Akaan Vasemmistoliitto järjesti viime viikonloppuna kuntavaalipaneelin, jossa keskustelijoita oli kautta puoluekentän. Osallistujina oli Jouni Salonen (sd.), Suvi Soininen (vas.), Sami Rajala (kok.), Hanni Joronen (vihr.) sekä Tapio Kivistö (ps.). Paneelin vetäjänä toimi Sinikka Torkkola.
Jouni Salonen näkee Akaan kehittyvänä kaupunkina, jossa paljon on saatu aikaan, mutta jossa kehitettävää myös riittää. Kulttuuri ja liikunta ovat hänelle tärkeitä asioita, kuin myös lähipalvelujen saavutettavuus mahdollisimman helposti.
Suvi Soininen haluaa koulut kuntoon, ryhmäkoot pienemmiksi ja koulujen määräaikaisten vakanssien muuttamista vakinaisiksi. Kulttuuri- ja kirjastotoimen resurssien lisäämistä hän piti myös ensiarvoisen tärkeänä.
Sami Rajala haluaa kehittää kaupunkia yhteistyössä poliittisten ryhmien, toimijoiden ja viranhaltijoiden kanssa.
Hanni Joronen pitää tärkeänä kuntalaisten osallistamista yhteisten asioiden hoitamiseen.
Tapio Kivistön pääpaino poliittisessa työssä on tuulivoiman rakentamisen estäminen Karhunrahkaan Akaaseen.
Hyvinvointikeskus avautuu elokuussa Akaan Toijalaan. Miten panelistit suhtautuvat palvelujen keskittämiseen?
Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että palvelujen keskittyessä joukkoliikenne tulee saada kuntoon. Lähipalvelujen, esimerkiksi neuvoloiden ja suunterveyden palveluiden viemisestä kuntakeskuksiin mielipiteet sen sijaan hieman erosivat. Perussuomalaisten Kivistö totesi keskittämisen olevan takuu siitä, että maakuntien tullessa palvelut säilyvät Akaassa ja että se on myös valtiontuen ehto.
Kokoomuksen Rajala peräänkuulutti sote-uudistuksen myötä asian ratkaisemista maakuntatasolla. Lähipalvelut on hänen mielestään hyvä asia, mutta pitää miettiä myös kustannustehokkuutta.
Vihreiden Jorosen mielestä saavutettavuus ei ole pelkän julkisen liikenteen ratkaisemista. Sen lisäksi pitää harkita myös etäpalvelujen käyttöä, aukioloaikojen laajentamista sekä päivystyksen ottamista iltaisin Akaan hyvinvointikeskuksen hoidettavaksi.
Ehdotuksia kannatti myös vasemmiston Soininen, joka painotti, että sairaat eivät saa joutua maksumiehiksi ja odotusajat pitää saada inhimillisiksi.
Sosialidemokraattien Salonen on tehnyt aloitteen lähipalvelujen saavutettavuudesta joka kuntakeskuksessa. Hän pitää tärkeinä juuri neuvola- ja lasten suunterveydenpalveluita. Hän myös muistuttaa, että keskittämisessä liikennemäärät kasvavat.
Miten Akaan kaupunki olisi parempi työnantaja?
Suvi Soininen toi esille Viialan koulujen määräaikaiset työsuhteet ongelmana niin työntekijöille kuin oppilaillekin. Jorosen mielestä jatkuvasta määräaikaisuudesta seuraa näköalattomuutta ja sitoutuminen Akaaseen on heikkoa.
Palkkaus oli kaikkien osallistujien mielestä tärkeä tekijä. Myös työilmapiiri ja työssä jaksaminen olivat erityisesti huolena jo työvoiman pysyvyyden kannaltakin.
Kivistö muistutti määräaikaisuuden johtuvan talouden tasapainottamisohjelmasta, jota vielä noudatetaan. Hän myös näki että työntekijät haluavat välillä vaihtaa työpaikkoja tai edetä eikä se johdu siitä, että Akaan työpaikoissa olisi erityisiä ankeuttajia.
Koulut ja sisäilmaongelmat sekä luokkakoot
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että sisäilmaongelmia kunnassa on jo osittain pystytty ratkomaan, mutta Toijalan osalta keskustelu aiheesta on käynnissä ja suunnitelmaa laaditaan. Uusi valtuusto saa tämän päätöksen eteensä.
Soininen otti voimakkaasti kantaa luokkakokojen puolittamiseen Viialan kouluissa.
– Kysymys on lasten ja nuorten oikeuksista oppia ja kehittää lahjojaan. Tilatarve on ratkaistava ja palkattava lisää opettajia. Lisäksi voitaisiin porrastaa aikatauluja ja täydentää kerhotoiminnalla.
Rajalan mielestä tahtotila luokkien pienentämiseen on, mutta ahtaista tiloista johtuen pohdittavaa on paljon. Hänen mielestään luokkakoko ei kerro miten luokka toimii. Rajala perää myös selvitystä jonka perusteella edettäisiin maalaisjärkeä käyttäen korjausliikkeen käytännön toteutuksissa.
