Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

2.2.2022 klo 08:08

Punaiset – he eivät unohtuneet

Punaisen uhrien yli satavuotinen häpeärankaisu päättynee ensi vuonna, kun vainajat saavat nimensä hautamuistomerkkiin. (Kuva: Markku Böök)
Puolikuva Ulla-Leena Alpista
Ulla-Leena AlppiSataneljä vuotta sitten Tampereella oli meneillään itsenäisyytemme ajan surullisin tragedia, sisällissota. Itse opin jo lapsuudessa käsitteen luokkasota; tätä ilmaisua käytti 16-vuotiaana punakaartissa mukana ollut isäni. Tässä käytän yleiseksi asettunutta ilmaisua sisällissota.

Saksan armeijan avustamana lyhyeksi jäänyt sisällissota päättyi valkoisen osapuolen voittoon ja ennen näkemättömän julmiin rangaistustoimiin hävinnyttä punaista osapuolta kohtaan. Heitä teloitettiin ja suuri osa menehtyi nälkään ja/ tai sairauksiin vankileireillä. 

Voittaneen osapuolen vainajat haudattiin kotikunnissaan arvokkain menoin, mutta punaiset saivat enimmäkseen tyytyä nimettömään joukkohautaukseen. Kalevankankaan hautausmaalla punaisten joukkohaudassa lepää noin kolmetuhatta vuonna 1918 kuollutta vainajaa. Arviot kaatuneiden määrästä ovat epätarkkoja; vainajia Kalevankankaalla saattaa olla enemmänkin kuin 3000. Mukana on jonkin verran myös punaisia auttaneita venäläisiä kaatuneita.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudan nimettömyys on häpeällistä erityisesti Tampereen kaltaisessa kaupungissa, jolla on vankka työväen historia, sekä kulttuurihistoria. Tampere oli hiljakkoin hakemassa myös Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta. Useissa muissa kaupungeissa ja kunnissa punaiset ovat saaneet asianmukaisen hautamuistomerkin nimineen. Niin muun muassa Tampereen naapurikunnissa Nokialla ja Ylöjärvellä.

Esitys punaisten kaatuneiden nimien liittämiseksi kuvanveistäjä Jussi Hietasen suunnitteleman muistomerkin yhteyteen on vuosikymmenten varrella ollut useamman kerran esillä. Henkilökohtaisesti muistan keskustelut tästä 1970-luvun alkupuolelta, jolloin itse aloitin kaupunginvaltuutettuna Tampereella. 

Tiiviinä kertauksena asian viime vaiheista kerrottakoon, että vuonna 2013 vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki Sinikka Torkkolan toimesta valtuustoaloitteen ja hankkeelle myönnettiinkin pieni määräraha. Tutkija Antti Hannunen tarttui tehtävään Työväenmuseo Werstaalla ja tutkimustyöstä oli erittäin kiinnostunut myös Kansallisarkisto, jossa oli vuosien tauon jälkeen alkanut Suomen sotasurmat- tietokannan päivitys. 

Hannunen jatkoi tutkimustyötä itse hakemansa apurahan turvin, mutta tutkimuksen loppuunsaattamiseen ei raha kuitenkaan riittänyt. Nimiprojektin loppuun saattamista on sittemmin pyritty vauhdittamaan niin valtuustokyselyllä kuin vielä toisella Sinikka Torkkolan aloitteella. Hankkeen keskeytymistä on selitelty muun muassa sillä, että kaikkien vainajien nimiä ei pystyttäisi selvittämään, jolloin nimiluettelosta tulisi vajaa. Tämä ei kuitenkaan ole ollut esteenä muiden kuntien hautamuistomerkeissä eikä voi olla sitä Tampereellakaan. Tarvittaessa nimiluetteloa voi täydentää, ja suurimman osan henkilöllisyydet joka tapauksessa on voitu ja voidaan selvittää.

Yksi syy miksi halusin tällä valtuustokaudella sivistys-ja kulttuurilautakuntaan oli se, että voin budjettikäsittelyssä yrittää saada päätöksen nimienkeruun loppuosan rahoittamisesta. Sitä oli lautakunnan budjettiin esittänyt myös apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Tämä esitys oli kuitenkin valmistelussa pyyhitty pois. Kun kaupunginhallituksen päättämässä budjettikehyksessä ei  ollut varaa liikkua, esitin lautakunnassa pontta asian hoitamiseksi tulevissa budjettineuvotteluissa, joissa kehystä voidaan avata. Lautakunnan enemmistö äänesti esitystäni vastaan, mutta asia luvattiin kuitenkin ottaa esiin neuvotteluissa. Näin tapahtui ja talousarviokokouksessa asiasta hyväksyttiin ponsi yksimielisesti. Sen ”hintana” porvaripuolueet saivat haluamansa ponnen lottien muistomerkistä.

Nimiprojekti jatkuu siis sitä jo pitkälle tehneen tutkijan toimesta. Tarkoitus on saada nimet muistomerkin yhteyteen vuonna 2023. On todellakin korkea aika saada tämä puuttuva osa historiankirjoitusta tehdyksi. Kaupunkikuvan historia ei voi olla vain voittajien historiaa. Ja ennen muuta – yli sata vuotta kuolemansa jälkeen haudassa lepäävät punaiset saavat viimeinkin oikeutta edes nimensä verran. Tämä on arvokasta myös heidän omaisilleen. 

Yksi historianlehti on kääntynyt jo valtuuston päätöksen myötä, ja viimeistään silloin kun voimme muistomerkin äärellä lukea haudassa lepäävien toverien nimet.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (vas.)

III

Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivatkommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *