EPP (kok. ja kd.) ja euroskeptisten konservatiivien ECR rekisteröityivät uudelleen. Liberaalien ALDE-ryhmän tilalle syntyi liberaalien RE-ryhmä (Kesk. ja RKP). Nationalistisen ENFin ja euroskeptisen EFDD:n jättäneet puolueet muodostivat uuden ID-ryhmän (PS). (Ryhmien nimet ja lyhenteet on avattu alempana kunkin ryhmän esittelytaulukossa.)

Taulukko 1. Kokoomuksen EPP menetti eniten, keskustan ja RKPn RE (ALDE) voitti eniten paikkoja Euroopan parlamentin vaaleissa. Vihreiden ryhmä sai lopulta kaksi paikkaa enemmän kuin perussuomalaisten ryhmä.
(Taulukko vaihdettu 31.7. vastaamaan paikkajakoa europarlamentin järjestäydyttyä)

Ainut viime kaudella toiminut ryhmä, jonka rekisteröinti ei onnistunut määräaikaan mennessä on EFDD. Euroopan parlamentin virallisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 meppiä vähintään seitsemästä maasta. Ryhmä olisi syntynyt 44 jäsenen voimin, mutta kun edustajia oli vain kolmesta maasta, eivät virallisen poliittisen ryhmän kriteerit täyttyneet. Ryhmän voi toki perustaa myöhemminkin. Viime kaudella ENF saatiin muodostettua vasta toisen istuntokauden alussa.

Mitä muutoksia Brexit toisi?

Tässä artikkelissa kerrotaan myös ne muutokset, joita Britannian ero Euroopan unionista toisi tullessaan. Euroopan parlamentissa on 751 paikkaa, Britannialla on 73 paikkaa. Eron toteutuessa vapautuvista paikoista 27 jaetaan jäljelle jäävien jäsenmaiden kesken, lisäpaikkoja saa 14 maata. Suomi saisi yhden paikan, joka menisi vihreille. Loput Briteiltä jäävistä paikoista, 46 paikkaa, jätetään reserviin mahdollisia uusia jäsenmaita varten. Britannian eron jälkeen tänään työnsä aloittavan Euroopan parlamentin vahvuus olisi 705 meppiä.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, GUE/NGL

Taulukko 2. Taulukko havainnollistaa, että vasemmistolaisten puolueiden kannatus on vähäistä EU:n uusimmissa jäsenmaissa. Avain taulukon maalyhenteisiin löytyy kirjoituksen lopusta.

Euroopan vasemmisto kärsi muutamassa maassa rökäletappion. Italiassa vasemmisto putosi kokonaan Euroopan parlamentista ja Espanjassa jäi uusimatta liki puolet paikoista. Vasemmistolle tuli kahden paikan menetys Saksassa, Tšekissä ja Alankomaissa. 

Vaalien jälkeen vasemmiston paikkaluvuksi uutisoitiin 38 tai 39 paikkaa, sillä alustavien tietojen mukaan vasemmisto olisi hävinnyt Irlannissa kaksi tai kolme paikkaa. Ääntenlasku valmistui vasta kaksi viikkoa vaalien jälkeen. Silloin kävi ilmi, että Sinn Féinin kärsimästä tappiosta huolimatta Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään kuuluu edelleen neljä meppiä Irlannista.

Vasemmistoryhmän hyvät uutiset tulivat Belgiasta ja Ranskasta. Ranskasta tuli kaksi lisäpaikkaa ja Belgiasta kaikkien aikojen ensimmäinen vasemmistoryhmän europarlamentaarikko.

Vasemmiston kannatuksen nousu ja lisäpaikat viimeaikaisissa parlamenttivaaleissa Sloveniassa, Ruotsissa, Suomessa ja eivät realisoituneet paikkojen lisääntymisenä europarlamentissa. 

Vasemmistopuolueet saivat useimmissa maissa heikomman kannatuksen europarlamenttivaaleissa kuin kansallisissa parlamenttivaaleissa. Vasemmistopuolueilla ei ole sellaista yhtenäistä kantaa Euroopan unionin kehittämisestä, joka olisi onnistuttu kertomaan kansalaisille.

