Artikkeli: Maailma

16.8.2021 klo 08:49

Toiselta planeetalta ‒ koulu ja opetus Yhdysvalloissa, osa 1 (2)

Yhdysvaltain opettajien mitta on täysi republikaanijohtoisten osavaltioiden kielteiseen suhtautumiseen opetuksen rahoittamiseen. Gerry Dincher otti kuvan "Taistelemme opiskelijoidemme puolesta, taistelemme valtiomme puolesta" 35 000 opettajan mielenosoituksessa Pohjois-Carolinan Raleighissa Vappuna 2019. Kuva on julkaistu Flickr-palvelussa lisenssillä CC-BY-SA 2.0

Detroitin kaupungissa koululaiset haastoivat vuonna 2016 Michiganin osavaltion oikeuteen – Gary B. v. Schnyder – koska köyhässä koulupiirissä oppilaat eivät oppineet edes lukemaan:   koulunröttelöitä, resuisia vanhentuneita oppikirjoja, hiiriä ja rottia. 

Oppilaiden mielestä lukutaito kuului kansalaisen perustaviin oikeuksiin. Tuomioistuin oli eri mieltä.

Osborn High Schoolissa onnellisimmassa asemassa olivat ne luokat, joiden oppilaat saattoivat jakaa oppikirjojen käytön, esimerkiksi kuusi kirjaa 35 oppilaan kesken. Kirjojen puutteessa oppilaat saivat tyytyä kopioimaan opettajien taululle kirjoittamia tekstejä tai käyttämään koulun kopiokonetta.

Yhdysvalloissa on julkisia kouluja, yksityisiä kouluja ja charter-kouluja (charter school, ’peruskirjakoulu’). Perustuslaki takaa oikeuden myös lasten kotiopetukseen. Detroitin onnettomuus oli, että autoteollisuuden työpaikkojen katoamisesta johtuneen väestörakenteen muutoksen ohella kaupunkiin iski vimma perustaa ongelmiin joutuneiden julkisten koulujen rinnalle valtava määrä charterkouluja. 

Näitä esimerkiksi presidentti Barack Obaman kannattamia kouluja on kaikkialla Yhdysvalloissa. Niitä ovat perustaneet jotkin yliopistot ja monet yleishyödylliset tai ainakin yksityisille hyödylliset yritykset ja yhteisöt. Niiden ei ole tarvinnut noudattaa julkisille kouluille säädettyjä velvoitteita. 

Charter-koulu tarjoaa suurempaa valinnanvapautta. Samalla se tarjoaa keinon vastustaa julkisia kouluja, velvoitteita ja hyvin valvottua opetusta; ja usein se on myös oiva keino lyödä opettajien ammattiyhdistyksiä. 

Charter-koulut ovat yksityiskoulujen tapaan toisinaan pelkkiä liikeyrityksiä, puhdasta rahastusta. Eliitin kalliissa yksityiskouluissa ratkaisee vanhempien yhteiskunnallinen asema ja varallisuus, mutta charter-koulussa rahastuksen kohteiksi voidaan valita myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia vanhempia, jotka uskovat saavansa lapsilleen oppilaspaikan ihan oikeasta koulusta. Joskus he saavat hyvän koulun, joskus eivät.

Charter-koulut kilpailevat oppilaista ja julkisesta rahoituksesta periaatteella raha seuraa oppilasta. Detroitissa näiden koulujen määrää säätelevä rajoitus oli poistettu. Kaupungissa toteutui julkisten koulujen vastustajien unelma koulujärjestelmän julkisin varoin maksetusta säätelemättömästä villistä lännestä. 

Oppilaista ja resursseista raivokkaasti kilpailevia charter schooleja putkahteli eri puolille kaupunkia kuin sieniä sateella. Kouluja ei kuitenkaan perustettu alueille missä niitä olisi kaikkein eniten tarvittu. Villi koulubisnes on edistänyt rasismia ja syrjintää jättämällä köyhimmät käytännössä koulutusta vaille.

