Artikkeli: Suomi

12.10.2020 klo 08:53

Vaalitutkimus: punavihreät äänestäjät on moniääninen joukko

Toinen osa Vasen Kaista -verkkolehden kirjoituksista, jotka ammentavat tietonsa syyskuussa ilmestyneestä eduskuntavaalit 2019 -raportista paneutuu yhtäläisyyksiin ja eroihin kolmen punavihreän puolueen kannattajien mielipiteissä.

Vaalitutkimuksissa kartoitetaan muun muassa eri puolueiden äänestäjien suhtautumista poliittisiin asiakysymyksiin. Tutkimuksiin osallistuvia on myös pyydetty sijoittamaan itsensä vasemmisto‒oikeisto -ulottuvuudelle. Tulokset osoittavat, että puheille kolmen puolueen punavihreästä ryhmästä on perusteita. 

Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattisen puolueen ja vihreiden kannattajat sijoittavat itsensä vasemmisto‒oikeisto -ulottuvuuden keskipisteestä vasemmalle. Kaikkien muiden puolueiden kannattajat sijoittavat itsensä keskipisteestä oikealle. 

Kaksissa viime eduskuntavaaleissa vihreitä äänestäneet ovat sijoittaneet itsensä vasemmisto‒oikeisto -ulottuvuudella enemmän vasemmalle kuin sosiaalidemokraatteja äänestäneet. Vasemmistoliittoa äänestäneet ovat siirtyneet entistä enemmän vasemmalle.

Poliittisissa asiakysymyksissä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat hyvin lähellä toisiaan. Ainoa asiakysymys, jossa näiden puolueiden kannattajien mielipiteet eroavat merkittävästi toisistaan löytyy kysyttäessä kantaa yksityisyrittäjyyden ja markkinatalouden kasvattamiseen: vihreiden usko markkinatalouteen on vankka.

Kun kolme punavihreää puoluetta sijoitetaan viherliberaali-arvokonservatiivi ulottuvuudelle niiden äänestäjien kannanilmaisujen perusteella 0‒10 asteikolla, sijoittuu SDP:n kannattajajoukko asteikon puoliväliin (4,8). Vasemmistoliiton (3,2) ja vihreiden (3,0) kannattajat ovat viherliberaaleja.

Vihreiden äänestäjät siirtyivät demarien äänestäjistä vasemmalle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät ovat siirtyneet vasemmalle, SDP:n jäsenet ovat pysyneet paikallaan. Kuvio 1 osoittaa, mihin kunkin punavihreän puolueen ja kaikkien kahdeksan puolueen kannattajat keskimäärin ovat sijoittaneet itsensä kymmenportaisessa ulottuvuudessa, jossa vasemmistolaisuus on vahvinta akselin vasemmassa laidassa.

Kaavio 1. Kaavio näyttää vain puolueiden äänestäjien sijoitusten keskiarvon. Eduskuntavaalit 2019 -tutkimus esittää myös puolueiden kannattajien hajoaman akselilla.

Vihreiden kannattajat sijoittivat itsensä viime vaaleissa 0,6 yksikköä vasempaan verrattuna vuoden 2011 vaaleihin, ja siirtyivät vasemmalle niinikään vasemmistolaistuneesta demarien äänestäjäkunnasta. Vasemmistoliiton kannattajat sijoittavat itsensä entistä lähemmäksi vasenta laitaa.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät sijoittivat itsensä vuonna 2019 enemmän oikealle kuin vuonna 2011, keskustapuolueen äänestäjät enemmän vasemmalle. Porvarillisten puolueiden äänestäjien itselleen antama keskimääräinen sijoitus vasemmisto‒oikeisto -ulottuvuudella oli vuonna 2019 seuraava (suluissa vuoden 2011 arvo): PS 6,2 (5,1); RKP 6,3 (6,3); KD 6,3 (6,3); Kesk. 6,5 (6,7); Kok. 7,6 (7,4).

Punavihreiden puolueiden kannattajat eroavat toisistaan talousasioissa

Kaikista äänestäjistä 70 prosenttia nosti Suomen, jossa on enemmän yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta hyvien tavoitteiden joukkoon. Tämän kaksiselitteisen asian tärkeyden joutuivat punnitsemaan myös sellaiset äänestäjät, jotka haluavat enemmän pienyrityksiä ja osuuskuntia, mutta vähemmän markkinataloutta. 

