Politiikan toimittajat käyttävät yleensä suurta pensseliä kuvatessaan eurooppalaisia vaaleja ja muita poliittisia tapahtumia. Poliittisen kentän vasemmalla laidalla he näkevät kaksi kuihtuvaa poliittista voimaa, sosialistien eli sosiaalidemokraattien muodostaman maltillisen keskustavasemmiston sekä kommunistien ja populistien muodostaman äärivasemmiston. Toisinaan vasemmistoon luetaan myös vihreät, joiden kannatuksen kerrotaan nousevan erotuksena muusta vasemmistosta.
Kommunistien ja sosiaalidemokraattien väliseen tilaan on noussut uusi vasemmisto, joka on edustettuna 21 Euroopan maan parlamentissa. Se on syntynyt analyysinsä ja tavoitteensa uudistaneista vanhoista vasemmistopuolueista, vasemmistopuolueista eronneista ryhmistä, rauhan- ja ympäristöliikkeistä, feministeistä, talouskuripolitiikan vastaisista liikkeistä, arvokonservatismin kriitikoista ja monista muista voimista. Uuden vasemmiston puolueita ei ole rakennettu samasta muotista, mutta niiden toimintaan ja tavoitteisiin liityy yhteisiä käsitteitä kuten demokraattinen sosialismi, ekososialismi ja feminismi.
Eurovaalit on eri vaalit
Uuden vasemmiston puolueet jäävät useimmiten uutisvirrassa pimentoon. Sen sijaan vihreät osuvat helposti valokeilaan. Euroopan maiden parlamenttivaaleissa uuden vasemmiston puolueet menestyvät vihreitä paljon paremmin, kuten taulukko 1 osoittaa.
Vihreiden kannalta on palkitsevaa, että puolueiden keskinäisiä voimasuhteita usein mitataan europarlamenttivaalien tulosten perusteella. Viime europarlamenttivaaleissa vihreät saivat merkittävän vaalivoiton. Vihreät eivät ole kuitenkaan pystyneet toistamaan voittojaan useissa kansallisissa parlamenttivaaleissa. Gallupeissa useimmat vihreiden käyrät ovat kääntyneet laskuun. Vaikka vihreät ovat myötätuulessa Belgian, Itävallan ja Saksan mielipidetiedusteluissa, laskee vihreiden kannatus suurimmassa osassa Eurooppaa samalla kun useimpien uusvasemmistolaisten puolueiden kannatus on nousussa.
Vaalituloksia ja galluppeja, osa 2
Kolmiosainen artikkelimme esittelee sosiaalidemokraateista vasemmalla olevien puolueiden uusimmat vaalitulokset kansallisissa parlamenttivaaleissa ja EU:n jäsenmaiden tulokset vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.
Lisäksi esitellään kannatusmittausten uusimmat tulokset tammikuun viimeisellä viikolla, jos sellaiset on saatavissa. Kannatusmittauksen tulos on keskiarvo Europe Elects -palvelun ja Politico-lehden Poll of Polls -palvelun kannatusarvioista. Molemmat palvelut perustavat arvionsa eri maiden kannatusmittausta tekevien yritysten ilmoittamien kannatuslukujen keskiarvoon.
Ensimmäinen osa esitteli tulokset yhdeksässä EU:n jäsenmaassa, tässä esitellään loput yhdeksän. Kolmannessa osassa esitellään tilanne kuudessa muussa Euroopan maassa.
Portugalissa talouskuripolitiikan kriitikoiksi kääntyneet sosiaalidemokraatit kulkevat voitosta voittoon
Portugalin sosialistinen puolue (PS) on niitä sosiaalidemokraattisia puolueita, jotka ovat hylänneet uusliberalistisen talouspolitiikan. PS on voittanut kahdet perättäiset parlamenttivaalit.
Puolue muodosti vuoden 2015 vaalivoiton jälkeen vähemmistöhallituksen, jonka luottamus parlamentissa nojasi vasemmmistopuolueiden ja vihreiden puolueiden kanssa solmittuun sopimukseen. PS:n johdolla Portugali kieltäytyi noudattamasta EU:n sanelemaa talouskuripolitiikkaa ja teki kansalaisten enemmistön kannalta tärkeitä uudistuksia.
Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa PS sai neljän prosenttiyksikön voiton myötä yli 36 prosenttia äänistä ja muodosti vähemmistöhallituksen, joka toimii ilman muiden puolueiden kanssa solmittuja sopimuksia.
