– Pakkopaitojen pesupäivä on hetki, jolloin voi olla täysin sitä, miltä sillä hetkellä tuntuu. Kaikki poliittiset jännitteet ja henkilökohtaiset erimielisyydet voi hetkeksi jättää taka-alalle. Ei tarvitse taistella mitään tai ketään vastaan. Saa vain olla. Hetki ihan omassa todellisuudessa, kuvaa yksi Legioonateatterin työpajaan osallistunut pajalainen.
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat nyt tapetilla. Suomen vallitseva poliittinen tilanne ei näytä suunnan olevan menossa parempaan. Elämme aikaa, jossa tulevaisuuden näkymät näyttävät erittäin huolestuttavilta. Olen pitkään työskennellyt taidekasvattajana ja -ohjaajana nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Taiteen ja kulttuurin vaikutus ihmisten hyvinvointiin on merkittävä. Olen kiitollinen, että olen saanut sitä todistaa ja edistää jo kohta 20 vuotta.
Tampereella tehdään hyvää nuorten hyvinvointia edistävää työtä. Olen saanut toimia useissa kolmannen sektorin hankkeissa ja todistaa, kuinka korvaamatonta apua järjestötoiminta kaupungissamme tarjoaa. Ja kuten tiedämme, sakset ovat osuneet ja tulevaisuus myös tässä tärkeässä toiminnassa on uhattuna. Haluan kuitenkin tarkastella kirjoituksessani toiminnan positiivisia vaikutuksia enkä nostaa esille leikkausten pelottavia seurauksia. Nehän me kaikki jo tiedämme.
Yksi näistä kaupunkimme upeuksista on Legioonateatteri. Legioonateatteri täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi he saivat tiedon, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat jäämässä sosiaali- ja terveysuudistuksen jalkoihin. Leikkauksia on tulossa myös Legioonateatterin toimintaan.
Legioonateatteri on tamperelainen vuonna 1993 alun perin nuorten musiikkiteatterikurssina perustettu harrastajateatteri. Vuonna 1994 teatteri rekisteröityi voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä. Teatterin toiminta on vuosien varrella muovautunut, kasvanut ja sopeutunut vastaamaan yhteiskunnan ja nuorten aikuisten tarpeisiin. Vuodesta 2008 alkaen Legioonateatterissa on toiminut nuorten työpaja. Harrastajateatteritoiminta jatkuu työpajan rinnalla. Teatteri hallinnoi myös useita nuorisotyöhön, esittävään taiteeseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita. Toiminnan perusajatus on vuosien saatossa säilynyt. Kaiken toiminnan lähtökohtana on ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä ja sosiaalista pahoinvointia teatteritoiminnan avulla. Legioonateatteri on sosiaalisen ja soveltavan teatterin pioneeri Suomessa.
Viime kesänä sain työskennellä Legioonateatterissa yhteisötaiteilijana. Nuorten kanssa suunnittelimme performanssia julkiseen tilaan. Mietimme nuorten kanssa kovasti, mitä se voisi olla ja hyvin äkkiä nuorilta nousi innostusta tehdä jotain, joka ilahduttaa ihmisiä. Jotain kevyttä, vapaata ja huoletonta. Ja näin me toteutimme Pakkopaitojen pesupäivän Tampereen Keskustorille.
– Ei kuolon häivää, kun on pakkopaitojen pesupäivä. Kaikilla meillä on kai henkinen sellainen, vähän kuristava, puristava, jokaisella erilainen, mutta kädet kuitenkin sidottuna, vähän tukahduttava vitun pakkopaita, joka syystä tai toisesta on päälle puettava, tiivistävät pajalaiset.
Silti me kaikki kaivataan vapautta. Ja jos edes yhtenä päivänä pääsee niistä itse, tai muiden tai ympäristön luomista kahleista irti, voisi vaikka riisua itsensä alasti. Hyppiä, laulaa, nauraa, tanssia, hölmöillä, hullutella, kaataa vettä päälleen keskellä Keskustoria. Huutaa koko sielulla ja riemulla: Katsokaa kaikki, näinkin voi olla, tää on vapautta, kuvaa yksi pajalaisista.
Revitään ne pakkopaidat päältä, pestään ne. Puhdistetaan niistä, niiden luomat ahdistukset, odotukset, oletukset, ennakkoluulot, pakotukset, velvollisuudet, vaiennukset. Unohdetaan ne. Puetaan niiden tilalle värikkäät, karnevaaliset kauniit vaatteet ja leikitään vapaina kuin lapset. Päästään lähemmäksi sitä, mitä oikeasti ollaan: lähemmäs luontoamme, ollaan vapaita koko sielullamme. Täynnä rakkautta, herkkyyttä ja puhtautta. Ollaan hyviä ja halutaan levittää sitä. Ja kun ne pakottavat paidat on pesty, jätetään ne kuivumaan, lähdetään tanssien, huutaen lähes kuin jossain ekstaasissa: jatkakaa rokkaamista vapaassa maailmassa, kuvaa yksi pajalaisista.
Tätä vapauden tunnetta me kaikki tarvitsemme. Tunnetta olla vapaasti oma itsemme. Tunnetta, että voimme ilmaista itseämme ja meitä kuullaan. Tunnetta, joka nousee, kun pakkopaitamme ovat pesussa ja voimme iloita ympärillämme olevan maailman vapaudesta.
Toivon onnea Legioonateatterille juhlavuotenaan ja paljon voimia taisteluun, jotta että saatte jatkaa upeaa työtänne vielä pitkälle tulevaisuuteen. Teette tärkeää työtä!
Kirjoittaja on taiteilija, taidekasvattaja, hyvinvointiaktivisti ja vasemmistoliiton tamperelainen varavaltuutettu.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.