Kaikki punavihreät puolueet sijoittuvat alle kaikkien äänestäjien keskiarvon tässä kysymyksessä, mutta reilusti yli puolet demareiden ja vihreiden kannattajista suhtautui asiaan positiivisesti, selvästi alle puolet vasemmistoliiton kannattajista negatiivisesti. Tässä kysymyksessä kuilu vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien välillä oli suurempi kuin missään muussa kysymyksessä.

Taulukko 1. Kaikista äänestäjistä enemmistö haluaa keventää verotusta mutta vähemmistö pitää pienempää julkista sektoria tavoittelemisen arvoisena. Näin ristiriitaisesti ajattelevat myös demareita äänestävät. Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät näkevät näiden asioiden yhteyden: kun ei alenneta veroja, ei ole tarpeen pienentää julkista sektoria ja vähentää hyvinvointipalveluja.

Sosiaalidemokraattien äänestäjät ovat merkittävästi lähempänä porvaripuolueiden kuin vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia kysymyksissä jotka koskevat verotuksen alentamista, julkisen sektorin pienentämistä ja maahanmuuton lisäämistä. Näissä kysymyksissä demariäänestäjät edustavat kaikkien äänestäjien keskiarvoa, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät eivät näe verotuksen alentamista ja julkisen sektorin pienentämistä tärkeänä, ja suhtautuvat maahanmuuton lisäämiseen suopeammin kuin muiden puolueiden äänestäjät.

Kysymys tavoitteesta vähentää Suomen sitoutumista Euroopan unioniin on itse asiassa erillinen kysymys, mutta on käytännön syistä sijoitettu taulukkoon kaksi. Vihreä liitto ajaa suomalaisista puolueista voimakkaimmin Euroopan unionin vahvistamista, ja tämä heijastuu myös puolueen kannattajien vastauksissa.

Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että euromyönteisen SDP:n kannattajista lähes 40 prosenttia pitää hyvänä tavoitella EU-sitoutumisen vähentämistä. Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut yhä myönteisemmäksi.

Tasa-arvokysymyksiin punavihreiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat muita äänestäjiä myönteisemmin

Punavihreiden puolueiden äänestäjät nostavat miesten ja naisten välisen tasa-arvon, pienemmät tuloerot ja pienemmät kehityserot alueiden välillä tärkeimmiksi kysymyksiksi kuin kaikki äänestäjät keskimäärin.

Taulukko 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat kaikkien punavihreiden puolueiden äänestäjille keskimäärin tärkeämpiä kuin porvaripuolueille.

Alle puolet tutkimukseen osallistuneista kansalaisista nosti kahden vahvan kansalliskielen olemassaolon ja suomenruotsalaisten erityisaseman huomioimisen hyvinä pidettävien tavoitteiden joukkoon. Näihinkin kysymyksiin punavihreät puolueet suhtautuivat keskimäärin muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin.

Arvokonservatiivisuus erottaa demarit viherliberaaleista vihreistä ja vasemmistoliittolaisista

Puoluekartta ei jakaudu pelkästään perinteisessä vasemmisto‒oikeisto -ulottuvuudessa, kuten suhtautumisessa talousjärjestelmään, omistukseen ja valtion rooliin. Puolue- ja vaalitutkimuksessa on yhä tärkeämmän sijan saanut suhtautumista arvokysymyksiin vertaileva GAL‒TAN (Green-Alternative-Libertarian vs. Traditional-Authoritarian-Nationalist)  -ulottuvuus .

GAL−TAN -asteikko on eduskuntavaalitutkimuksessa 2019 muodostettu yhdistämällä vastaukset seuraaviin asiakysymyksiin: Suomi, jossa kristilliset arvot ovat suuremmassa roolissa; Suomi, jossa on enemmän lakia ja järjestystä; Monikulttuurinen Suomi, jossa suhtaudutaan suvaitsevasti muista maista tuleviin ihmisiin; Suomi, jossa vahvistetaan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia; Suomi, jossa vahvistetaan perinteisten ydinperheiden asemaa ja Ympäristöystävällisempi Suomi, vaikka se tarkoittaisi alhaista taloudellista kasvua tai ei kasvua ollenkaan.