Salonen komppasi maalaisjärjen käyttöä ja huomautti talouden tasapainottamisohjelman sitovan viranhaltijoita, mutta luottamushenkilöt voivat päättää toisin ja varata siihen määrärahat.
Kivistön mielestä Toijalan kouluverkkoratkaisut tulevat seuraavalle valtuustolle ja että luokkakokojen pienennys on vaikeaa kun ei ole tilaa.
Jorosen mielestä jokaiselle lapselle on tarjottava parhaat eväät joita kunta voi tarjota.
Elinvoima ja laskeva väestönkehitys
Panelisteilta kysyttiin myös mitä tulisi tehdä, jotta Akaa voisi säilyttää elinvoimaisuutensa.
Salosen mielestä koulujen tilanne ollut iso tekijä, josta kaupungin huono julkisuuskuva pääosin muodostuu. Hän lisäsi, että myös omakotitonttien että yritystonttien riittävyydestä ja monipuolisuudesta tulisi huolehtia elinvoimakysymyksiä pohdittaessa.
Rajalan puheenvuorossa nousi esiin kaavoitus. Lääniä kaupungissa riittää, mutta sitä on vain vähän myynnissä. Kaavoitukseen pitäisi siis suunnata resursseja. Laadukkaiden kerrostalojen rakentamista pitäisi myös edistää. Akaan pitää näkyä ja tuoda esiin vahvuuksiaan. Kunnallisveron suuruus ei Rajalan mukaan lisää houkuttavuutta.
Jorosen mielestä Akaan palvelut ovat heikentyneet ja myös ulkoinen olemus on lohduttoman näköinen. Pitää löytää uusi draivi, jossa näytään ja kuulutaan. Usko Akaaseen näkyy kuitenkin siinä, että hyviä hakijoita avoinna oleviin virkoihin on riittänyt.
Soinisen mielestä lohduttomuus näkyy tyhjinä liiketiloina. Akaasta on lähtenyt muun muassa verotoimisto ja poliisi. Kelalla on enää pieni toimipiste. Elinvoimatekijöinä hän luettelee nuorisotilojen kuntoon saattamisen, kulttuurikoordinaattorin palkkaamisen, ympäristöt kuntoon laittamisen ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntojen lisäämisen ikäihmisille sekä nuorille.
Kivistön mielestä pitää olla kärsivällinen, kyllä elinvoimaa saadaan, mutta Tampereen lähikunnat kehittyvät ensin ja sitten se siirtyy myös Akaaseen. Kaavoitus pitää olla kunnossa, markkinointia ja kaupunkikuvaa olisi kehitettävä.
Onko Akaan kaupungilla vastuuta ilmastonmuutoksesta?
Kaikkien mielestä on vastuu jossain muodossa. Jorosen mielestä merkittävä, Soininen hieman skeptisempi, miten se toteutetaan. Kivistön mielestä ylikansoittuminen ja sitä kautta huono jätehuolto on ongelma muualla.
Kierrätys, lasten kouluttaminen, lähiruoka, julkinen liikenne, pyörätiet, vastuulliset energianlähteet, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja tiedottaminen nähdään yhteisinä keinoina ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Viialaan vanhusten palveluyksikkö?
Lopuksi paneelin vetäjä Sinikka Torkkola kysyi osallistujilta, pitääkö Viialaan rakentaa vanhusten palveluasumisen yksikkö.
Soininen pitää tärkeänä, että vanhukset voivat asua kotikonnuillaan ja myös omaisille on tärkeää että välimatka on lyhyt. Kivistön mukaan ikäihmiset haluavat vanheta kotipaikkakunnallaan. Salonen peräänkuuluttaa että kunnalla on edelleen tehtävänä näyttää, että me toimimme ottaen huomioon niin asiakas- kuin omaisnäkökulman. Viiala tarvitsisi hoitopaikan, jossa olisi tuetun palveluasumisen yksikkö sekä geriatrian yksikkö turvaamaan kuntouttavaa välimallin toimintaa.
Joronen peräänkuuluttaa tasokkaita palveluyksiköitä sekä ensiluokkaista hoitoa ja hoivaa. Hän pitää palvelusetelisysteemiä hyvänä, jolloin voi ostaa palvelun vaikka omaisten läheltä.
Rajala ainoana osallistujana pienen harkinnan jälkeen antaisi ratkaisuvallan maakunnille. Siellä leveimmillä harteilla voitaisiin miettiä palveluyksikön tarve. Palvelusetelin käyttöä hänen mielestään tulisi kyllä laajentaa.
Mitä kivoja asioita vapaa-aikana?
Lopuksi panelistit saivat kertoa, mitä kivoja asioita haluavat vapaa-ajalta. Vastauksina annettiin pyöräilyreittejä, kirjasto informatiokeskuksena, kulttuurikoordinaattori, vireä kolmas sektori, kulttuurikaupunkihankkeen rahoituksen kohdistaminen omaan kuntaan, joukkoliikenne ja yhdessä osallistuminen.
Panelistimme ovat valmiita yhteistyössä rakentamaan hyvinvoivaa Akaata.