Näkyy vain Uros ja Narttu – vai mikä perkele niitten muodottomien laatikkomöhkäleitten nimi olikaan – niitten jotka peittävät ja pimentävät koko Tampereen kauneimman etelämaiseman.
Kuljin Hämeensillalta Hatanpään valtatietä etelään. Vilkuilin Laukontorin suuntaan ja etsin sitä Pyhäjärven valoisaa selkää. Mutta muuta ei näkynyt kuin törkeä kasa sikin sokin viskottuja harmaita korkeita kivilaatikoita. ”Kauppakeskus Ratina”, luki jossain plakaatissa. Maiseman täydellinen pilaaminen oli varmistettu pystyttämällä Pyhäjärven rantamille pitkä rivi korkeita kerrostaloja, jotka varmistivat että näkymä on harmaa ja valoton kauniina kesäpäivänäkin. Tammerkoskikin siinä varjossa luikerteli masennettuna, eikä meluisa varjoisa puisto enää houkutellut kävelijöitä.
Pitihän se kauppakeskus tarkistaa. Jostain laatikoston sokkeloista sisäänkäynti löytyi ja ajelin alas liukurappusia ja vaeltelin autioilla sokkeloisilla käytävillä. Asiakkaita ei labyrintti tuntunut kovasti houkuttelevan. Ainakaan vartissa ei vastaani tullut ristin sielua. Tyhjässä huonekaluliikkeessä seisoskeli myyjä ostajia odotellen. Juuri muita elonmerkkejä ei tämän Nartun kohdusta löytynyt. Ilmeisesti tamperelaiset eivät pidä uutta ostoskeskusta erityisen houkuttelevana. Siinä mielessä Nartulle voi löytyä käyttöä, että harmaantuneet boomsterit voivat käydä siellä mittaamassa muistisairauden etenemistä. Jos vartin kävelyn jälkeen löytää sokkeloista ulos puolessa tunnissa ja osaa vielä ulko-ovella paikantaa mihin on tullut, niin muisti on hyvä. Jos havaintokyky on alentunut, niin ostosreissu voi venyä pitkäksikin, sillä toistaiseksi ainakaan vielä ole juuri vastaantulijoilta, joilta voisi kysyä apua.
Enpä tiedä. En ehkä ymmärrä näitä nykyajan arkkitehtonisia kauneuskriteerejä. Jotenkin on vaan semmoinen fiilis, ettei ihan oikeissa sivistysmaissa arvokkaita historiallisia miljöitä näin rumasti runneltaisi. Vaikea kuvitella että esimerkiksi Notre Damen pihalle äkkiä pystytettäisiin pari pilvenpiirtäjää ja vilkas sekatavaratalo. Luulen että yhtä huonosti venäläisten mielestä Leninin mausoleumin viereen sopisi kaljakuppila ja kirpputori.
Mutta ollaan Tampereelta nääs, ja tehdään mitä tykätään. Onpa vielä kysyttävä, inspiroiko tämä uusi Tampere tulevia väinölinnoja ja kallepäätaloja. Niin ja jumankauta – mitähän sanoisivat Neuvos ja Päämieskin jos vielä olisivat näkemässä Tampereen alamäkeä.
Kirjoittaja on akaalainen toimittaja.