Kaavio 2. Kaikki äänestäjät ovat siirtyneet keskimäärin arvoliberaliin suuntaan. Vasemmistoliiton kannattajien asenteissa on tapahtunut suurempi muutos kuin minkään muun eduskuntapuolueen äänestäjien asenteissa.

Vasemmistoliiton sijoittuminen GAL‒TAN -ulottuvuudella on muuttunut hyvin merkittävästi viime vuosikymmenellä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton äänestäjät olivat yhdessä sosiaalidemokraattien äänestäjien kanssa lähellä ulottuvuuden keskustaa. Kaksissa viime vaaleissa vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät ovat muodostaneet parin, joka viime vaaleissa erottautui suurella marginaalilla omaksi viherliberaaliksi ryhmäkseen.

Muiden puolueiden saamat arvot asteikolla vuonna 2019 olivat (suluissa vuoden 2011 arvot): RKP 4,2 (4,6); Kok. 4,6 (5,1); Kesk. 5,0 (5,4); KD 5,7 (6,3); PS 6,6 (6,4). Kaikki porvaripuolueet lukuunottamatta perussuomalaisia ovat siirtyneet arvoliberaalimpaan suuntaan.

RKP:n kannattajat siirtyivät jo vuonna 2011 SDP:n kannattajia arvoliberaaleimmiksi, ja kokoomuksen kannattajat tekivät saman viime vaaleissa.

Suhtautuminen perinteisten ydinperheiden asemaan on suurin punavihreitä erottava asiakysymys

SDP:n, vihreän liiton ja vasemmistoliiton kannattajat pitävät seksuaalisten vähemmistön oikeuksien vahvistamista, ympäristöystävällisempää Suomea talouskasvun pysäyttämisenkin uhalla ja monikulttuurista, suvaitsevaa Suomea tärkeämpinä asioina kuin muiden puolueiden kannattajat keskimäärin.

Suhtautumisessa perinteisen ydinperheen aseman vahvistamiseen syntyy suurin ero punavihreiden puolueiden välille. Demarien kannattajat pitävät ydinperheen aseman vahvistamista tärkeämpänä kuin kaikkien puolueiden äänestäjät keskimäärin, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista harva nostaa asian tärkeimpien joukkoon. 

Taulukko 3. Sosiaalidemokraattien äänestäjien arvokonservatiivisempi asenne vertailussa vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien asenteisiin nousee esille jokaisessa GAL‒TAN -ulottuvuuteen vaikuttavassa asiassa.

Sosiaalidemokraattien äänestäjät antavat myös kristillisille arvoille suuremman painoarvon kuin vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät. Tosin tämäkin kysymys on hyvin epämääräinen, sillä kristilliset arvot voivat tarkoittaa hyvin monenlaisia asenteita. Vasemmistokristityn ja kristillisdemokraattien jäsenten kristilliset arvot saattavat olla toistensa vastakohtaisia.

Vihreät ‒ yhden asian liike?

Kolmen punavihreän puolueen näkemyksissä syntyi erilaiset asetelmat toisiinsa nähden, kun kannattajia pyydettiin nimeämään vain yksi, kaikkein tärkeimmäksi koettu asiakysymysten ryhmä.

Vihreiden äänestäjistä puolet asetti ympäristön ja ilmastomuutoksen torjumisen kaikkein tärkeimmäksi asiaryhmäksi. Tämän vuoksi vihreitä äänestäneiltä ei jäänyt paljoa ykkössijoja muille asiaryhmille.

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja vanhustenhoito kuuluvat punavihreiden puolueiden äänestäjille tärkeimpien asioiden joukkoon, mutta myös keskimäärin kaikille äänestäjille.

Koulutus sekä nuoret ja lapsiperheet saivat demarien ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa korkeamman prioriteetin kuin kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa.

Taulukko 4. Asiakysymysten tärkeys puoluevalinnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019: tärkeimmäksi mainittu asia tiedustelluista 10 asiakysymyksestä, prosenttia.

Vaalitutkimuksen raportoimat muutokset puolueiden kannattajien mielipiteiden muutoksissa antavat paljon ajattelemisen aihetta poliittisen kehityksen seuraajille ja vaalityötä tekeville. Erityisen mielenkiintoisia ovat puolueiden kannattajien siirtymiset toistensa ohi vasemmisto‒oikeisto ja GAL‒TAN -ulottuvuuksissa.

Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tulokset kuvaavat ainoastaan suhtautumista niihin kysymyksiin, jotka tutkimuksissa oli esillä. Jos olisi kysytty vaikkapa työelämään liittyviä kysymyksiä, sijoittuisivat SDP ja vasemmistoliitto hyvin todennäköisesti keskimääräisesti lähemmäksi toisiaan. 

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa 2018 selvitettiin suomalaisten näkemyksiä huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista ja vuoden 2019 ilmapuntari selvitti muun muassa kansalaisten odotuksia eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tavoitteista. 

Ilmapuntaritutkimuksissa asiakysymysten joukko on suurempi ja sisältävät muun muassa työelämään, maanpuolustukseen ja perustuloon liittyviä kysymyksiä. Ilmapuntari-tutkimusten antama kuva eri puolueiden äänestäjien asennoitumisesta politiikan asiakysymyksiin on samankaltainen kuin eduskuntavaakitutkimusten antama kuva, mutta tuovat kuvaan lisää sävyjä ja syvyyttä.

Lisää aiheesta Vasen Kaista verkkolehdessä:

Vasemmistoliiton kannattajien mieli on muuttunut monissa kysymyksissä (30.9.2020, vaalitutkimussarjan ensimmäinen osa)

Politiikan ilmapuntari 2019: vastakohtien aika ei ole ohi (14.4.2020. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksesta 2019)

Lue lisää muualla verkossa:

Politiikan ilmastonmuutos ‒ eduskuntavaalitutkimus 2019.
Toimittajat Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass.
Oikeusministeriön julkaisuja 5/2020

Poliittisen osallistumisen eriytyminen ‒ eduskuntavaalitutkimus 2015
Toimittajat Kimmo Grönlund ja Hanna Wass.
Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 28/2016

Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019
Toimittajat Elina Kestilä-Kekkonen ja Åsa von Schoultz
Oikeusministeriön julkaisuja 2020:16 (1.10.2020)

Suomalainen äänestäjä 2003‒2019
Veikko Isotalo, Theodora Järvi, Åsa von Schoultz, Peter Söderlund
Oikeusministeriö/Vaalitutkimuskonsortio (30.06.2019)

Kuntavaalitutkimus 2017
Sami Borg, Kunnallisalan kehittämissäätiö 

Muutosvaalit 2011 ‒ eduskuntavaalitutkimus 2011
Toim. Sami Borg Oikeusministeriö 

KAKS ‒ Kunnallisalan kehittämissäätiön ilmapuntarit:
2019
2018

Liitetaulukko 

Kysymykset on lyhennetty taulukkoon. Tässä koko kysymykset:

  • Naisten ja miesten tasa-arvo: Suomi, jossa naiset ja miehet ovat keskenään tasa-arvoisempia
  • Pienemmät tuloerot: Suomi, jossa on pienemmät tuloerot
  • Pienemmät alueiden kehityserot: Suomi, jossa on pienemmät kehityserot alueiden välillä
  • Lisää yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta: Suomi, jossa on enemmän yksityisyrittäjyyttä ja markkinataloutta
  • Monikulttuurinen Suomi: Monikulttuurinen Suomi, jossa suhtaudutaan suvaitsevaisesti muista maista tuleviin ihmisiin
  • Ympäristöystävällinen Suomi, alhainen kasvu: Ympäristöystävällisempi Suomi, vaikka se tarkoittaisi alhaista taloudellista kasvua tai ei kasvua ollenkaan
  • Seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet: Suomi, jossa vahvistetaan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia
  • Alhaisempi verotus: Suomi, jossa on alhaisempi verotus
  • Enemmän lakia ja järjestystä: Suomi, jossa on enemmän lakia ja järjestystä
  • Kaksi vahvaa kansalliskieltä: Suomi, jossa on kaksi vahvaa kansalliskieltä: suomi ja ruotsi
  • Vahvat kristilliset arvot: Suomi, jossa kristilliset arvot ovat suuremmassa roolissa
  • Laajamittainen maahanmuutto: Suomi, jossa maahanmuutto on laajamittaisempaa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.