PS:n gallupkannatus hipoo puolitoista vuotta vaalien jälkeen jo 40 prosenttia. Toinen gallupvoittaja on perussuomalaisten veljespuolue Riittää (Chega). Chega sai vaaleissa 1,3 prosenttia äänistä, tammikuun gallupeissa jopa 8 prosenttia.
Vasemmistoblokki (BE) piti vaaleissa parlamenttipaikkansa, vaikka ääniosuus aleni. Gallupeissa suosio on laskenut yli kaksi prosenttiyksikköä.
Portugalin parlamenttivaalien erityispiirre on vuoden 1987 vaaleista lähtien vaaliliittona toiminut Demokraattinen yhtenäisyysliitto (CDU). Vaaliliiton jäsenet ovat Portugalin kommunistinen puolue (PCP) ja Euroopan vihreän puolueen jäsen Ekologinen puolue “vihreät” (PEV). PEV on saanut vaaleissa aina kaksi paikkaa, PCP parhaimmillaan 29 paikkaa. Viime vaaleissa kommunistit saivat kymmenen paikkaa (-5) eivätkä kannatusmittaukset lupaa kannatuksen kääntymistä nousuun.
Puolan vasemmisto on palannut parlamenttiin
Puolassa kaikki vasemmistopuolueet sosiaalidemokraatteja myöten jäivät ilman paikkaa vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Vuoden 2019 vaaleissa kaksi sosiaalidemokraattista puoluetta, Demokraattinen vasemmistoliitto (SLD, nykyinen Uusi vasemmisto) ja Kevät (Wiosna) sekä uusi vasemmistopuolue Vasemmisto yhdessä (Lewica Razem) muodostivat vaaliliiton Vasemmisto (Lewica), joka sai 12,6 prosenttia äänistä.
Puolan suvereeni valtapuolue on edelleen oikeistopopulistinen Laki ja oikeus (PiS), joka liittolaisineen sai 43,6 prosenttia äänistä ja ehdottoman enemmistön parlamenttipaikoista. Mielipidemittauksissa PiSin suosio on kuitenkin pudonnut jopa 10 prosenttia.
Punavihreä vasemmisto, Lewica Razem, sai ensimmäiset kahdeksan paikkaansa Puolan parlamenttiin. Puolueen ääniosuudesta ei ole tarkkaa tietoa vaaliliiton vuoksi. Myös kannatusmittauksissa Vasemmisto-vaaliliiton jäsenpuolueet niputetaan yhteen. Vuoden 2015 vaalissa Lewica Razem sai omalla listallaan 3,6 prosenttia äänistä.
Ranskassa parlamenttivaalit jäävät presidentinvaalien varjoon
Ranskassa ei tehdä mielipidemittauksia eri puolueiden kannatuksesta parlamenttivaaleissa. Kannatusmittauksissa mitataan presidenttiehdokkaiden suosiota. Istuva presidentti Emmanuel Macron ja hänen kilpailijansa viime vaalien toisella kierroksella Marine Le Pen saavat molemmat noin 25 prosentin kannatuksen gallupeissa. Le Pen on syyskuusta lähtien ollut hieman suositumpi kuin Macron. Vasemmiston Jean-Luc Mélenchonin gallupkannatus on reilut 10 prosenttia.
Ranskan parlamentin kokoonpano ei vastaa äänten jakautumista puolueiden kesken. Ranskassa parlamenttiin valitaan vaalipiirissään eniten ääniä saaneet. Viime vaaleissa Tasavalta liikkeessä (LaREM) sai 28,2 prosentilla äänistä 53,4 prosenttia parlamenttipaikoista. Vasemmiston Taipumaton Ranska (FI) sai 11 prosentilla äänistä 2,9 prosenttia paikoista.
Ranskan kommunistinen puolue (PCF) kuului toisen maailmansodan jälkeen maan suuriin puolueisiin. Sen kannatus laski alle 20 prosenttiin 1980-luvulla ja alle 10 prosentin 1990-luvulla. PCF ja uusi Vasemmistopuolue (PG) osallistuivat vuoden 2012 parlamenttivaaleihin Vasemmistorintama (FG) -vaaliliitossa.
Vasemmistorintama hajosi ja Vasemmistopuolueen seuraaja Taipumaton Ranska nousi vuoden 2017 vaaleissa johtavaksi vasemmistopuolueeksi. FI sai 11 prosentin ääniosuuden. Entiseksi valtapuolueeksi pudonnut sosiaalidemokraattien Sosialistinen puolue (PS) sai 7,4 prosenttia äänistä. PCF vajosi marginaaliin alle kolmen prosentin ääniosuudella.