Detroitin koulujen tilannetta selittää osaksi, että se on heijastellut osavaltion johtavien republikaanipoliitikkojen käsityksiä toimivasta koulujärjestelmästä. 

Yksi vaikutusvaltaisimmista oli upporikkaan perheen jälkeläinen ja miljardöörisukuun naitu Betsy DeVos, jonka saavutukset saivat presidentti Donald Trumpin nimittämään hänet hallituksensa opetusministeriksi.

Vesi on syvällä tiedon kaivossa 

Entinen The New York Timesin tähtitoimittaja Chris Hedges kuvaili vuonna 2008 maansa tilaa synkin sävyin:

”Me elämme kahdessa Amerikassa. Toinen, vähemmistön Amerikka, toimii painetulle sanalle perustuvassa luku- ja kirjoitustaidon maailmassa. Se selviytyy asioiden monimutkaisuudesta ja sillä on hallussaan älylliset keinot erottaa illuusio totuudesta. Toinen, enemmistön Amerikka, elää todellisuuteen perustumattomassa uskomusjärjestelmässä. Tämä taitavasti manipuloiduista informaatiokuvista riippuvainen Amerikka on irrottautunut luku- ja kirjoitustaitoon perustuvasta painetun sanan kulttuurista. Se ei osaa tehdä eroa valheiden ja totuuden välille”.

Toimittaja Amy Rea lainasi viime vuonna Library Journal -lehdessä tilastotietoa, että 21 prosenttia eli 43 miljoonaa aikuisista yhdysvaltalaisista on lukutaidottomia tai käytännössä lukutaidottomia, ja vuonna 2019 ”Pew-tutkimuslaitoksen mukaan 27 prosenttia aikuisista yhdysvaltalaisista sanoi ettei ollut edellisenä vuonna lukenut tai lukenut loppuun asti yhtään ainutta kirjaa”. 

Osavaltiot ja koulupiirit päättävät kouluista

Vaikka maan hallituksessa on liittovaltion opetusministeri, Yhdysvaltojen  koulujärjestelmästä ei vastaa liittovaltio vaan 50 osavaltiota ja niiden koulupiirit päättävät julkisesta opetuksesta. Rahoituksestakin liittovaltio kustantaa alle 10 prosenttia. Jack Schneider: ”Julkiset koulut eroavat Yhdysvalloissa toisistaan osavaltio- ja koulupiirikohtaisesti niin paljon, että on tuskin mielekästä puhua ’Amerikan kouluista’.” 

Illinoisin osavaltio ryhtyi juuri lainsäädännöllisiin toimiin kieltääkseen lasten rankaisemisen julkisissa kouluissa eristämällä heitä yksinään lukkojen taakse (käytännössä karsserirangaistus).

Kouluolot vaihtelevat valtavassa maassa, joka ulottuu Atlantilta Tyynellemerelle – kaikki oppilaat eivät ehkä osaa osoittaa kartalta enempää maata kuin merta. Maantiede ei kuulu koululaisten eikä aikuisten vahvuuksiin Yhdysvalloissa. 

Koulun maailma voi olla karu ja karsiva niillekin, jotka oppivat lukemaan. Ossi Mansikka kertoi Helsingin Sanomissa syyskuussa 2019 Tenneseen Nashvillen kaupungin katolisen peruskoulun (St. Edward Catholic School) päätöksestä poistaa koulun kirjastosta Harry Potter -kirjat. 

Koulun johtaja, pastori Don Reehil perusteli päätöstä oppilaiden vanhemmille kertoen keskustelleensa asiasta joidenkin Roomassa ja Yhdysvalloissa toimivien eksorsistien eli pahojen henkien manaajien kanssa. 

Nämä asiantuntijat olivat suositelleet kirjojen poistamista. Pastori totesi, että ”kirjoissa käytetyt kiroukset ja loitsut ovat oikeita kirouksia ja loitsuja, joita ääneen lukemalla ihminen aiheuttaa riskin siitä, että tulee mananneeksi luokseen pahoja henkiä”.

