YK:n päivää on Tampereella vietetty monenlaisin tapahtumin vuosittain jo 1960-luvulta lähtien. Tänä vuonna sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestö teki aloitteen hiljaisen kynttilämielenosoituksen järjestämisestä Keskustorilla. Mukaan järjestäjiksi ilmoittautuivat vasemmistoliiton ja vihreiden paikalliset järjestöt sekä Pohjois-Hämeen Rauhanpuolustajat.
Lämminhenkiseen tilaisuuteen Keskustorin suihkukaivon äärelle kokoontui puolisen sataa kansalaista kuuntelemaan lyhyitä, mutta asiallisia puheita. Vasen Kaista julkaisee alla koosteen, joka sisältää pieniä otteita puheista.
Penny: Meidän on pystyttävä pysäyttämään laiton hyökkäys Turkkiin
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny muistutti mieliin, miten 74 vuotta sitten toisen maailmansodan raunioille perustetun YK:n toiminnalle asetettiin tavoite: kansainvälinen rauha ja turvallisuus, oikeudenmukaisuus sekä ihmisoikeuksien edistäminen. Penny totesi, että tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, tänä vuonna maailmassa on käynnissä 37 merkittävää aseellista konfliktia.
‒ Näistä 37:stä konfliktista viime viikkoina on erityisesti uutisoitu surullisesti Syyriasta, jossa EU:n hakijamaa ja Naton jäsen Turkki hyökkäsi ja valtasi naapurimaalta alueita. Turkki teki näin Yhdysvaltojen suostumuksella ja Naton kääntäessä katseensa sivuun, mutisten jotain perustelluista huolista niin tehdessään, Penny sanoi.
‒ Suomi ja EU ovat yksimielisesti ja voimakkaasti tuominneet Turkin toimet ja päättäneet aseiden myynnin lopettamisesta Turkkiin. Tämä on oikein, mutta ei riittävästi.
‒ Meidän on kyettävä puolustamaan kurdien ja Rojavan oikeutta olemassaoloon ja autonomiaan. Meidän on pystyttävä pysäyttämään laiton hyökkäys, Penny vaati.
‒ Samalla meidän tulisi muistaa, että vaikka mediaan mahtuu vain yksi konflikti kerrallaan, on Afganistanissa tänä vuonna kuollut jo yli 41 000 ihmistä ja Yemenissä yli 20 000. Molemmissa ihmisten – sinun ja minun kaltaisten lasten, äitien, isien, siskojen, veljien, mummojen ja vaarien – elämää varjostaa jatkuva pelko ja toivottomuus.
‒ Ja nämä ovat vain kolme niistä 37:stä konfliktista, Penny muistutti.
Minkkinen: Ilmastonmuutos uhkaa myös rauhaa ja ihmisoikeuksia
Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen eritteli puheessaan ilmastonmuutoksen, ihmisoikeuksien sekä asevarustelun ja sotien keskinäisiä suhteita.
‒ YK arvioi, että äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien yleistyminen uhkaa monia ihmisoikeuksia, kuten oikeutta puhtaaseen veteen, ruokaan, terveyteen, asianmukaisiin asumuksiin ja kehitykseen. Rannikkoalueilla, tundralla, arktisilla alueilla ja muissa herkissä ekosysteemeissä elävät ihmiset kärsivät tällä hetkellä ilmastonmuutoksesta eniten, mutta tilanteen pahentuessa se vaikuttaa yhä useampien ihmisten elämään, totesi Minkkinen.
‒ Nämä ääri-ilmiöt tulevat lisäämään ilmastopakolaisuutta, kun ihmisten elintila kapenee. Meillä täytyy olla valmiuksia pysäyttää ilmastonmuutos tai ryhtyä toimenpiteisiin vastaanottaksemme ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan kotiseuduiltaan ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden vuoksi.
Minkkinen kiinnitti myös huomiota siihen, että toimenpiteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tulee tehdä ihmisoikeuksia kunnioittaen. Näin ei ole aina tapahtunut. Esimerkiksi Amnesty on raportoinut sengwer-alkuperäiskansan pakkohäädöstä Keniassa metsäkadon hillitsemiseksi, joka on tapahtunut hyvin arveluttavin perustein.
Gaglayan: on entistäkin tärkeämpää löytää se mikä yhdistää meitä, kuin mikä erottaa meitä
Vihreiden varavaltuutettu Merve Gaglayan toivoi, että rauha olisi niin itsestäänselvyys, ettei sitä tarvitsisi enää erikseen tavoitella. Hän totesi, että emme huomaa niin pitkään kuin se on osa arkeamme, mutta kaipaamme sitä syvästi sillä sekunnilla kun se jää uupumaan.
