Eläkeläisjärjestöjä ei tunneta tai ne koetaan etäisiksi. Järjestöt nähdään ennen muuta ”tarpeellisiksi myös tulevaisuudessa” iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Samaan hengenvetoon kuitenkin valtaosa eläkeläisjärjestöjen kyselyyn vastanneista vaatii järjestöiltä nykyistä enemmän aktiivisuutta ja ärhäkkyyttä edunvalvonnassa.
Monet kyselyyn vastanneet katsovat, että järjestöjen kyky ajaa eläkeläisten etuja voisi olla nykyistä parempi. Politiikkaa ei kuitenkaan nähdä edunvalvonnan keinona, sillä 40 prosenttia vastaajista pitää eläkeläisjärjestöjä liian poliittisina.
Valtio ja kunnat vastuussa iäkkäistä kansalaisista
Valtaosa 55–84-vuotiaista odottaa sekä kuntien että valtion ottavan lisää vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Selvästi pienempi osa asettaa lisävastuita ikääntyville itselleen, puhumattakaan heidän lapsistaan tai muista lähiomaisista. Kansalaisjärjestöille vastuuta vierittää vieläkin harvempi.
Iäkkäät ihmiset ovat julkisen sektorin vastuusta jokseenkin yhtä mieltä sosiaalisesta asemasta tai puoluekannasta riippumatta. Iäkkäiden ihmisten näkemys ei ole muuttunut viimeisten vuosien aikana. Verrattuna aiempiin kyselyihin näkemykset ikäihmisten omasta vastuusta ovat muuttuneet. Uusimmissa kyselytutkimuksissa vastaajat muistuttavat aiempaa enemmän ikääntyvien omasta vastuusta.
Eläkeasioissa luotetaan Kansaneläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen ja työeläkeyhtiöihin. Vähäisintä luottamus eläkeasioissa oli työnantajajärjestöihin, maan hallitukseen ja eduskuntaan. Poliittisen johdon luottamusta eivät vaalilupauksetkaan näytä parantavan. Kysely tehtiin maalis–huhtikuussa 2019 eli samaan aikaan kun vaalikeskusteluissa olivat eläkeläisten ja yleensä vanhusten asiat vahvasti esillä.
Eläkeläisjärjestöt tuntemattomia, etäisiä, mutta tarpeellisia
Eläkkeellä olevista vajaa 31 prosenttia ilmoittaa olevansa jonkin eläkeläisjärjestön jäsen tai olleensa mukana toiminnassa. Eniten kokemuksia eläkeläisjärjestön toiminnasta oli ikäluokalla 76–79-vuotiaat.
Tulevaisuudessa noin 30 prosenttia iäkkäistä ihmisistä aikoo osallistua eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Mutta innokkuus osallistua on aiempaa vähäisempää. Eläkeläisjärjestöissä näkyy sama kehityskulku kuin muissakin järjestöissä, eli kiinnostus järjestöjen toimintaan laskee.
Eläkeläisten omaa puoluettakin on kokeiltu, mutta se lakkautettiin jo vuonna 1999. Eläkeläisten enemmistön mielestä tarvitaan useampi eläkeläisjärjestö, koska tarpeet ovat erilaiset.
Järjestöjen turvattava palvelut ja tiedotettava
Valtaosa, 82 prosenttia, ikääntyvistä torjuu ajatuksen, että eläkeläisten edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa. Ikääntyneet kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia ja katsovat, että heidän äänensä pitäisi kuulua nykyistä voimakkaammin.
Kyselyyn vastanneiden mukaan ikäihmisten suurin yksittäinen ongelma on eläkkeiden pienuus. Suuriksi ongelmiksi koetaan myös hoitopalveluiden laatu ja yksinäisyys.
Eläkeläisjärjestöjen tärkeimpänä tehtävänä kyselyn vastaajat pitivät iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toimivien lähipalvelujen turvaamista. Toiseksi tärkeimpänä nähtiin eläkeläisten verotuksen alentaminen. Myös eläke-etuuksien turvaaminen ja tarkoituksenmukaisen asumistason ja -ympäristön turvaaminen nähtiin tärkeäksi tehtäväksi.
Tärkein jäsenetu, jota eläkeläisjärjestöt voivat tarjota, on tiedon välittäminen eläkeläisiä koskevissa asioissa. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidetään edunvalvontaa ja vaikuttamista päätöksenteon eri tasoilla. Yhdessäolon mahdollisuuksien järjestäminen on edelleen merkittävä jäsenetu. Tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastus- ja matkailumahdollisuuksien sekä lomatoiminnan järjestämisen merkitys on vähentynyt.
Järjestöt selvittävät iäkkäiden tulevaisuudennäkymiä kolmen vuoden välein
Eläkeläisjärjestöjen yhteisjärjestö EETU ry on teettänyt kahden vuoden välein laajan kyselytutkimuksen. Huomisen kynnyksellä 2019 on kysely 55–84-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä. Kyselyllä on selvitetty kohderyhmän käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista, suhtautumista eläkeläisjärjestöihin, luottamusta eläkejärjestelmään ja siihen vaikuttaviin tahoihin.
Uusimmassa kyselyssä vastaajia oli 996. Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselynä maalis–huhtikuussa 2019. Vastausaktiivisuus oli 38 prosenttia. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2016.