Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä asettui maanantai-illan kaupunginvaltuuston kokouksessa vahvasti pienten puolelle. Ryhmästä vaadittiin muun muassa lapsivaikutusten parempaa arviointia sekä aktiivista otetta pölyttäjien määrän nostamiseksi.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa vakavia puutteita
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportti vuosilta 2018–2020 herätti maanantain kokouksessa erityisesti keskustelua. Lapsista ja nuorista oltiin huolestuneita salin laidasta laitaan – jopa perussuomalaisten riveistä tehtiin ponsiesitys koskien oppilaiden suojelua kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Vasemmistoliiton valtuutettu Minna Minkkinen huomautti keskustelussa, että perussuomalaisten puhe kiusaamisesta olisi uskottavampaa, jos puolueen jäsenet itse pidättäytyisivät vastaavasta käyttäytymisestä.
Minkkinen huomautti myös raportin puutteellisesta yhteiskunnallisesta ymmärryksestä. Esiin eivät nouse vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat kokemukset, kuten rasismi ja syrjintä, lapsen oikeuksia ei tarkastella eikä tunnisteta esimerkiksi päihdetyöhön erikoistuneiden lastensuojelulaitosten tarvetta. Minkkinen kritisoi myös muun muassa sitä, ettei lapsiperheköyhyyden ratkaisuja tai neuropsykiatrista tukea löydy raportista.
Puheenvuorossaan vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi huomautti, että erilaisista kehittämistoimista huolimatta lastensuojelu on edelleen se asia, josta tulee eniten yhteydenottoja muun muassa sosiaaliasiamiehelle. Vaikka Suomessakin on kehitetty niin sanottua systeemistä, ratkaisukeskeiseen vuorovaikutukseen keskittyvää mallia, ei nykyisillä asiakasmäärillä ole mahdollisuuksia rakentaa rauhassa sen vaatimaa luottamusta perheiden kanssa.
Lapsivaikutusten arviointi halutaan vahvemmin mukaan
Vasemmistoliiton valtuutettu Noora Tapio peräänkuulutti maanantain kokouksessa vahvemmin tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Tapio teki lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointia koskevaan pykälään ponsiesityksen, että suunnitelman kehitystyössä huomioidaan jatkossa valtuuston päätös lapsivaikutusten arvioinnista. Nykyisellään arviointi jää liian ohueksi. Ponnessa myös esitetään hyvinvointisuunnitelmaan jatkossa kirjattavaksi tavoitteet lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Ponsiesitys sai laajaa kannatusta ja hyväksyttiin yksimielisesti.
Ulla-Leena Alppi muistutti, että lapsivaikutusten arviointi on paljon muutakin kuin lasten osallistamista. Kun arviointia tehdään systemaattisesti jo asioiden valmistelussa, on mahdollista löytää lasten kannalta parhaat ja toimivimmat ratkaisut.
Arviointi kuitenkin vaatii kouluttautumista niin viranhaltijoilta kuin luottamushenkilöiltäkin. Tehdessään vuonna 2016 aloitteen lapsivaikutusten arvioinnista Alppi on esittänyt aiheesta luottamushenkilöille iltakoulua. Sellaista ei kuitenkaan ole toistaiseksi järjestetty. Alppi esittikin toivomuksen, että seuraavan valtuuston perehdytykseen sisällytettäisiin myös lapsivaikutusten arviointi.
Pölyttäjien asialla
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti maanantain kokouksessa valtuutettu Milka Hanhelan laatiman aloitteen kaupungin pölyttäjäystävällisyyden tukemiseksi. Aloite sisältää useita konkreettisia toimintaehdotuksia pölyttäjien turvaamiseksi, kuten soveltuvien nurmialueiden niityttämisen sekä valosaasteen vähentämisen.
Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeä osa luontoamme. Sen lisäksi, että pölyttäjät vastaavat monien kasvilajien lisääntymisestä, ne ovat myös tärkeä osa ravintoketjuja, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja kestävyyttä. Pölyttäjät ovat kuitenkin ihmisen toiminnan seurauksena huvenneet niin uhkaavasti, että puhutaan pölyttäjäkadosta. Suomessa noin joka viides pölyttäjähyönteislaji on uhanalainen. Ilmastonmuutoksen lisäksi pölyttäjiä uhkaavat elinympäristöjen katoaminen, vieraslajit ja ympäristömyrkyt.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että pölyttäjät tulee suunnitelmallisesti huomioida kaupunkiympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Aloitteessa esitetään lisäksi, että Tampereella tarkkaillaan pölyttäjien määrää ja kaupungin luonnon elonkirjoa, ja raportoidaan näistä valtuustolle osana Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman seurantaa vähintään kerran valtuustokaudessa.