‒ YK:n edistämät rauha, turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta ja kumpaakaan ei voida saavuttaa, jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, Gaglayan korosti.
‒ Elämme hyvin polarisoitunutta aikaa, aikaa jolloin on entistäkin tärkeämpää löytää se mikä yhdistää meitä, kuin mikä erottaa meitä. Sillä rauhan saavuttaminen on usein hankalaa, mutta sen ylläpitäminen vielä hankalampaa, koska se vaatii kompromisseja ja sitoutumista.
‒ Olemme onnellisessa asemassa, kun emme joudu ajattelemaan rauhaa päivittäin. Hyvin monella on tällä hetkellä asiat toisin; moni joutuu elämään konfliktin keskellä, ainoastaan unelmoiden rauhasta, tuosta meille niin itsestäänselvästä asiasta.
‒ Sen vuoksi meidän pitää jatkaa työtä paremman maailman eteen, joka päivä. Vaikka maailmaa ei muutettaisikaan päivässä, eikä välttämättä edes vuodessa tai vuosikymmenessä, meillä on toivoa. Ja toivo on se, jonka ansiosta meillä on halua jaksaa, rohkaisi Gaglayan kaikkia.
Jalovaara: Suomen hävittäjähankinta ei lisää turvallisuutta
Pirkanmaan rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja Tarja Jalovaara kertasi rauhantyön edessä olevia suuria haasteita:
‒ Ilmastokriisi, sodat ja konfliktit, äärioikeiston nousu ja rasismi, asekauppa sekä nykyinen uusliberalistinen talousjärjestelmä uhkaavat ihmiskunnan olemassaoloa, listasi Jalovaara
‒ Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, on muistettava armeijoiden, asevarustelun ja sotimisen ympäristövaikutukset. Sodast eivät pelkästään tapa ihmisiä, vaan tuhoavat myös luontoa. Sotien seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Pelkästään armeijoiden ylläpito ja varustelu aiheuttaa maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä lähes 15 prosenttia.
‒ Me rauhanpuolustajat suhtaudumme kriittisesti maan hallituksen suunnitelmiin ostaa taisteluhävittäjiä miljardeilla euroilla. Hävittäjähankinta ei lisää turvallisuutta. Sen lisäksi sen vaikutus Suomen hiilidioksiidipäästöihin on merkittävä. Rauhan ja turvallisuuden tae ovat neuvottelut ja kansainvälinen yhteistyö, eivät hyökkäysaseet, muistutti Jalovaara.
‒ Suomi ei saa asekaupallaan tukea sodankäyntiä maailmalla. Aseteollisuuden vienti sotaa käyviin maihin kuten Turkkiin, Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin on kiellettävä, vaati Jalovaara.
Puheiden jälkeen osanottajat asettivat kynttilänsä Keskustorin suihkukaivon reunustalle. Osa osanottajista suuntasi kulkunsa rauhanrukoukseen kirkkoon torin laidalle, osa Rauhanpuolustajien järjestämään rauhanaiheiseen tietovisaan läheiseen pubiin. Yksi YK:n päivä oli jälleen muistuttanut kansalaisia siitä, mikä on kaikkein tärkeintä.
Vasen Kaista -verkkolehden raportteja YK:n päivän tapahtumista:
Turvallisuus syntyy hyvästä elämästä, ei aseista (28.10.2018)
Rauhansoihdut syttyivät Keskustorilla (25.10.2017)
Kynttiläkulkue vaati rauhaa Syyriaan (25.10.2016)
Rajaton rauha rajattomassa auringossa (25.10.2015)
Suomen poliitikoille tuputetaan jatķuvasti uhkakuvia, joista syntyy varustteluhysteria. Ja kas, kuinka paljon ’kiiltäviä sotaleluja’ onkaan tarjolla, joka puolelta ! Järkeä ja malttia nyt ! Sotatilanteessa tuhot ovat sitä suuremmat mitä enemmän aseita on. Ristiriitaa on myös Suomen pyrkimyksiin olla ilmastonsuojelun esikuvana. Eikö tosiaan paremmin kuvaan sovi edelleen Kekkosen linja, siinä meillä on paljon paremmat mahdollisuudet pärjätä kuin tolkuttomassa asevarustelussa, jossa häviämme kaikki ja varmasti.
Puheita valitettavasti ei kunnolla kuullut, koska ne esitettiin ilman ääntä vahvistavaa tekniikkaa. Johtuiko tällainen esittämistapa mielenosoituksen hiljaisesta luonteesta? Ongelmaa lisäsi se, että taustalla Keskustorin kadun miehet ja naiset esiintyivät äänekkäämmin.