Vasemmistopuolueet eivät saaneet yhtään niin sanotuista Brexit-paikoista, jotka toteutuvat siinä tapauksessa, että Britannia eroaisi Euroopan unionista. Toisaalta vasemmistoryhmä menettäisi vain yhden paikan Britannian eron myötä.

Vihreät ja Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, Greens/EFA

Taulukko 3. Vihreä aalto ei ulottunut Euroopan unioniin 2000-luvulla liittyneihin maihin, vihreä väri pikemminkin haaleni niissä. Sen sijaan Greens/EFA -ryhmä nousi europarlamenttiin Irlannissa ja Portugalissa.
(Taulukko vaihdettu 31.7. vastaamaan paikkajakoa europarlamentin järjestäydyttyä)

Vihreät saivat loistavan vaalituloksen muutamassa maassa, mutta on vahvasti liioiteltua sanoa, että vihreä aalto pyyhki yli Euroopan. Länsi- ja Pohjois-Eurooppa vihertyivät, mutta vihreät menettivät paikkansa Euroopan parlamentissa Virossa, Unkarissa, Sloveniassa ja Kroatiassa.

Vihreät kasvattivat paikkojaan puolella verrattuna vuoden 2014 vaaleihin. Paikkojen lisäyksestä liki puolet (12/25) tuli Saksassa. Ranskassa vihreät saivat takaisin suurimman osan vuonna 2014 menettämistään paikoista.

Vihreistä tuli Euroopan parlamentin neljänneksi suurin ryhmä kahden paikan etumatkalla nationalistien ID-ryhmään. Ilo on valitettavasti lyhytaikainen, jos Brexit toteutuu. Vihreät saavat neljä Brexit-lisäpaikkaa, mutta menettävät 11 paikkaansa Britanniassa. ID-ryhmälle Brexit toisi kolmen paikan lisäyksen, joten se nousisi ryhmien suuruusjärjestyksessä ohi vihreiden.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)

Taulukko 4. S&D on ollut ainoa ryhmä, jolla oli edustajia kaikissa EUn jäsenmaissa. Nyt demarit jäivät ilman edustajia Irlannissa ja Tšekissä.

Sosiaalidemokraatit kärsivät rökäletappiot Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Britanniassa ja Romaniassa ja putosivat europarlamentista Irlannissa ja Tšekissä. Tappiot eivät kuitenkaan muodosta demarien menestyksen koko kuvaa. 

Alankomaissa sosiaalidemokraatit tuplasivat paikkansa, ja demarit saivat komeat eurovaalivoitot myös Espanjassa, Unkarissa ja Puolassa. Piskuisen Maltan meppiryhmässä sosiaalidemokraatit saivat enemmistön, neljä kuudesta paikasta.

Brexitin toteutuessa S&D saisi viisi Brexit-lisäpaikkaa, mutta menettäisi kymmenen Britannian paikkaa.

Uudistakaa Eurooppa -ryhmä (RE, entinen ALDE)

Taulukko 5. Liberaalien 41 paikan lisäyksestä valtaosa, 30 paikkaa tuli kahdesta maasta, Ranskasta ja Britanniasta.

Hyvin pitkään oli epäselvää, ryhtyvätkö liberaalien uudet menestyjät, Ranskan LREM ja Espanjan Ciudadanos kokoamaan uutta liberaaliryhmää vai liittyvätkö ne ALDEen. Ranskalaiset vierastivat ALDEn nimeen liittyvää sanaa liberaalit, sillä sanalla on Ranskassa huono kaiku, se liitetään uusliberalismiin. 

Kun uudesta nimestä, Uudistakaa Eurooppa, oli päästy yksimielisyyteen, syntyi uusvanha ryhmä helposti. Liberaalit etenivät Ranskan, Espanjan ja Britannian lisäksi merkittävästi myös Saksassa, Tanskassa, Tšekissä ja Romaniassa. Ainoan merkittävän tappion liberaalit kärsivät Belgiassa. 