Ruotsin vasemmistopuolue on vahvassa myötätuulessa
Ruotsissa on runsaat kaksi vuotta ollut vähemmistöhallitus, jonka muodostavat Sosiaalidemokraatit (S) ja vihreiden Ympäristöpuolue (MP). Hallitus on varmistanut enemmistön parlamentin äänestyksissä tekemällä sopimuksen Keskustapuolueen (C) ja Liberaalit-puolueen (L) kanssa.
Kannatuskyselyissä ei ole tapahtunut suuria liikahduksia. Hallitusliittouman jäsenpuolueet ovat menettäneet jonkin verran kannatustaan. Vihreät ja liberaalit joutuisivat tekemään kovasti töitä välttääkseen putoamisen neljän prosentin äänikynnyksen alle, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Vasemmistopuolue (V) sai komean vaalivoiton parlamenttivaaleissa ja on kasvanut kannatusmittauksissa niiden jälkeen. Puolueen puheenjohtaja vaihtui viime syksynä. Edellinen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt oli mielipidemittauksissa Ruotsin eniten luottamusta nauttiva poliitikko. Puheenjohtajan vaihdos ei kuitenkaan näytä heikentäneen puolueen kannatusta, se on nousussa myös uuden puheenjohtajan, Nooshi Dadgostarin (s. 1985) johdolla.
Saksan kannatuskäyrät käyvät vuoristorataa
Saksassa on vuoden 2017 syksyllä järjestettyjen vaalien jälkeen ollut Kristillisdemokraattisen unionin (CDU) ja Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) enemmistöhallitus. CDU ja sen yhteistyökumppani CSU saivat yhteensä 33 prosenttia (-10,8) ja SPD 20,5 prosenttia (-5,2) äänistä. Vaalien jälkeen hallituspuolueiden kannatuskäyrät ovat sahanneet, mutta tällä hetkellä CDU:n käyrä on pikkuisen vaalituloksen yläpuolella, SPD:n kannatus on asettunut 16 prosenttiin käytyään välillä 12 prosentissa.
Vaaleissa eniten huomiota saanut oikeistonationalistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) sai vaaleissa 12,6 prosenttia äänistä, ja nousi kannatusmittauksissa toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 17 prosentin lukemin. Sittemmin AfD:n kannatus on pudonnut vajaaseen 10 prosenttiin.
Saksan Vihreät (Die Grünen) on noussut mielepidemittausten toiseksi suurimmaksi puolueeksi tuplaamalla kannatuksensa lähes 20 prosenttiin.
Vasemmisto (Die Linke) eteni hieman vaaleissa saaden 9,2 prosenttia äänistä. Vaalien jälkeen puolue on saanut takaisin kannatustaan Saksan itäisissä osavaltioissa, mutta menettänyt äänestäjiään vihreille läntisissä osavaltioissa. Gallupit lupaavat nyt kahdeksaa prosenttia äänistä.
Slovenian Levica raivasi vasemmistolle tien entisten sosialistimaiden parlamentteihin
Sosialismin romahduksesta kului neljännesvuosisata ennen kuin ensimmäiset uutta vasemmistoa edustavat kansanedustajat valittiin yhdessäkään järjestelmää vaihtaneista maista. Mahdottomasta tuli mahdollinen, kun kolme pientä slovenialaista vasemmistopuoluetta teki vaaliliiton, joka vuonna 2014 sai kuusi paikkaa Slovenian parlamenttiin. Kaksi puolueista perusti yhteisen puolueen, Vasemmisto (Levica).
Vuoden 2018 vaaleissa Levica sai jo yli 9 prosenttia äänistä ja 9 paikkaa 90-jäsenisessä parlamentissa. Nyt mielipidemittaukset lupaavat jo yli 14 prosentin ääniosuutta. Levica kisaa jo kolmanneksi suosituimman puolueen asemasta. Viime vuonna Levican esimerkkiä seurasivat uudet vasemmistopuolueet kahdessa muussa Jugoslaviaan kuuluneessa maassa, Kroatiassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Lyhyen ikänsä aikana Levica on jo päässyt puolittaiseksi hallituspuolueeksikin. Enemmistöhallituksen muodostaminen on Sloveniassa vaikeaa. Maassa on yksi suuri puolue, kokoomuslainen Slovenian Demokraattinen puolue (SDS), joka saa neljänneksen äänistä. Kymmenen prosentin kannatuksen tuntumassa oli viime vaalien jälkeen neljä puoluetta ja viiden prosentin kannatuksen ympärillä toiset neljä puoluetta.
