Yhdyskuntalautakunnan kokous pidettiin poikkeuksellisesti keskiviikkona, mutta perinteiseen tapaan puhetta riitti pitkään. Eniten puhuttivat Hervannan yliopistokampuksen täydennysrakentaminen ja ratikan laajennus. Rongankadun pyörätiestä tehtiin äänestyksen jälkeen päätös, joka ei ainakaan paranna Tampereen mainetta pyöräilykaupunkina.
Pääpyöräilyreitillä pyöräilijä väistää kaikkia
Aloitetaan huonoista uutisista. Rongankadusta, jonka pitäisi olla pyöräilyn pääreitti, tulee jälleen yksi osoitus siitä, että pyöräilyä ei pidetä Tampereella tasa-arvoisena liikennemuotona. Tavoitteena oli tehdä Rongankadusta ”esimerkillinen pyörätie kaupungin keskustaan”. Nyt Pellavantehtaankadun ja Rongankadun risteyksessä pyöräilijä väistää kaikkia. Täytyy vain toivoa, että tämä esimerkki ei yleisty.
Äänestin vihreiden edustajien kanssa sen puolesta, että katusuunnitelma olisi palautettu valmisteluun ja pyöräilijöille olisi annettu pyörätiellä etuajo-oikeus. Hävisimme äänestyksen 10-3.
Pieni voitto pitkässä väännössä on sentään se, että Rongankadun hieno lehmuskuja säilyy. Edellisessä yhdyskuntalautakunnassa esitellyssä alkuperäisessä suunnitelmassa puita esitettiin kaadettavaksi. Avohakkuusuunnitelmalla oli silloin yllättävän paljon kannatusta, mutta onneksi keskustelun myötä kannat muuttuivat.
Hervannassa suojellaan harmaata betonia
Mielenkiintoinen kohde on myös Hervannan yliopistokampus eli entinen teknillisen korkeakoulun alue. Sinne suunnitellaan uutta rakentamista ja muutaman vanhan rakennuksen purkamista. Alueen vanha rakennuskanta on jokseenkin rujoa 1970- ja 1980-luvun betoni- ja aaltopeltiarkkitehtuuria. Silläkin on ilmeisesti arvonsa. Esimerkiksi Konetalo, joka on kampuksen ensimmäisiä rakennuksia, halutaan säilyttää, koska sillä on kuulemma kaupunkikuvallisia arvoja. Sen sijaan Sähkötaloa ei pidetä suojelemisen arvoisena.
Hiekanvärisellä betonillakin on paikkansa arkkitehtuurin historiassa, mutta toivottavasti kampuksen uusiin rakennuksiin saadaan muitakin värejä kuin harmaata ja muitakin muotoja kuin suoraa kulmaa. Ehdotin, että uudisrakentamisessa kiellettäisiin harmaat julkisivut. Niiden kiintiö alueella on mielestäni jo täynnä.
Miten viedään ratikkasilta Teiskontien yli?
Myös ratikkaverkoston laajentaminen puhutti pitkään. Santalahteen pääsee linjalla 3 jo ensi vuonna ja Lielahteen vuonna 2024, jos rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Nyt valmistellaan linjan 1 jatkamista Sorinaukiolta Härmälän kautta Pirkkalan puolelle Suuppaan ja Kaupin kampukselta Linnainmaalle. Itse kannatan ratikan laajentamista lämpimästi.
Ehkä maisemallisesti suurin kysymys linjan 1 uudella osuudella on Teiskontien silta Alasjärven uimarannan kohdalla. Iso silta väistämättä muuttaa maisemaa varsinkin järven suunnalta katsottuna. Nyt esillä oli kaksi vaihtoehtoa, joista toinen leikkaisi suikaleen metsää Teiskontien uimarannan puolelta ja toinen enemmän tien toiselta puolelta.
Ainakin äkkiseltään tuntuisi tärkeämmältä säästää rannan puolen metsää mahdollisimman paljon, mutta kuulen mielelläni muitakin näkemyksiä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.
Se Härmälän ratikkalinja pitäisi kiertää Hatanpään sairaalan kautta. Sairaalassa käy paljon väkeä arkipäivisin ja osa on huonojalkaisia. Myös henkilökuntaa siellä käy paljon töissä. Ne henkilömäärät olisi hyvä selvittää.