Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

30.9.2020 klo 08:30

Vasemmistoliiton kannattajien mieli on muuttunut monissa kysymyksissä

Suomen vaalitutkimuskonsortion julkaisemat vaalitutkimukset ovat politiikan seuraajien ja aktiivien aarreaitta. Tässä ensimmäinen osa Vasen Kaista -verkkolehden kirjoituksista, jotka ammentavat tietonsa juuri ilmestyneestä eduskuntavaalit 2019 -raportista.

Eduskuntavaalitutkimus 2019 on ilmestynyt. Politiikan ilmastonmuutos raportoi 21 artikkelissaan yli 500 sivullaan eduskuntavaaleista sangen monipuolisesti. Raportti kertoo muun muassa eri puolueiden kannattajien asennoitumisesta moniin poliittisiin kysymyksiin.

Vasen Kaista vertailee tässä kirjoituksessa vasemmistoliittoa äänestäneiden kansalaisten näkemyksiä 12 poliittisesta asiakysymyksestä vuosien 2011, 2015 ja 2019 vaalien aikaan. Joissain kysymyksissä mielipiteet ovat muuttuneet niin perusteellisesti, että voidaan kysyä, onko vasemmistoliitto vaihtanut äänestäjäkuntaa. 

Artikkelin ensimmäinen osa keskittyy vasemmistoliiton kannattajien näkemysten esittelyyn. Seuraavassa osassa vertaillaan vasemmistoliiton ja muiden puolueiden näkemysten kehittymistä.

Taulukko 1. Taulukossa asiakysymykset ovat vasemmistoliiton äänestäjien vuonna 2019 asettamassa tärkeysjärjestyksessä. Alapuolelta löytyvässä listassa asiakysymykset ovat kaikkien äänestäjien asettamassa tärkeysjärjestyksessä.

Taulukossa 1 poliittiset asiakysymykset ovat lyhennetyssä muodossa. Tämä lista esittää kaikki 12 asiaa sellaisinaan. Asiat ovat kaikkien äänestäjien valintojen mukaisessa tärkeysjärjestyksessä.

  • Naisten ja miesten tasa-arvo: Suomi, jossa naiset ja miehet ovat keskenään tasa-arvoisempia
  • Pienemmät tuloerot: Suomi, jossa on pienemmät tuloerot
  • Pienemmät alueiden kehityserot: Suomi, jossa on pienemmät kehityserot alueiden välillä
  • Lisää yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta: Suomi, jossa on enemmän yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta
  • Monikulttuurinen Suomi: Monikulttuurinen Suomi, jossa suhtaudutaan suvaitsevaisesti muista maista tuleviin ihmisiin
  • Ympäristöystävällinen Suomi, alhainen kasvu: Ympäristöystävällisempi Suomi, vaikka se tarkoittaisi alhaista taloudellista kasvua tai ei kasvua ollenkaan
  • Seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet: Suomi, jossa vahvistetaan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia
  • Alhaisempi verotus: Suomi, jossa on alhaisempi verotus
  • Enemmän lakia ja järjestystä: Suomi, jossa on enemmän lakia ja järjestystä
  • Kaksi vahvaa kansalliskieltä: Suomi, jossa on kaksi vahvaa kansalliskieltä: suomi ja ruotsi
  • Vahvat kristilliset arvot: Suomi, jossa kristilliset arvot ovat suuremmassa roolissa
  • Laajamittainen maahanmuutto: Suomi, jossa maahanmuutto on laajamittaisempaa

Tuloerojen pienentäminen ja tasa-arvo ovat pysyvästi tärkeimpiä asioita

Tuloerojen pienentäminen sekä naisten ja miesten tasa-arvo pysyvät vaaleista toiseen sekä vasemmistoliiton kannattajien että muiden kansalaisten toivomuslistan kärjessä. Lähes kaikki vasemmistoliittoa äänestävät asettivat näiden asioiden toteuttamisen toivomuslistansa kärkeen.

Suhtautumisessa arvo-, moraali- ja kulttuurikysymyksiin täyskäännöksiä

Vuoden 2011 vaaleissa enemmistö vasemmistoliittoa äänestäneistä ei juuri pannut painoa monille arvo-, moraali- ja kulttuurikysymyksille. Vain 22 prosenttia piti seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia ja 37 prosenttia monikulttuurista Suomea erittäin kannatettavana asiana. Viime vaaleissa yli 80 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista piti kumpaakin asiaa erittäin kannatettavaa, vain yhden puolueen (vihreät) kannattajat antoivat näille asioille suuremman painon.

Kristilliset arvot sekä laki ja järjestys ovat sen sijaan säilyneet vasemmistoliiton äänestäjille vähemmän tärkeinä kysymyksinä, vaikka molemmat ovat saaneet kasvavaa ymmärrystä osakseen.