SDS voi muodostaa enemmistöhallituksen neljän-viiden puolueen tuella, mutta se on niin oikeistolainen puolue, että se ei tahdo saada tarpeeksi hallituskumppaneita. Viime vaalien jälkeen saatiin keskustalaisten ja sosiaalidemokraattien voimin aikaiseksi hallitus, jota tuki puolet kansanedustajista. Levicalla ei ollut hallituksessa ministereitä, mutta se teki hallituksen kanssa sopimuksen hallituksen tukemisesta tietyin ehdoin. Levican tuki hallitukselle loppui seuraavana vuonna, ja vuosi sitten SDS muodosti vähemmistöhallituksen.
Suomen vasemmistoliitto voittoon viiden vaalitappion jälkeen
Suomen poliittiset asetelmat ovat monella tavalla erikoiset. Kun länsieurooppalaisissa maissa useimmiten on ollut suuri sosiaalidemokraattinen ja suuri konservatiivipuolue vuorollaan kokoamassa hallitusta, on pääministerin postia Suomessa ollut tavoittelemassa kolmaskin puolue, agraaripuolue.
2010-luvulla kolmen suuren, SDP:n, kokoomuksen ja keskustapuolueen rinnalle nousi nationalistinen oikeistopuolue, perussuomalaiset. Suomi on ainoa länsieurooppalainen valtio Itävallan ja Sveitsin lisäksi, jossa nationalistisen oikeistopuolueen kannatus on ylittänyt 17 prosenttia kolmissa perättäisissä parlamenttivaaleissa.
Suomen hallituksessa on lähes kaksi vuotta ollut kokoonpano, joka on monella tavalla erityinen. Vuoden 1987 jälkeen se on ensimmäinen hallitus johon ensinnäkin keskusta osallistuu olematta pääministeripuolue. Toiseksi sekä vasemmistoliitto että keskusta ovat samassa hallituksessa ja kolmanneksi vasemmistoliitto osallistuu ilman kokoomusta hallituskumppanina. Se on ensimmäinen hallitus vuoden 1987 jälkeen, joka on murtanut kokoomuksen hegemonian talouspolitiikassa.
Nykyinen vasemmisto- ja keskustapuolueiden muodostama hallitus on maan ylivoimaisesti suosituin hallitus sitten hallitusten suosiomittausten aloittamisen, vuodesta 1991 alkaen.
Vasemmistoliitto poikkeaa useimmista muista uusvasemmistolaisista puolueista muun muassa siinä, että se on osallistunut hallituksiin pidempään ja useammin kuin mikään muu uusvasemmistolainen puolue. Erityistä on myös viisi perättäistä tappiota parlamenttivaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa suunta viimein kääntyi.
Vasemmistoliitto on kasvattanut suosiotaan erityisesti alle keski-ikäisten ammatissa toimivien naisten ja nuorten äänestäjien keskuudessa.
Yhtenäisyyslista tukee Tanskan sosiaalidemokraattista vähemmistöhallitusta
Tanskan puoluekentästä puhuttaessa pitää ensin tehdä selväksi muutama asia. Vaikka vasen on tanskaksi venstre, ei kumpikaan Tanskan venstre-nimisistä puolueista ole vasemmistopuolue, vaikka toinen niistä onkin vähän vasemmalle kallellaan. Venstre-puolue (V) on Tanskan johtava konservatiivipuolue. Se kuuluu Euroopan liberaalien ALDE-puolueeseen. Venstre vuorottelee Sosiaalidemokraatit (A) puolueen kanssa pääministeripuolueena. Radikale Venstre (radikaali vasemmisto, B) edustaa sosiaalista liberalismia, ja on myös ALDEn jäsen.
Tanskan puoluekarttaan liittyvää hämmennystä lisää myös se, että maan vihreä puolue on nimeltään Socialistisk Folkeparti (Sosialistinen kansanpuolue, puoluelyhenne F). Sosialistinen kansanpuolue on alunperin uusvasemmistolainen puolue. Se siirtyi Euroopan parlamentissa vasemmistoryhmästä vihreiden ryhmään vuonna 2004 ja liittyi myöhemmin Euroopan vihreään puolueeseen. Pohjoismaiden neuvostossa puolue kuitenkin osallistuu vasemmistoryhmän toimintaan.
