Mathildedalin ruukkimiljöö vuonna 2015 perustetun Teijon kansallispuiston kupeessa kuuluu vankoin perustein Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Halikonlahteen laskevan puron vierellä on kuusi vanhaa tehdasrakennusta, jotka tänään palvelevat kulttuuria ja matkailijoita.
Suomen teollisuuden varhaisimmat edustajat olivat vesisahat ja rautaa malmista jalostavat masuunit. 1600-luvulla perustettiin ensimmäiset rautaruukit, joissa raudasta taottiin muun muassa rakentamisessa ja maataloudessa tarvittavia työkaluja. Pirkanmaan vanhin meidän päiviimme asti toiminut ruukki oli Urjalaan Nuutajärven vuonna 1793 perustettu lasiruukki, jonka toiminta vuonna 2014 siirrettiin Iittalaan.
Ennen Mathildedalin ruukin perustamista Hummeldalin purolla toimi vuonna 1686 perustettu vasaralaitos, joka otti käyttövoimansa purosta. Rautaruukki perustettiin vuonna 1852.
Nykyään tehdasrakennuksissa on muun muassa krouvi, kyläravintola, hotelli, kyläpanimo ja leipomo sekä alpakanvillaan erikoistunut kehräämö ja myymälä. Rakennusten takaa löytyy harrastajavoimin toimiva kesäteatteri.
Yhdessä tehdashalleista on Teijon tehtaat vuosisatojen saatossa -näyttely. Kekseliäästi rakennettu näyttely antaa erinomaisen ja tiiviin kuvan osasta suomalaista metalliteollisuuden historiaa. Kuvassa (yllä) näkyvä heittokolhijapuimakone kuului tehtaan tuotteisiin 1930–1940-luvuilla. Näyttely esittelee jos jonkinmoisia maataloudessa käytettyjä koneita ja työkaluja. Myös Teijo-kuorma-autoon ja Winha-moottorikelkkaan voi tutustua näyttelyssä.
Ruukin työläisetkin ovat näyttävästi esillä hallin seinälle ripustetuissa, kankaille painetuissa valokuvissa. Alueella on parhaimmillaan ollut yli 200 työntekijää.
Mathildedalin historiaa kertaavat vanhan vuorijalavan vuosirenkaat. Jalavan kannon vieressä oleva taulu avaa vuosirenkaisiin kiinnitettyjen vuosietikettien tarinat, myös tärkeimmät tapahtumat maailmalla ja Suomessa kanto kertoo.
Itse jalava on istutettu vuonna 1880. Kanto tietää, että sähkövoima saatiin tehtaalle vuonna 1896 ja sähkövalo kaksi vuotta myöhemmin. Suomen ensimmäinen sähkövalo sytettiin Tampereen Finlaysonin kutomosalissa 1882. Työläisten asuntoihin sähkö saatiin vuosina 1904‒1912. Mathildedalin työväenyhdistys perustettiin vuonna 1901 ja työväentalo avattiin vuonna 1916, kanto muistaa.
Vuonna 2012 perustettu alpakanvillakehräämö vastaa nykyisin Mathildedalin käsityöteollisuudesta. Nämä Andeilta kotoisin olevat kamelin sukuiset eläimet kuuluvat varhaisimpiin ihmistä palvelemaan jalostettuihin eläimiin, intiaanit kesyttivät ne jo 5000–6000 vuotta sitten. Kun eurooppalaiset valloittajat 500 vuotta sitten tulivat Etelä-Amerikkaan, oli alpakoiden käydä kehnosti. Eurooppalaisten mielestä eläimet olivat rumia, ja niitä teurastettiin silmittömästi.
Mathildedalissa alpakat näyttävät viihtyvän hyvin, ja ovat yksi kylän vetonauloja alpakanvillasta valmistettujen vaatekappaleiden lisäksi.
Mathildedaliin pääsee myös meritietä, se on Halikonlahden itärannalla ja siellä on vierassatama.
Mathildedahlissa on runsaat 100 asukasta talvella ja kesäisin noin 400. Teijon kansallispuisto ja Mathildedal sijaitsevat Salon kaupunkiin vuonna 2009 liitetyssä Perniössä, Saaristomeren rannalla. Etäisyys Perniöstä Salon keskustaan on 25, Tammisaareen 30 ja Turkuun 75 kilometriä.
Lue lisää muualta verkossa:
Mathildedalin ruukkiyhdyskunta (Museovirasto)
Vasen Kaista aiemmin lounais-Suomeessa:
Westersin puutarha – suvikeidas Turunmaalla (30.7.2016)
Kuninkaantietä ‒ vaikka Trömperin kestikievariin (9.8.2017)
|||
Kesäkaista
Kesäkaista on juttusarja, jossa Vasen Kaistan toimittajat jakavat elämyksiään eri puolilta kesäsuomea. Myös menovinkit ovat kuvassa mukana.
Vuoden 2019 kesäkaistat:
Ruukki ja alpakat kutsuvat Mathildedaliin (8.7.2019)
Purnun Lumous-näyttely ‒ ”Rakasta, kärsi ja unhoita” (6.7.2019)
Finlayson Art Area taidenäyttely on kesätapahtumien kärkeä (5.7.2019)
Taidepappilan toinen luonto (27.6.2019)
|||