Jos Brexit toteutuu, on RE toiseksi suurin häviäjä. Se menettäisi Britannian edustuksen myötä 17 paikkaa, ja saisi kuusi Brexit-paikkaa muista maista, nettotappio olisi 11 paikkaa.

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP)

Taulukko 6. Kahta lukuunottamatta kaikki EU:n jäsenmaata ovat edustettuna EPP:n ryhmässä. EPP:n 42 paikan menetyksestä noin puolet (22) tuli Ranskassa ja Italiassa

Vaalien suurin häviäjä EPP on kadottanut asemansa suurimpana puolueena useissa maissa. Näissä vaaleissa EPP:n jäsenpuolueet kärsivät ankarimmat tappionsa Saksassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Latviassa, Puolassa ja Slovakiassa. Kokoomuslaisten kannatus valui liberaaleille (Ranska), ID:lle (Italia), ECR:lle (Puola) ja sosiaalidemokraateille (Espanja). Kannatus lisääntyi eniten Kreikassa, Ruotsissa ja Liettuassa.

Brexitin toteutuessa EPP ei menettäsi yhtään paikkaa, koska sillä ei ole yhtään paikkaa Britanniassa. Kun EPP saa neljässä maassa Brexit-paikan, toisi Brexit EPP:lle neljä uutta meppiä.

Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR)

Taulukko 7. ECR:n europarlamenttiryhmässä on viidentoista jäsenmaan edustus, mutta seitsemästä maasta vain yksi tai kaksi meppiä.

ECR kuuluu vaalien häviäjiin. Sen tanskalainen ja suomalainen jäsenpuolue liityivät vaalien alla ID-ryhmään. Vuoden 2014 vaaleihin verrattuna ECR hävisi 16 paikkaa Britanniassa, seitsemän paikkaa Saksassa. Voittoja tuli Puolassa ja Italiassa. Ilman Puolan 28 paikkaa ECR:n vahvuus olisi vain 36 meppiä.

Brexitin toteutuminen ei vaikuttaisi mitenkään ECR:n vahvuuteen. Se menettäisi brittikonservatiivien nykyiset neljä paikkaa, mutta saisi neljästä maasta yhden brexit-paikan tilalle.

Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD)

Taulukko 8. EFDD:n tarina näyttää olevan lopussa. Vain kolmesta maasta (Britannian Brexit-puolue, Italian M5S ja Kroatian ZZ) löytyi puolue, joka olisi osallistunut ryhmän rekisteröimiseen uudelleen. Euroopan parlamentin poliittiseksi ryhmäksi mielivällä liittoumalla tulee olla edustajia seitsemästä EU:n jäsenmaasta.
(Taulukko vaihdettu ja kuvateksti korjattu 31.7. vastaamaan paikkajakoa europarlamentin järjestäydyttyä)

Työnsä lopettaneessa Euroopan parlamentissa toimineen EFDD-ryhmän jäsenpuolueista ei jäljellä ole kuin yksi.

Ranskalainen, tšekkiläinen, latvialainen ja liettualainen jäsenpuolue eivät saaneet paikkaansa uudistettua Euroopan parlamentissa. Saksalainen jäsen vaihtoi ID-ryhmään. Italialainen jäsen on pyrkinyt liittymään johonkin toiseen ryhmään, mutta saanut rukkaset ryhmiltä joihin on hakenut. Brittiläinen jäsenehdokas odottaa Brexitiä, eikä ole kovin motivoitunut rakentamaan ryhmää uudestaan. Kroatiasta ryhmä saisi uuden jäsenen, jos ryhmä syntyisi, mutta tämä on hyvin epätodennäköistä.

Jos Brexit toteutuisi, ryhmä menettäisi brittivaltuuskuntansa, eikä saisi yhtään Brexit-paikkaa.

