Näkökulma

JORMA MÄNTYLÄ

24.6.2020 klo 17:03

Biljoona biljoona euroa 

Euroopan keskuspankin tase on kymmenessä vuodessa yli viisinkertaistunut.. (Kuva: Jorma Mäntylä)
Jorma Mäntylä

Euroopan keskuspankki on laskenut liikkeelle 2,65 biljoonaa euroa rahaa, jota ei ole olemassa. Suomen Pankki on haalinut omistukseensa arvopapereita kahdessa kuukaudessa yli 4 miljardin euron arvosta. Euroopan unioni suunnittelee 750 miljardin euron ”elpymisrahastoa”, josta lahjoitettaisiin 500 miljardia etelän euromaille.

Poliitikot ja lehdistö eivät kyseenalaista mistä nämä valtavat rahamäärät tulevat. Yleisradio kertoi 6.6. miten ”Miljardien eurojen pankkiiri luo Suomen Pankissa rahaa enter-nappia painamalla.” ”EU tarvitsee voimakkaan elpymisrahaston”, sanoi ministeri Tytti Tuppurainen (Hämeen Sanomat 26.5.). SAK:n ekonomisti Anni Marttisen mukaan velkojen ”… yhteisvastuun kasvattaminen ei ole uusi ratkaisu… Velan hoidolle on ehdotettu monia erinäisiä luovia ratkaisuja, kuten velan alaskirjaamista, ikuisuuslainoja tai keskuspankkirahoitusta” (SAK blogi 27.5.). Kansan Uutiset otsikoi ”EKP:n osto-ohjelma voi mitätöidä koronalaskun” ja haastatteli STTK:n ekonomisti Patrizio Lainàa: ”… keskuspankkihan voi halutessaan mitätöidä lainat. Suoraviivaisesti se menisi niin, että velat alaskirjattaisiin” (KU 14.6.). Vasemmistoliiton talouspoliittinen neuvonantaja Lauri Holappa julistaa, että rahan painamista voi jatkaa, sillä valtioiden keskuspankkirahoittaminen ei väistämättä johda jonkinlaiseen katastrofiin (KU 26.5.). 

Kriittisiäkin ääniä on kuultu, mutta ei kuunneltu. Presidentti Sauli Niinistö varoitti velkapommista ja rahan ”tyhjästä nyhjäisemisestä”, mutta kertaluonteinen elpymisrahasto voisi olla hyväksyttävä. Entinen Meppi Esko Seppänen varoitti jo ennen koronakriisiä viime marraskuussa, että Euroopan keskuspankin harjoittama massiivinen rahapolitiikka johtaa kriisiin. Talous on taas kerran karannut käsistä, sillä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen EKP on laskenut liikkeelle 2650 miljardia euroa rahaa, jota ei oikeasti ole paitsi EKP:n tietokoneessa enter-napin takana taseessa (KU 15.11.2019).

Minua on tämän kevään talouskeskustelussa ihmetyttänyt miten tapahtumat taas kerran ikään kuin toistavat itseään. Jokainen sukupolvi haluaa tehdä jotain historiaan jäävää ja osoittaa, että me teemme paremmin kuin ennen. Mutta entä jos kokemus ja tieto menneestä ei riitä, vaan toimitaan uskon ja luulon varassa?

Nuoret vasemmistopoliitikot puhuvat ja toimivat tänään hyvin samoin kuin säästöpankkijohtajat kasinotalouden aikaan 1980-luvun lopulla. Rahamarkkinoiden vapauttaminen oli kokoomuksen ehto osallistumiselle Holkerin-Sorsan omituiseen sinipunahallitukseen 1987–91. Kun halpaa ulkomaista lainarahaa alkoi tulvia Suomeen, se loi voimakkaan hetkellisen talousboomin. Nousun oloissa pankinjohtajat luulivat keksineensä uuden rahantekokoneen. Siivet kasvoivat selkään. Myös monet poliitikot uskoivat ihmekoneeseen. Huonostihan siinä kävi. Pankkikriisin 1991–93 jälkiä siivotaan yhä.

Voilá: nyt on taas keksitty rahakone. Rahaa jakoon pankista biljoona, biljoona euroa, elpymisrahastosta 750 miljardia… Jaossa on elvytystä ja onnea. Taas ruusut käy kukkimaan, nuoruuden rakkaus on kaunis ja koskematon, lauloi Veera Telenius vuonna 1984 hitissään Miljoona ruusua.

Friedrich Engels asui 18-vuotiaana Bremenissä ja todisti silminnäkijänä miten vuoden 1838 talouskriisi tuli Saksaan: 

”Keinottelijat liittyvät sekasortoiseen kilpailuun suurimmista voitoista, mikä moninkertaistaa epäjärjestyksen ja poistaa viimeisetkin suitset, kunnes hinnat ja tuotanto nousevat hulluuteen. Raivoisa kamppailu vie mennessään kokeneet ja varovaisetkin. Tavaraa kehrätään, kudotaan ja naulataan kuin koko ihmiskunta olisi ostamassa, kuin Kuusta olisi löydetty pari miljardia uutta kuluttajaa. Sitten yhtäkkiä vaikeuksiin joutunut ulkomainen keinottelija alkaa myydä alle markkinahintojen, koska hän tarvitsee heti rahaa…”

Eipä löytynyt Kuusta kahta miljardia uutta kuluttajaa. Miten mahtaa nyt käydä eurovelkaunionille, jota rahoitetaan painamalla enter-nappia ja siirtämällä velat taseisiin? Se on tietokoneajan nuorten keksimä rahakone.

Nuoruuden ensirakkauden jälkeen seuraa paluu Maan pinnalle.

Maailma suuri ja maa
Kauaksi voi kuljettaa
Ruusuissa piikkejäkin
Joskus ne pistävätkin
Miljoona, miljoona, miljoona ruusua

 

Jorma Mäntylä on vasemmiston kaupunginvaltuutettu Kangasalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.