Coloradossa republikaanien politiikan ohjastama koululautakunta päätti kongressivaalien edellä vuonna 2014, että lapsille opetettiin kouluhistoriassa ihan liikaa ikäviä asioita. Helsingin Sanomien Laura Saarikoski

”Jeffersonin piirikunnan koululautakunta päätti lokakuun [2014] alussa, että lukiolaisten historiankirjoja muutetaan. Lautakunnan mielestä oppikirjat käsittelevät liian paljon Yhdysvaltain historian synkkiä jaksoja, kuten sotia intiaaneja vastaan, ja liian vähän Yhdysvaltain ainutlaatuisuutta”.

Miksi vaivata lapsia opettamalla jotakin Martin Luther Kingista, Vietnamin sodasta, orjuudesta? Turhaa historian painolastia piti karsittaman vaikka lukiolaiset keräsivät 40 000 nimeä tällaista oppikirjojen siivoamista vastaan. 

Colorado oli vuonna 2014 kongressivaalien kynnyksellä, ja demokraattien ja republikaanien kannatus oli tasan. Nuorisossa on tulevaisuus. Republikaanit päättivät ilmeisesti varmistaa, että ainakin nuoriso ymmärtäisi edustaa republikaanista tulevaisuutta – millainen se sitten onkin. 

Hämärä historia

Poistoista koitunut vahinko ei ehkä ollut suuren suuri, jos koulujen historianoppikirjojen aiempi taso oli Coloradosssakin sellainen kuin tutkija James W. Loewen on kuvannut kirjassaan ”Valheita joita opettajani kertoi minulle” (Lies My Teacher Told Me, 1995, 2007, 2018). 

Loewenin mukaan Yhdysvaltojen koulut tuottavat vajavaisella historianopetuksellaan aikuisia, jotka ovat taipuvaisia sotkemaan keskenään empiiriset tosiasiat ja mielipiteet, ja heiltä puuttuu ristiriitaisen informaation tulkitsemisessa välttämätön medialukutaito. 

Loewenin tutkimat oppikirjat antoivat puutteellista tai vääristeltyä tietoa Amerikkojen oloista ennen Kolumbuksen tuloa, sisällissodasta, Vietnamin sodasta, orjien vapautuksen jälkeisestä ajasta… Sama koski oppilaiden perehdyttämistä uudempaa historiaa käsitteleviin asioihin (syyskuun 11. päivän terrori-isku vuonna 2001, Irakin sota). 

Mitäpä iloa valkoisen ylivallan säilyttämiselle olisi Tulsan verilöylyn muistelemisesta (valkoiset hyökkäsivät mustien asuma-alueelle ja heidän liikekortteleihinsa ja tappoivat satoja ihmisiä) tai ”kriittisen rotuteorian” opettamisesta?

*   *   *

Kannattaako puhua intiaanisotien historiasta, kun alkuperäisväestö tahtoo unohtua nykyäänkin? Liittovaltion sisäasiainministeriön alainen virasto Bureau of Indian Education (BIE) vastaa yli 180 oppilaitoksesta ja 46 000 oppilaan opetuksesta lähinnä reservaateissa. 

Ulkopuolisen silmin viraston tehtävä on pikemminkin olla opettamatta tarpeellisia taitoja alkuperäisväestön lapsille. Koulua vaihtaessaan he ovat usein paljon jäljessä ikätoveriensa jo oppimista asioista, koska niitä ei ollut BIE:n koulussa käsitelty. Yhdeksänkymmentä prosenttia alkuperäisväestön lapsista opiskelee onnekseen tavallisissa kouluissa. 

Eliitin kallissa, liikeyrityksinä pyöritetyissä upporikkaissa yksityiskoulussa yli 1 600 yksityiskoulusta vain aniharvat kuuluvat näihin rikkaiden ja varakkaiden lapsilleen himoitsemiin eliittikouluihin voi silti saada ohjausta vaikka empaattisessa suhtautumisessa maan alkuperäisiiin asukkaisiin. 

