Uusi aluevaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa maanantaina. Viisituntiseksi venyneessä kokouksessa vahvistettiin esitykset luottamuspaikkoihin ja käytiin perusteellista keskustelua muun muassa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa Jari Andersson (kok.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Johanna Loukaskorpi (SDP) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Perttu Jussila (vihr.).
Vasemmiston valtuustoryhmä jätti kokouksessa ryhmäaloitteen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen aterioiden säilyttämisestä. Pirkanmaan hyvinvointialue on päättänyt lakkauttaa ateriat kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta tämän vuoden syksystä lähtien. Päätöstä on perusteltu yhdenvertaisuudella, sillä kaikissa kunnissa ateriatoimintaa ei ole ollut. Aloitteessa esitetään, että Pirha selvittäisi mahdollisuuksia tarjota lämmin ateria kaikille kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille asuinkunnasta riippumatta.
– Aterioiden lakkauttaminen kuitenkin lisää asiakkaiden toimeentulon ja ravitsemuksen haasteita, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä muutenkin yleisiä. Päätös ei siis suinkaan paranna asiakkaiden yhdenvertaisuutta, vaan lisää hyvinvointi- ja terveyseroja hyvinvointialueen sisällä sekä oletettavasti heikentää kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta, aloitteessa perustellaan.
Huolta palveluista, katsetta vastuullisuuteen
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus sai aikaiseksi pitkän keskustelun, jossa moni valtuutettu osoitti huolta palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä. Valtuutettu Sinikka Torkkola kiinnitti puheenvuorossaan huomiota siihen, kuinka heikosti Pirha on saavuttanut tavoitteensa arviointikertomuksen mukaan:
– Oikeastaan meidän pitäisi julistaa hätätila, sillä mikään keskeisistä sosiaali- ja terveyspalveluista ei ole saavuttanut tavoitteita. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon eivätkä päihde- ja mielenterveyspalveluita ole voitu tarjota hoitotakuun määrittämissä aikarajoissa. Muun muassa useampi kuin joka neljäs perusterveydenhuollon lääkäripalvelua hakenut ei ole saanut sitä määräajassa. Se on häpeällistä eikä sitä voi perustella millään eikä ainakaan rahalla, Torkkola kommentoi.
Kokouksessa puitiin myös vuoden 2024 alijäämäistä tilinpäätöstä sekä toimintakertomusta. Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela toi esiin puheenvuorossaan, että vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Erityisen hälyttävää Hanhelan mielestä oli, että ICT-hankintojen vastuullisuutta ei raportoitu.
– Kun tiedetään, miten isot rahamäärät ICT-hankinnoissa liikkuvat, etenkin tässä palveluiden digitalisaation aikakaudella, on takaperoista, että näin iso, puolen miljoonan ihmisen hyvinvointialue ei raportoi ICT-hankintojensa vastuullisuutta. Juuri elektroniikan puolella tuotantoketjut ovat monesti ongelmallisista sekä ympäristö- että ihmisoikeusnäkökulmasta, eli siellä jos missä sitä tarkastelua pitäisi tehdä.
Hanhela toi puheenvuoronsa lopuksi vielä esiin, että kestävyyden huomioiminen on myös huoltovarmuuskysymys:
– Tässä pitäisi rakentaa järjestelmää, joka toimii vielä vuosikymmenten päästäkin ja joka myös selviää niistä terveys-, turvallisuus- ja huoltovarmuushaasteista, joita etenevän ympäristökriisin ja monikriisin myötä väistämättä tulee eteen. Koronapandemia never forget.
Hienoa, että olette tarttuneet tähän ruokailu asiaan!