Identiteetti ja demokratia (ID)

Taulukko 9. Viro ja Tšekki ovat ainoat sosialismia kokeilleet Euroopan unionin jäsenmaat, joilla on edustus Identiteetti ja demokratia -ryhmässä.

ID-ryhmän perustajat ja suuri osa valtalehdistön reporttereista povasivat ID:lle maanvyöryvoittoa, jopa määrävähemmistöä Euroopan parlamentissa. Mitään tämänsuuntaista ei tapahtunut, vaikka ID saikin suuren vaalivoiton.

ID:n vaalivoitto tapahtui muiden oikeistopuolueiden kustannuksella. Neljä oikeistopuoluetta EPP, ECR, EFDD ja ID/ENF saivat vuonna 2014 yhteensä 379 paikkaa, tämän vuoden vaaleissa 18 vähemmän, 361. Jos Brexit toteutuu, nämä oikeistopuolueet häviävät lisäksi 22 paikkaa. Oikeiston paikkamäärä siis itse asiassa väheni, mutta oikeisto oikeistolaistui.

Vaikka ID sai edustajia yhdeksästä maasta, on ID suuri puolue vain Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Suomessa. ID sai uusia jäseniä loikkausten johdosta Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Tanskan puolueen paikkaluku romahti neljästä yhteen. Alankomaissa ID menetti kaikki paikkansa.

Jos Brexit toteutuu, ei ID menetä yhtään paikkaa. ID:n paikkaluku lisääntyisi kolmella Ranskasta, Italiasta ja Alankomaista saatavien Brexit paikkojen myötä.

Sitoutumattomat (NI)

Taulukko 10. Sitouttumattomien tai ryhmättömien ryhmään olisi tällä kertaa jäänyt hyvin vähän jäseniä, ellei EFDD:n ryhmän perustamista turhaan yrittäneet 44 meppiä Britanniasta, Italiasta ja Kroatiasta olisi joutunut tähän ryhmään.
(Taulukko vaihdettu ja kuvateksti korjattu 31.7. vastaamaan paikkajakoa europarlamentin järjestäydyttyä)

NI-ryhmään kuuluu meppejä, jotka eivät löydä muista ryhmistä itselleen sopivaa tai joita ei hyväksytä muiden ryhmien jäseniksi. ID:ssä ovat esimerkiksi Kreikan kommunistit ja uusnatsit. Suurin osa jäsenistä on äärioikeistolaisia.

Tämäkään ryhmä ei ole Euroopan parlamentin virallinen ryhmä. 

Taulukko 11. Avain artikkelin taulukoissa käytettyihin maalyhenteisiin.

|||

Näin EU-kansa valitsi 2019
-kirjoitussarja esittelee yleisen yhteenvedon jälkeen omissa artikkeleissaan analyysin kunkin Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaalituloksesta sekä yksityiskohtaiset vaalitulokset niin europarlamenttivaalista kuin uusimmista kansallisista vaalituloksista.

Sarjassa ilmestynyt:

Osa 3: Vihreiden yllätysvoitto torppasi äärioikeiston rynnäkön (28.8.2019)
Osa 2: Eurodemarit talouskurin kurimuksessa (30.7.2019)
Osa 1: Esittelyssä europarlamentin poliittiset ryhmät (2.7.2019) 

Korjauksia 31.7: Taulukot 1, 3, 8 ja 10 on vaihdettu vastaamaan tilannetta Euroopan parlamentin järjestäydyttyä ja tekstiin tehty vähäiset vaihtojen vaatimat muutokset. Alkuperäisessä jutussa vihreille oli annettu yksi paikka, joka lopulta meni sitoutumattomille, ja EFDD-ryhmän taulukkoon alkuperäisessä jutussa sijoitetut kolmen puolueen edustajat on siirretty sitoutumattomien taulukkoon.

Asiasta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä:

Euroopan parlamentin vaalin tulokset jo lähes valmiit (3.6.2019) 

Lue lisää muualta verkossa:

Vuoden 2019 eurovaalien tulokset (Euroopan parlamentin verkkosivut, suomeksi) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *