Artikkeli: Kulttuuri, Pirkanmaa, Sastamala

18.6.2022 klo 15:47

Ihastuttava Alinen Ritajärvi Sastamalassa

Alisella Ritajärvellä on haukia, siikoja ja särkiä, joita voi narrata onkimalla, viehekalastamalla tai pilkkimällä. Seisovat pyydykset ja verkkokalastus on kielletty.

Kalastus ja retkeily suuntautuu Sastamalan seudulla pääasiallisesti aluetta halkovaan Kokemäenjokeen, sen laajentumiin Lieko-, Rauta- ja Kuloveteen sekä Houhajärveen, Ylistenjärveen ja Kiikan Kiimajärveen. Sastamalan alueella on kuitenkin lähemmäs kaksisataa pientä järveä. Joka järvellä on myös oma tunnelmansa. 

Vammalan Urheilukalastajat on kerännyt tietoja Vammalan (laajeni Sastamalaksi vuonna 2009) alueen järvistä kalastajan näkökulmasta liki 70 vuoden ajan. Yhdistys on selvittänyt kaikkien järvien tilanteen jossakin vaiheessa. Tässä juttusarjassa on käytetty yhdistyksen arkistoja ja tarkistettu kohteiden nykytilanne. Kalaa saisi liki jokaisesta kunnan pikkujärvestä, mutta niille on varsinkin kesäisin vaikea päästä, sillä rannat ovat pusikkoisia. Tässä juttusarjassa esitellään pienistä järvistä sellaisia, jotka sopivat kalannarraamiseen ja retkeilyyn koko perheelle. 

Kalastus, marjastus, sienestys ja retkeily pienillä metsäjärvilläkin kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Vastuunsa tunteva retkeilijä voi nauttia luonnossa liikkumisesta, mutta tapahtumien, kuten kala- tai hiihtokilpailujen järjestämistä varten tarvitaan maanomistajan lupa. Esimerkiksi viittojen kiinnittäminen tai reittien merkitseminen ei ole sallittua ilman lupaa. Kalastuksesta on jokaisella vesialueella omat määräyksensä. Kalastusalueelle laaditaan määräajoin tarkistettava käyttö- ja hoitosuunnitelma. Aiemmin suunnitelma kattoi vain suurimmat vesialueet, mutta nykyisin se pyritään tekemään myös pienvesistä. 

Ritajärven retkeily- ja luonnonsuojelualue

Nelisen kilometriä Karkun Hornion ulkoilukeskuksesta lounaaseen sijaitsee Ritajärven retkeily- ja luonnonsuojelualue. Alueella on kolme järveä, joista jokaisen, Alisen Ritajärven, Valkeajärven ja Ylisen Ritajärven ympäri on raivattu oma kulkureittinsä pitkospuineen. Retkeily

Ritajärven retkeily- ja luonnonsuojelualueella on raivattuja reittejä, jotka kutsuvat retkelle satunnaistakin kulkijaa.

onnistuu satunnaisemmaltakin matkaajalta ja alue on oiva polkupyöräretken kohde. Eksymisen vaaraa ei ole ja kävely onnistuu ikäihmiseltäkin. Matkan varrella voi huilata ja nauttia maisemista. Kaikkien järvien reitit yhteensä ovat noin kahdeksan kilometriä, tässä esiteltävän Alisen Ritajärven noin viisi kilometriä. 

Alueelle on luonteenomaista kivilouhikkojen lisäksi siirtolohkareet ja vanhat metsät. Kasvillisuus, maasto ja puusto on monimuotoista. Näistä, kuten alueesta muutenkin löytyy tarkemmin tietoa Sastamalan kaupungin nettisivuilta. Reittien varrelta löytyy useita nuotiopaikkoja. Nuotiotulet on kuitenkin helpoin tehdä kaupungin omistamalla majalla, jota myös saa vuokralle. Alueelta löytyy myös kuivakäymälöitä. Luonnonsuojelualueella ei saa yöpyä, mutta sen ulkopuolella kylläkin.

Alueella vierailee kesällä loma-aikaan melko paljon retkeilijöitä. Se lieneekin suosituimpia Sastamalan retkeilyalueista, jossa vieraillaan kauempaakin. Touko-kesäkuussa on varsin rauhallista, mutta heinä-elokuussa yksinäisyydestä ei alueella välttämättä pääse nauttimaan.