Kalifornialaisen Harvard-Westlaken englanninopettaja koristeli lukujärjestystään: ”me tunnustamme kizh-, tongva-, chumash-, tataviam-, serrano-, cahuilla-, luiseño- ja muut alkuperäiskansat tämän maan menneiksi, nykyisiksi ja tuleviksi hoivaajiksi ja huolenpitäjiksi.  Me kunnioitamme heitä rakentamalla mekin yhteyden Äiti maahan”. Tämä tapahtuu ilmeisesti hankkimalla eliittikoulun omistukseen yhä enemmän rakennusmaata joka kauan sitten kuului alkuperäisväestölle.

*   *   *

Yhdysvaltalaiset ovat tottuneet ratkomaan asioita ase kourassa. Ulkomaisissa tiedotusvälineissä kouluista kertovat uutisetkin rajoittuvat usein raportoimaan kouluampumisista. Koulut eivät kerro oppilailleen siitä, mitä yhdysvaltalaiset aseet ja niiden käyttäjät maailmalla tekevät.

Todenmukainen opetus maan uudemmista sodista (Irak, Afganistan) olisi masentavaa. Niistä ei ole koskaan kerrottu koko totuutta aikuisväestöllekään. Yhdysvallat on käynyt ”ikuisia sotiaan” virallisen tulkinnan mukaan erinomaisella menestyksellä ja todellisuudessa katastrofaalisin tuloksin. 

Vuosina 2018–2020 Yhdysvalloilla oli meneillään ”terrorisminvastaisia” operaatioita yhteensä 85 maassa. Vuoden 2019 loppuun mennessä Irakin ja Afganistanin sodissa oli kuollut yli 7 000 yhdysvaltalaista sotilasta. Ja näihin lukuihin pitäisi lisätä kotiinpaluunsa jälkeen huumausaineisiin tai muusta sotaperäisestä syystä kuolleet veteraanit. 

Yksityisten firmojen palkkasotilaita oli kuollut yli 8 000. Yhdysvaltojen liittolaisten sotilaita (irakilaisia, afgaaneja ja muita) oli kuollut marraskuuhun 2018 mennessä arviolta 110 000. Paikallisia siviilejä ja muiden osapuolten sotilaita oli surmattu ja silvottu satoja tuhansia.

Brown Universityn Costs of War-projektin marraskuussa 2018 esittämän laskelman mukaan Yhdysvaltojen Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa käymissä sodissa oli kuollut yhteensä noin 480 000 – 507 000 ihmistä.

Pelkästään Afganistanin sodan kustannukset vuodesta 2001 vuoteen 2021 ovat ainakin 2,26 biljoonaa dollaria. 

Lue artikkelin toinen osa:

Toiselta planeetalta ‒ koulu ja opetus Yhdysvalloissa, osa 2 (2) (23.8.2021)

Lue lisää muualla verkossa:


‘Access to Literacy’ Is Not a Constitutional Right, Judge in Detroit Rules (Published 2018) (Jacey Fortin,  The New York Times, 4.7.2018)
Betsy DeVos Wants to Use America’s Schools to Build “God’s Kingdom”  (Kristina Rizga, Mother Jones, Mar/Apr 2017)
How Serious Is America’s Literacy Problem? (Amy Rea, Library Journal, 29.4.2020)
Vain kokeilla on väliä – Onko matematiikan ylivalta pilannut Yhdysvaltain koulut? (Jenny Matikainen (toim.) ja iida Tikka, Mistä maailma puhuu podcast,  Audio Areena 20.5.2021)
Private Schools Are Indefensible (Caitlin Flanagan, The Atlantic, 11.3.2021)

US geographic illiteracy may be security threat (Christina Lin, Asia Times 27.1.2020) 
Amerikkalaiskoulu poisti Harry Potterit kirjastostaan, koska sen mukaan teosten loitsuilla voi vahingossa manata oikeita pahoja henkiä (Ossi Mansikka, Helsingin Sanomat 3.9.2019)
Republikaanit pyyhkivät koulukirjoista Coloradossa historian synkät vaiheet (Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat, 19.10.2014)

What Did the U.S. Get for $2 Trillion in Afghanistan? (Published 2019) (Sarah Almukhtar ja Rod Nordland,The New York Times, 9.12.2019)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.