Tampere on kuluvan vuoden 2020 aikana perustamassa kansallista kaupunkipuistoa. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoitukseksi on laissa määritelty arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilymisen turvaaminen sekä niiden kestävä kehittäminen kaupunkilaisten olohuoneena. Puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö, joka vaatii alueelta muun muassa riittävän laajaa, häiriötöntä ja yhtenäistä puisto- ja viherympäristöä.
Vasemmistoliiton valtuutettu Ulla-Leena Alpin mukaan Tampereen suunnitelma ei tällä hetkellä täytä kansalliselle kaupunkipuistolle asetettuja kriteereitä, sillä suurin osa Eteläpuiston ylätasanteesta on rajattu sen ulkopuolelle. Mukaan otettu kapea alue on nimetty epämääräisesti muutosalueeksi. Ylätasannetta pidetään kuitenkin kaupungin omissa viher- ja puistoselvityksissä olennaisena osana puistojen verkostoa, sen tärkeänä solmukohtana. Lisäksi merkittävä osa siitä kuuluu valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojeluohjelman piiriin.
Eteläpuisto rakentamisuhan alla
Alppi on huolissaan siitä, että huhtikuussa kaupunginhallitukselle esitetty rajausehdotus mahdollistaisi edelleen Eteläpuiston tehorakentamisen, vaikka se on torjuttu nykyisessä pormestariohjelmassa. Ehdotusta on perusteltu sillä, että muutosalueeksi nimetyt kohdat tarkentuvat tulevan Eteläpuiston asemakaavauudistuksen yhteydessä. Alueen kaavoitus kuitenkin jatkuu vasta noin viiden vuoden kuluttua, eikä kansallisen kaupunkipuiston lopullista rajausta voi jättää avoimeksi niin pitkäksi aikaa – kriteerien on täytyttävä jo hakemisvaiheessa.
Pelastetaan Eteläpuisto -kansalaisliike on saanut jo yli 16 000 nimeä puiston säilyttämistä puoltavaan adressiin. Myös lähes kaikki valtuustoryhmät ovat kevään 2020 aikana ilmaisseet kannattavansa Eteläpuiston säilyttämistä ja kehittämistä kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Ottamalla Eteläpuisto kokonaisuudessaan mukaan kaupunkipuistorajaukseen Alpin mukaan toisaalta täytettäisiin ympäristöministeriön kriteerit, toisaalta turvattaisiin Eteläpuiston asema. Kaupunkilaisten kokema epävarmuus sekä spekulaatiot puiston tulevaisuudesta päättyisivät.
Lokakuussa järjestettävällä seuraavalla kaupunginvaltuuston kyselytunnilla Alppi kysyykin, millaisin toimenpitein kaupunginhallitus aikoo korjata kansallisen kaupunkipuiston esitetyn rajauksen puutteita ennen hakemuksen jättämistä ympäristöministeriölle.
Sakari Lismalle voin todeta, että kantaa EP:n tulevaisuuden suhteen on kyllä yritetty selvittää kaikin mahdollisin keinoin pitkin valtuustokautta.
Kaupunginhallitus käsitteli kaupunkipuistorajausta vasta keväällä ja kun asiasta päätetään tämän vuoden aikana niin oli oikea ja viimeinen hetki tehdä asiasta kysely nyt. Kysely valmistui jo elokuussa, mutta ei ehtinyt elokuun kyselytunnille. Syyskuussa kyselytuntia ei ollut.
Olisi kyllä syytä saada päättäjien kanta selville muutenkin kuin lähestyvien vaalien äänten kalastelun merkeissä. Mikä siinä kaavoituksen suunnittelussa on niin vaikeaa ettei Eteläpuistoa hyväksytä rakennusalueeksi? Erilaisia selityksiä tulee esim. ap Jäntin suunnalta. Ratikan haara Hatanpäälle kyllä nuijittiin hetkessä läpi.
Kyllä kaikille valtuuston jäsenille olen lähettänyt 8 sivuisen lyhyen historian, jolla Eteläpuisto on haluttu muutta rakennusmaaksi gryndereille. Moniko valtuutetuista on viitsinyt lukea. Helpompi on tietysti olla kumileimasin, ja painaa nappia esityksen mukaan.
Vastausta en ole saanut Lylyn nimittämältä työryhmältä, minkä päätökseen nojautuen valtuusto teki päätöksen. Eipä mennyt lakien mukaan, mutta Tampereen ”maan tavan” mukaan.
Tarkemmin voin myöhemmin kirjoittaa.