Alinen Ritajärvi

Alueen kolmesta järvestä eteläisin on Alinen Ritajärvi. Alisen Ritajärven pinta-ala on 20 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on 2,7 kilometriä. Järven syvin kohta on noin kymmenen metriä. Vedenpinta on hieman yli 100 metriä merenpinnasta. Järveen valuu vettä 200 metrin pituisesta purosta, joka lähtee 10 senttiä korkeammalla olevasta Ylisestä Ritajärvestä. Lisäksi vettä virtaa 40 senttiä korkeammalla olevasta Valkeajärvestä. Ylisen Ritajärven vesi on ruskeaa kun taas lännemmässä sijaitsevan Valkeajärven vesi on kirkasta. Alisen Ritajärven itärannalta alkava laskupuro kuljettaa vettä noin kilometrin päässä olevaan Heinijärveen. Vedenjakajaseutu yllättää usein yhtäkkiä ilmestyvillä ukonilmoilla.

Järvelle pääsee parhaiten Lammentaan metsäautotien ja kaupungin majalle johtavan polun kautta. Auton voi jättää myös suuremmalle parkkipaikalle Ritajärventien varteen. Alisen Ritajärven eteläpäähän johtaa Harjunpään metsäautotie, jolle pääsee Heinijärventien kautta. Pääsisäänkäyntinä tai risteyksenä kaikille järville toimii Valkeajärvi.

Vaikka Alisen Ritajärven rannat ovat varsin kivikkoiset ja ryteikköiset, hyviäkin onkipaikkoja järvellä on.

Kivikkoiset ja ryteikköiset rannat

Alisen Ritajärven rannat ovat onkijalle varsin kivikkoiset. Puut ja pensaat muodostavat vesirajaan asti ryteikköjä ja lasten kanssa onkiminen voi olla tämän takia hankalaa. Hyviä onkipaikkoja on silti jonkin verran. Niitä kannattaa lähestyä hissukseen, jos haluaa saalista. Jos ei kalasta tai halua kulkea koko matkaa valmista reittiä, niin järven maasto on reitin ulkopuolella kaunis ja vaihteleva vanhoine mäntyineen ja kivenkoloineen. Kaiken kaikkiaan mitä mainiointa seikkailumaastoa perheen pienemmille.

Järven eteläpäässä on onkijan syytä varoa korkeajännitejohtoja. Niistä ei voi koskaan liikaa varoittaa. Vaikka ne ehkä näyttävätkin olevan korkealla, voi onkivavasta saada tappavan sähköiskun valokaarta pitkin. Siis täysin ilman fyysistä kosketusta kauempaakin, kuten kirjoittajan tuttavalle kävi. Märkä siima ja vapa vielä tehostavat sähkön kulkua.

Haukia, särkiä, kiiskiä, siikaa

Alisella Ritajärvellä on sallittu vain vapaonginta, pilkintä ja heittokalastus, joka edellyttää asianmukaisen kalastusluvan hankkimista. Seisovat pyydykset ja verkkokalastus on kielletty. Toisinaan osakaskunta voi kuitenkin sallia esimerkiksi kokeiluluontoisen katiskan. 

Pienet särkiä tarttuu onkijan koukkuun usein, mutta jigillä, syvänteen reunasta on saaliksi saatu yli kiloisiakin ahvenen vonkaleita.

Järven vesi on ollut ainakin aiemmin hapahko. Ilmeisesti happamoituminen on jossakin vaiheessa pysähtynyt. Tästä kertoo särjen kudun onnistuminen ja se, että järvestä on saatu paitsi pieniä särkiä niin myös jopa yli kilon painoisia ahvenen körmyniskoja jigillä syvänteen reunasta, noin neljästä metristä. Tälläkin kertaa onkeemme nappasi kaupungin majan rannasta pienehköjä särkiä puoli tusinaa lyhyessä ajassa kissalle vietäväksi. 

Järvellä on heikohko happitilanne, mikä vaikuttaa ainakin siten, että etenkään talvella kala ei juuri liiku. Pilkkijän saaliiksi jääkin yleensä enintään hyvin pieniä ahvenia. 

Alisen Ritajärven haukikanta on runsas. Sitä on takavuosina lisätty istutuksin. Samoin kokeilumielessä on lisätty siikaa, josta saatiin sittemmin jopa muutama liki kilon painoinen kala. Valkeajärvellä kokeiltiin taannoin myös taimenistukkaita, mutta niitä ei kulkeutunut Aliseen Ritajärveen. Satunnaisesti järvestä saa myös kiiskiä ja jopa ankeriasta on tavattu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.