Keskeinen tapa varmistaa tulevaisuuden työntekijät on kohdella nuoria työntekijöitä ja työnhakijoita hyvin. Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on monelle nuorelle elämän ensimmäinen työpaikka. Restel kertoo, että nuorten saattaminen turvallisesti työelämän alkuun on yhtiön strategian ja vastuullisuuden keskiössä, mikä on erinomaista.
Tradeka ja Restel, josta nyt lähinnä puhun, ovat tiedostaneet, miten oleellista ja vastuullista henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen on – myös taloudellisen tuloksen kannalta. Asia on itselleni läheinen, sillä työskentelen Tampereen kaupungilla työllisyys- ja kasvupalveluissa Nuorten talo Ohjaamossa ja tapaan päivittäin nuoria työntekijöitä ja -hakijoita. Myös oma tyttäreni työskentelee ravintola-alalla.
Restelin vastuullisuusraportista käy ilmi, että organisaatiossa on tiedostettu myös se, että ravintola-ala on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Tästä kertovat keväällä 2022 aloitetut Duuniin ravintolaan -perehdytykset sekä Kamu-työpaikkaohjaajakoulutus.
Vaikka julkinen keskustelu ja uutisointi toisin meille väittävät, tänä päivänä nuorten on yhä vaikeampi saada töitä. Kesätöihinkin pääsee usein vasta täysi-ikäisenä. Nuorten työelämäkokemukset jäävät todella pieniksi verrattuna vaikka meihin 1960-luvulla syntyneisiin.
Työelämätaitojen puute ei ole nuorten vika. Työelämäkokemusten puute kuitenkin aiheuttaa sen, että ensimmäisiin työpaikkoihin tullessaan nuorten ohjauksen ja perehdytyksen tarve on suuri. Tämä rasittaa totta kai työyhteisöä ja jo olemassa olevaa henkilöstöä.
Ehdotankin, että työpaikkaohjaajille ja kaikille niille työntekijöille, jotka uusien työntekijöiden perehdytyksestä vastuun kantavat, pitäisi maksaa asiallinen korvaus palkan yhteydessä. Tämä voisi olla nimeltään, vaikka perehdytyskorvaus. Näin rasittavuus työyhteisössä pienenisi, kun perehdytys on selkeästi jonkun vastuulla.
Työvoiman pysyvyydessä työsuhteen laadulla on iso merkitys. Toivon, että työntekijöille tarjotaan pysyviä, pitkiä työsuhteita aina kun se on mahdollista ja silloin kun he sitä itse haluavat. Pitkät työsuhteet lisäävät tulevaisuuden uskoa ja mahdollistavat tulevaisuuden suunnittelua.
Myös työnantajakuvalla on vaikutusta työvoiman saantiin ja pysyvyyteen. Hyvä työnantajakuva on kilpailuvaltti. Työnantajakuvaan voidaan vaikuttaa monilla tavoin. Yksi niistä on työhakemuksiin vastaaminen silloinkin, kun vastaus on kielteinen. Tapaan työssäni Ohjaamossa nuoria, jotka kertovat, että ovat hakeneet useita – jopa satoja – työpaikkoja, eivätkä ole saaneet yhtäkään vastausta. Kun hakemuksiin ei vastata, voi nuorelle syntyä tunne, että hän ei ole tarpeeksi hyvä tai ettei hän kelpaa mihinkään. Toivon, että työnantajat kehittäisivät erilaisia tapoja vastata työhakemuksiin. Hakemuksiin vastaamalla säilytämme nuoren sukupolven uskoa omaan työllistymiseen.
Kirjoittaja on Tradekan edustajiston jäsen. Kirjoitus perustuu Tradekan edustajiston kokouksessa 21.4.2023 pidettyyn puheenvuoroon.