Tanskan vasemmistopuolue on Enhedslisten – De Rød-Grønne (Yhtenäisyyslista ‒ Punavihreät, Ø ). Puolueen perustivat vuonna 1989 pienet vasemmistopuolueet ja ruohonjuuritason kansanliikkeet.
Yhtenäisyyslista oli parikymmentä vuotta pienpuolue, mutta nousi vuoden 2011 vaaleissa tanskalaisella mittapuulla keskisuurten joukkoon noin kuuden prosentin ääniosuudella. Jos mielipidemittauksiin on uskominen, on yhtenäisyyslista kulkemassa kohti kaikkien aikojen parasta vaalitulostaan.
Tanskassa on nyt sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta vasemmiston, vihreiden ja sosiaaliliberaalien tuella.
Tšekissä piraatit ja oikeistopopulistit ovat syöneet vasemmiston ja vihreiden tilan
Tšekin pääministerinä on vuoden 2012 vaaleista lähtien toiminut monimiljonääri Andrej Babiš. Hänen Kyllä2011 (ANO2011) puolueensa sai 78 paikkaa Tšekin parlamentin alahuoneen vaaleissa vuonna 2017. Oikeistopopulistinen ANO on Euroopan liberaalipuolue ALDEn jäsen, vaikka sopisikin paremmin samaan seuraan perussuomalaisten kanssa.
ANOn hallituskumppanina on Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue (ČSSD), jolla on 15 paikkaa parlamentissa. Kun hallituspuolueiden paikat eivät riitä enemmistöön parlamentissa, on tukipuolueeksi otettu Böömin ja Määrin kommunistinen puolue (KSČM), jolla niin ikään on 15 paikkaa. Vuonna 2002 ČSSD sai 70 paikkaa ja KSČM 41 paikkaa. Suosion alamäki on ollut huiman jyrkkä. Suunta on mielipidemittauksista päätellen sama Tšekin valmistautuessa ensi lokakuussa järjestettäviin vaaleihin.
Tšekki on Islannin ohella ainoa valtio, jossa piraattipuolueella on merkittävä asema. Euroopan parlamentin vihreiden ja regionalistien ryhmässä Tšekkiä edustaa Tšekin piraattipuolue (Piráti), joka viime parlamenttivaaleissa sai 10 prosentin ääniosuuden. Mielipidemittauksissa puolue on noussut toiselle sijalle, se on saamassa 17 prosenttia äänistä.
Tšekki sai uuden vasemmistopuolueen viime vuonna. Vasemmisto (LEVICE) perustettiin kahden pienpuolueen ja muun muassa osuuskunta-aktivistien feministien yhteistyöllä.
|||
Tässä esiteltiin lyhyesti niiden puolueiden kannatus, jotka ovat edustettuna maansa parlamentissa ja joiden europarlamentaarikot kuuluvat vasemmiston GUE-NGL-ryhmään, tai sangen todennäköisesti liittyisivät ryhmään, jos saisivat meppejä.
Näitä puolueita on 18 EU-maassa. Artikkelin ensimmäisessä osassa esiteltiin maista yhdeksän ensimmäistä, loput yhdeksän artikkelin tässä osassa. Artikkelin kolmas osa esittelee muiden Euroopan maiden vasemmistolaiset parlamenttipuolueet.
Lue artikkelin muut osat:
Uusi vasemmisto kasvaa Euroopan maiden parlamenteissa ‒ osa 1/3 (7.2.2021)
Uusi vasemmisto kasvaa Euroopan maiden parlamenteissa ‒ osa 3/3 (28.2.2021)
Vasen Kaista -verkkolehden tuoreimmat vuosikatsaukset Euroopan vaaleihin:
Vaalit 2020: Näin valittiin 1 658 kansanedustajaa Euroopassa (30.12.2020)
Kaikki äänet on laskettu: tässä poliittisten suuntausten voitot ja tappiot 16 maan vaaleissa 2019 (28.1.2020)
Vaalit Euroopassa 2018, osa 1: Europuolueiden tulos (2.2.2019)
Vaalit Euroopassa 2018, osa 2: Vaalitulos maittain (17.2.2019)
Euroopan vaalit 2017: Kaikki äänet ja paikat laskettu (29.3.2018)
Kannatusmittaukset:
Europe Elects
Poll of Polls
Lue myös artikkeli uuden vasemmiston synnystä ja kehityksestä:
Uuden vasemmiston ensimmäiset kolme vuosikymmentä (Cai Melakoski, Peruste-lehti 30.8.2018)
Uuden vasemmiston toiset kolme vuosikymmentä (Cai Melakoski, Peruste-lehti 29.10.2018)