Talouskysymyksissä vasemmistoliiton äänestäjät uivat vastavirtaan

Alhainen verotus tuntuu helposti houkuttelevalta asialta, mutta vasemmistoliiton äänestäjien suuri enemmistö ajattelee, että koulutuksen, terveydenhuollon ja monien muiden yhteiskunnallisten palvelujen rahoitus on turvattava. Veroalen kannattajien osuus vasemmistoliiton äänestäjissä on pienentynyt, ja on pienempi kuin millään muulla puolueella.

Kysymys yksityisyrittäjyydestä ja markkinataloudesta on varmasti ollut erittäin vaikea vasemmistoliiton äänestäjille. Tässä kysymyksessä on yhdistetty yhdeksi kysymykseksi kaksi täysin eri kysymystä. Mitä vastata tähän kysymykseen, kun haluaa vasemmistoliiton tapaan voimakkaasti tukea yksityisyrittäjiä ja kritisoida markkinataloutta? Tässä kysymyksessä tutkimuksen tekijäin porvarillinen maailmankuva valuu ikävästi läpi, vaikka tutkimustyöstä ei yleensä juuri moitittavaa löydy. 

Vuonna 2011 vain kolmannes vasemmistoliiton kannattajista nosti ympäristökysymykset tärkeimpien kysymysten joukkoon. Tosin vasemmistoliiton kannattajat pitivät asiaa tärkeämpänä kuin muiden puolueiden kannattajat, vihreiden kannattajia lukuunottamatta. Vasemmistoliittoa vuonna 2019 äänestäneistä jo kaksi kolmannesta nosti asian tärkeimpien kysymysten joukkoon.

Vuoden 2019 lisäkysymykset

Vaalitutkimukseen osallistuville äänestäjille esitettiin 18 kysymystä, joilla kartoitettiin äänioikeutettujen näkemyksiä poliittisiin kysymyksiin. Vuosien 2011 ja 2015 raporteissa julkistettiin kuitenkin vain 12 kysymyksen tulokset. Uusimmassa tutkimuksessa on julkaistu kaikkien kysymysten aineisto. Vasemmistoliiton osalta tulokset näkyvät alla:

Taulukko 2. Vasemmistoliiton äänestäjät pitävät kuntien vähentämistä ja julkisen sektorin pienentämistä vähemmän tärkeänä kuin minkään muun puolueen äänestäjät.

Taulukossa 2 näkyvät tulokset osoittavat, että alle kolmasosa vasemmistoliiton jäsenistä pitää ydinvoiman lisäämistä tai etäisyyden ottamista Euroopan unioniin tärkeimpien tavoitteiden joukkoon kuuluvina. Suomenruotsalaisten erityisaseman huomioon ottaminen on vasemmistoliiton äänestäjille tärkeämpi tavoite kuin äänestäjille keskimäärin. 

Onko vasemmistoliitto vaihtanut kannattajakuntaa?

Otsikon kysymys on harhaanjohtava, sillä puolueet eivät voi valita äänestäjiään, äänestäjät valitsevat puolueen. Kysymys tulee kuitenkin helposti mieleen, sillä muutokset vasemmistoliiton äänestäjien näkemyksissä useisiin kysymyksiin ovat mullistavia.

Syitä muutoksiin on ilmeisesti monia. Yhtäältä vasemmistoliitto on menettänyt vanhoja kannattajia ja saanut uusia. Toisaalta vasemmistoliiton pysyvien kannattajien mielipiteet ovat muuttuneet siinä missä kansalaisten suhtautuminen asioihin on yleisemminkin muuttunut. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet nosti sangen tärkeäksi kysymykseksi vuonna 2011 vain 18 prosenttia, vuonna 2019 jo 59 prosenttia kaikista äänestäjistä.

Taulukko 3. Taulukon muutoksia katsoessa on hyvä pitää mielessä, että äänestäjät vanhenevat neljä vuotta vaalien välissä, ja että koulutustaso on yleisesti noussut.

Taulukko 3 puolestaan osoittaa, että vasemmiston kannattajakunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puolueen kannattajakunta on nuortunut, naisten osuus lisääntynyt ja koulutusaste noussut.

Muutos näkyy myös puolueen jäsenkehityksessä. Jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina hyvin, 11 500 nykyisestä jäsenestä yli puolet on liittynyt viimeisten 10 vuoden aikana, suuri osa 30‒40-vuotiaita, naisia hiukan miehiä enemmän ja jäsenistön koulutusaste on kasvanut.

Lue lisää muualla verkossa:
Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio
Politiikan ilmastonmuutos ‒ eduskuntavaalitutkimus 2019. Toimittajat Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass. Oikeusministeriön julkaisuja 5/2020
Poliittisen osallistumisen eriytyminen ‒ eduskuntavaalitutkimus 2015 Toimittajat Kimmo Grönlund ja Hanna Wass. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 28/2016
Vasemmistoliiton vahvuus on erilaisten ihmisten yhteistyössä (Jäsenmäärän kehityksestä, Kansan Uutiset 3.5.2020)

Lisää aiheesta Vasen Kaista verkkolehdessä: 
Vaalitutkimus: punavihreät äänestäjät on moniääninen joukko (12.10.2020)
Politiikan ilmapuntari 2019: vastakohtien aika ei ole ohi (14.4.2020)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.